Ladataan...
Lempiruoka

Sieniteema on jatkunut tällä viikolla. Ei kylläkään ihan yhtä satoisana. Metsässä on kuulemma kuivaa ja joku täällä toivookin jo sateista päivää. Ja se joku en ole minä.

Silloin kun kokkaan pastaa, teen aika usein carbonaraa. Harvoin sitä aitoa pekonista versiota. Useimmiten kasvisversiota. Minulle carbonara tarkoittaakin erityisesti keltuaisista ja parmesaanista sekoitettua kastiketta, jonka voi yhdistää lähes mihin tahansa sesongista riippuen. Keväällä oli parsacarbonara ja eilen pannulle päätyi niitä sieniä. Sienten runsaaseen määnläheiseen makuun sopii mielestäni yhtä maanläheinen mukulaselleri (johon olen muuten nykyään aivan hulluna) ja makeutta sekä hapokkuutta tuomaan omena.

Kokonaisuudesta muodostui muheva, juureva ja syksyinen carbonara. Louna syö pastaa yleensä erittäin mielellään, kuten lapset yleensä, ja fusillit on helppoa napsia suuhun joko omin sormin tai vanhempien pyydystettyä ne haarukkaan. Ja maistuivat ne sellerit, sienet ja omenatkin pienelle syöjälle oikein mainiosti.

Syksycarbonara

  • 1/2 l suppilovahveroita
  • voita/oliiviöljyä
  • 1 mukulaselleri kuorittuna ja kuutioituna
  • 1 isohko omena pilkottuna
  • muutama oksa timjamia
  • 3 keltuaista
  • kourallinen parmesaania raastettuna
  • pari ruokalusikallista saksanpähkinöitä rouhittuna
  • suolaa
  • valkopippuria
  • pastaa

Putsaa ja pilko sienet. Laita sienet pannulle, kuumenna pannu ja anna sienten päästää nesteet ulos. Kun suurin osa nesteistä on haihtunut, lisää pannulle voita, oliiviöljyä tai molempia. Sekoita joukkoon sellerikuutiot ja timjami ja paista noin 10 minuuttia. Lisää paistamisen loppuvaiheessa joukkoon kuutioitu omena. Keitä pasta ja valmista kastike sellerin kypsyessä. Sekoita kulhossa 3 keltuaista ja kourallinen parmesaania. Mausta suolalla ja valkopippurilla. Valuta pasta ja sekoita sieniseoksen joukkoon. Ota pannu hellalta ja sekoita joukkoon kastike. Viimeistele ruoka rouhituilla saksanpähkinöillä.

Share

Ladataan...
Lempiruoka

Tämän viikon ilonaihe on ollut kolmen asian täydellinen ajoitus. On mies, joka rakastaa sienestystä. On mies (sama), joka on tämän syksyn vanhempainvapaalla kolme päivää viikossa. On megalomaanisen hyvä sienivuosi. Kun nämä kaikki natsaavat on kyseessä lähes lottovoitto. Ja lottovoittajalta olo onkin tuntunut, kun töiden jälkeen kotiin tullessani pöydät notkuvat sienistä. Kantarelleja, suppiksia, mustatorvisieniä, lampaankääpiä, rouskuja...

Sieniä on nyt pakastimessa, suolaan säilöttyna ja pöydällä kuivumassa. Olemme paistaneet sieniä pannulla ja syöneet salaatissa paahdettujen keltajuurien ja omenoiden kanssa, tehneet kastiketta, sienisalaattia, piirakkaa ja tätä lohi-sienikeittoa Glorian ruoan & juoman ohjeella vaihtaen kantarellit suppiksiin. Viikonlopuksi on suunnitelmissa pizzaa, toinen kastike ja lasagnea. Ja eiköhän maanantaina taas ole uudet sienikasat pöydällä odottamassa, kun kotiudun töistä. Vaimo kiittää.

Lohi-sienikeitto

  • 1 l suppilovahveroita (alkuperäisessä ohjeessa kantarelleja)
  • 2 porkkanaa
  • 1 palsternakka
  • 1 sipuli
  • 1 fenkoli
  • 2 rkl voita
  • 1 tlk tomaattimurskaa
  • 1 l kalalientä
  • 2 laakerinlehteä
  • 1 rkl kuivattua basilikaa
  • 400 g lohta ilman nahkaa ja kuutioina (voit pyytää tämän kalatiskillä)
  • suolaa
  • mustapippuria
  • tuoretta basilikaa

Puhdista ja pilko sienet. Kuori ja viipaloi vihannekset. Kuumenna 1 ruokalusikallinen voita isossa kattilassa. Lisää sienet ja paista kunnes suurin osa nesteestä on haihtunut. Lisää toinen ruokalusikallinen voita ja kasvikset. Pienennä lämpöä ja kuullota kasviksia muutama minuutti. Lisää tomaattimurska, kalaliemi, laakerinlehdet ja kuivattu basilika. Keitä poristen noin 10 minuuttia, kunnes kasvikset ovat kypsiä. Lisää joukkoon lohikuutiot ja mausta keitto suolalla ja pippurilla. Ota levy pois päältä, peitä kattila kannella ja anna seistä muutama minuuttia. Lohet kypsyvät kuumassa liemessä nopeasti. Viimeistele keitto tuoreella basilikalla.

Share

Ladataan...
Lempiruoka

Olenko minä ainut, jonka mielestä kukkakaali on ollut jotenkin poikkeuksellisen hyvää tänä kesänä? Ainakin sitä on tullut syötyä kilotolkulla. Kun olin lapsi, napostelimme kesäisin telkkarin ääressä raakaa kukkakaalia, jonka päälle oli ripoteltu aromisuolaa. Aromisuola on nykyään ehkä vähän kyseenalainen natriumglutamaatin vuoksi, mutta oli se kyllä hyvää.

Nykyään kukkakaalin kaverina tuntuu usein olevan aromisuolan sijaan tahini. Holidayssa söin kokonaisena paahdettua kukkakaalia ja tahinikastiketta. Ja tämä vanha Glorian ruosta & viinistä napattu resepti yhdistää kukkakaaliin ja tahiniin vielä kirsikkatomaatit. On muuten herkkua, tehdään tätä joka kesä ainakin kerran. Alkuperäisessä ohjeessa kukkakaalit friteerataan, mutta ne voi myös paistaa pannulla, jos friteeraaminen pelottaa. Minua se nimittäin vähän hirvittää. Jänishousuna jätän sen usein Jussin tehtäväksi. Tänäänkin on muuten suunnitelmissa syödä kukkakaalia, kukkakaalirisottoa.

Kukkakaali-tomaattisalaattia ja tahinikastiketta

  • 1 iso kukkakaali
  • rypsiöljyä paistamiseen (6-8 dl jos friteeraat kukkakaalin, vähemmän, jos paistat ne pannulla)
  • 300 g kirsikkatomaatteja
  • 1 ruukku korianteria

Tahinikastike

  • 2 rkl tahinia
  • 2 rkl sitruunamehua
  • 2 rkl vettä
  • pieni valkosipulinkynsi murskattuna
  • suolaa

Valmista ensin kastike sekoittamalla kaikki ainekset yhteen. Poista kukkakaalista kova kanta ja paloittele kukinnot suupaloiksi. Paista kukkakaaleja öljyssä, kunnes ne ovat ruskistuneet. Puolita kirsikkatomaatit. Yhdistä kukkakaalit ja kirsikkatomaatit kulhossa. Hienonna korianteri ja lisää joukkoon. Sekoita lopuksi joukkoon kastike.

Share

Pages