Ladataan...
Lempiruoka

 

Yksi suosikki kahviloistani, Galleria Keidas, on muuttanut nimensä Gastro Cafe Kallioksi ja samalla aukioloajat ovat muuttuneet. Lounaan ja viikonloppuaamiaisen lisäksi tarjolla ollut arkiaamiainen on korvattu illallisella. Kahvila muuttuu sympaattiseksi, rennoksi bistrohenkiseksi ravintolaksi iltaisin aina keskiviikosta lauantaihin. Tämä on juuri sellainen paikka, jonka ikkunan takana aina kuikuilee ihastuksissaan.

Varasin meille pöydän ennakkoon, jotta sain ilmoitettua pienestä ruokailijasta ja syöttötuolin tarpeesta. Muutama seurue käveli ravintolaan myös suoraan kadulta ilman varausta. Lista oli minun makuuni sopivan kompakti ja tarjolla oli vähän harvinaisempiakin juttuja kuten savuankeriasta ja sianpääsylttyä. Tilasimme molemmille alku- ja pääruoat ja jaoimme juustot ja jälkkärin. Parsaa, savuankeriasta, kultaotsa-ahventa, kevätkananpoikaa, Helsingin Meijeriliikkeen tuhkajuustoa ja raparperia. Saimme eteemme hyviä makuja rennolla otteella. Meidän suosikeiksi nousivat alkuruoat ja jälkkäri sekä juusto, jota emme kumpikaan olleet syöneet ennen. Uudet juustotuttavuudet ovat aina tervetulleita tämän naisen elämään. Louna rakastui paikan leipään, kuten vanhempansakin ja maisteli meidän annoksia innokkaasti. Omat eväät eivät sitten olleetkaan niin kiinnostavia.

 

Ladataan...
Lempiruoka

Vietin Lounan kanssa ensimmäistä kertaa viikonloppua kaksin. Ei paljon tuossa säässä kodin seiniä katseltu. Lauantaina poistuttiin kotoa kymmeneltä ja palattiin illalla seiskan aikaan. Siihen väliin mahtui Ravintolapäivää, Mattolaituria ja Hernesaarenrantaa. Ihan mahtavia paikkoja Helsingissä nykyään.

Lauantai-illaksi olin tehnyt tarkan suunnitelman. Ruokatilaus Woltin tai Foodoran kautta (ensimmäistä kertaa), lapsi nukkumaan ja sitten söisin kaikessa rauhassa kirjaa lukien. Tilaushetkellä mikään siihen aikaan lauantaina saatavissa oleva ei oikein houkutellut, näytölle ilmeistyi sana rekisteröitymislinkki ja kaikki alkoi tuntua aivan turhan monimutkaiselta pitkän päivän jälkeiseen mielentilaani.

Niinpä kaadoin lasiin punaviiniä, vaihdoin lapselle pyjaman ja lämmitin maidon. Saatuani tyypin nukkumaan kaivoin pakkasesta pari palaa leipää, paahdoin ne suliksi ja kasasin päälle salaattia, juustoa, avokadoa, tomaattia, persikkaa & basilikaa. Avokadoleipä ei petä koskaan. Ja huipensin illalliseni syömällä yksinäni kokonaisen purkillisen Ben & Jerrysiä. Ekaa kertaa koko purkki ja nyt se on todistettu, se on liikaa jopa minulle. Täysin sokerikoomaan vaipuneenaan hipsin Lounan seuraksi nukkumaan jo kymmeneltä.

Ladataan...
Lempiruoka

Tässä jälkiruoassa ei ole juuri mitään trendikästä. Se ei ole jännittävä kahden jälkiruoan hybridi. Se ei ole raaka. Se ei pidä sisällään mitään vihreäksi luokiteltavaa. Se ei ole sokeriton. Se ei ole etninen, eikä eksoottisesti maustettu. Eikä se ole missään tapauksessa uusi ja jännittävä. Mutta se on kyllä gluteiiniton, jos käyttää gluteiinitonta kauraa, sesongissa juuri nyt ja vuodesta toiseen aina yhtä hyvää.

Haluan syödä raparperi-kaurapaistosta joka kevät. Se on parhaimmillaan jäähtyneenä, mutta ei missään tapauksessa jääkaappikylmänä. Minä paistoin paistoksen ennen ruokailua, jolloin se ehti sopivasti jäähtyä pääruokaa syödessä. Ja seuraksi tietysti vaniljajäätelöä. Minun suosikkini ovat 3 Kaverin ja Häagen-Dazsin vaniljajätskit ja hyvänä kolmosena tulee Mövenpick.

Raparperi-kaurapaistos

  • 4 paksua raparperin vartta
  • 100 g voita
  • 1 dl sokeria (puolet mielellään fariinisokeria)
  • 1 3/4 dl kaurahiutaleita

Kuori ja pilko raparperi. Levitä viipaleet uunivuoan pohjalle. Sulata voi ja sekoita joukkoon sokeri ja kaurahiutaleet. Levitä seos raparperien päälle. Paista 200 asteessa noin 25 minuuttua.

Pages