Auringonpolttamia

Lentoaskeleita

En tiedä milloin mahdan tottua tähän lämpimään. Suomen kesiin tottuneena yritän hotkia sitä: sisällä olo tuntuu synniltä, seinät tunkkaisilta, enkä saa tarpeeksi lempeästä tuulesta ihollani. Haluan lisää ja haluan olla ulkona iltaan asti. Ihan kuin takaraivossa joku suorastaan patistaisi "nauttimaan nyt näistä helteistä, kun ei niistä tiedä kauanko jatkuvat". Olen muuttunut ihan höveliksi: suostun välttämään kotiin menemisen ja lounasajan kokkailut hakemalla smoothieita, salaatteja ja bageleita naapurikahvilasta päivä toisensa jälkeen (tähänhän tarvitaan ihan hirveästi maanittelua...), nipistän siivoilut minimiin ja kauppareissulla annan jopa pojan laittaa kärryihin sateenkaarenkirjavat Ryhmä Hau-uimashortsit (jos ne nyt on toisen mielestä hienointa ikinä niin olkoon sitten). Ai niin ja vähän noloa myöntää, että hellyin jopa Ryhmä Hau- keilasettiin. Nyt on vähän skarpattava ennen kuin minua viedään ihan kuusnolla.

Pakkasin koko perheen talvivaatteet takaisin matkalaukkuun vaatehuoneen perälle. Tämän jälkeen huomasin muun muassa, että olen ilmeisesti hamstraillut enemmän neuleita ja villapaitoja kuin toppeja ja kesävaatteita, sekä itselleni että lapsille. Ensimmäinen yritys laittaa sandaalit jalkaan muistutti myöskin muun muassa, että ei niitä paljaita jalkoja otetakaan ihan noin vaan esille, että jotain voisi tehdä ennen sitä. ;) Muita huomioita: vesipulloja ei voi olla liikaa mukana ja että siitepölyallergiasta ei pääse eroon maasta muuttamalla. Jotain mitä taas en muistanut, oli typerää kyllä aurinkosuoja. Etelässä. Siis itselleni, lapsille kyllä sen muistin ja olen hieronut kuuliaisesti viittäkymppiä pieniin käsivarsiin ja nenänpäihin. En nyt varmaan maaliskuussa vielä voi palaa, ajattelin. Koska maaliskuussahan se aurinko ei säteile ja ole yhtä haitallinen kuin vaikkapa heinäkuussa? Kun eihän maaliskuussa varmaankaan pala, vaikka asteita olisikin 26? Olisi kivaa saada ajatuksenjuoksustani kiinni, sillä sen ansiosta mätsään pussilakanoideni korallinpunaisten raitojen kanssa. Harmittaa. Not cool. 

Rentouttavaa viikonloppua!

Lentoaskeleita Facebook / Instagram

Kommentit

sim (Ei varmistettu) https://australiaan.wordpress.com/

Jäin tässä miettimään että mikäs vika siinä itse asiassa on että on ulkona koko päivän...? Sehän on ihan hyvä juttu kai.

Auringon kanssa kyllä tottuu toimimaan aika nopeasti - jos ei muuten niin parin tuollaisen palamisepisodin jälkeen, vaikkei ne tietysti suositeltavia olekaan. UV-indeksi näyttää sielläpäin tosiaan olevan jo max 7:n luokkaa (http://uv.willyweather.com/sc/lexington-county/columbia-metropolitan-air...) - vertailun vuoksi Suomessa keskipäivällä keskikesällä ylletään yleensä 6:een, joten kyllä sitä ihan oikeasti voi palaa maaliskuussakin. MOT. :)

Elina U.
Lentoaskeleita

Kiitos hei tuosta UV-indeksin seuraamislinkistä, eipä olisi tullut mieleen tarkistaa sitäkin! Tämä auringolta suojautuminen piti tosiaan oppia näin kantapään kautta, mutta nyt aion olla varmasti varovaisempi. 

Ja siis ulkona olemisessa ei missään nimessä olekaan mitään vikaa, sehän on ihanaa! Pitäisi vain nyt totutella ajatukseen, että toisin kuin Suomessa kesällä, niin tätä lämpöä on luvassa nyt jonkun verran, eikä pelkoa sen loppumisesta ihan hetkeen ole (vaikka ensi viikonlopuksi luvataankin vain kahtakymppiä, niin talvikeleihin tuskin enää palataan). Joten kyllä sen arjen on silti sisällettävä esim. siivousta vaikka se sisällä oloa tarkottaakin, eikä ihan joka päivä voi ulkonakaan syödä. ;) 

Kao Kao

Ihanaa lukea lämmöstä, kun täällä ite palelen sohvalla miehen kainalossa peiton alla ja lueskelen blogeja. Mut eilen tuli kevät tännekin! Pian tarkenee jo olla ulkona ihan kunnolla. 

Elina U.
Lentoaskeleita

Poikani juuri pohti, että minne se kevät menee sitten tämän amelikan jälkeen. Ihanaa kuulla, että sinnehän se sitten ennättikin, kunhan sai tänne nuppuja puiden oksille! <3

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.