Lokakuun asuste on vaaleanpunainen

Lentoaskeleita

Nappasin huoltoaseman kassalla ostosteni joukkoon muoviin käärityn roosan nauhan, tiedättekö sillä lailla sen kummempia miettimättä, tukeakseni heräteostoksena rintasyöpätutkimusta kolmella eurolla.

Kotona hypistelin tuota Katri Niskasen suunnittelemaa vaalenpunaista nauhaa ja mietin sitä pelottavaa sanaa. Rintasyöpä, syöpä. Mietin tuntemiani upeita naisia ja erityisesti häntä yhtä, jolle luettiin tuo diagnoosi, jota kukaan ei haluaisi kuulla (ja mietin myös lukemaani Lauran koskettavaa kirjoitusta). Joka kahdeksas meistä, se on moni, kuka tahansa. Heräteostamani nauhanpalan symboliarvo avautui vähitellen mielessäni, kun ajattelin niitä joka kahdeksansia ja heidän rakkaitaan ja sitä miten näiden nauhojen avulla emme vain taistele yhdessä rintasyöpätutkimuksen etenemisen puolesta, vaan myös osoitamme takinpielissämme että heidän tarinansa merkitsevät. Että meitä kaikkia kiinnostaa ja että voi kunpa osaisimme tukea edes jotenkin, vaikka saatammekin tuntea olomme kömpelöksi sanojen löytämisen suhteen ja pelkäämme sotkeutuvamme latteuksiin niitä etsiessämme, niin me välitämme. Roosanauha-kampanjan sivuilla nauhan tämänvuotista ilmettä luonnehditaan seuraavasti: "Tämän vuoden nauhassa on nähtävissä auttamista symboloivat kädet. Kädet muistuttavat meitä siitä, että pienilläkin teoilla voi olla niiden saajalle suuri merkitys." Kolme euroa tästä pienestä eleestä ei ole paljon, mutta ehkä edes näillä pikkuisilla heräteostoksilla saamme yhdessä isommankin potin kasaan. Toivottavasti.

(Kampanjan sivuilla voi tehdä myös haluamansa suuruisen lahjoituksen)  

 

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.