Lumikuningatar- baletissa

Lentoaskeleita

*yhteistyössä Oopperaan.fi

 

Sain pari viikkoa sitten blogini sähköpostiin mielenkiintoisen kutsun: haluaisinko tulla katsomaan Lumikuningatar-balettia Oopperaan.fi-matkojen kanssa. Vaikka minun on myönnettävä, että olen ollut ennestään baletissa vain kerran (vuonna jotain), olin kutsusta aivan innoissani kurkattuani baletin trailerin Youtubesta. Äitini luki minulle paljon H.C. Andersenia ollessani pieni ja Lumikuningatar on minulle juuri niitä rakkaita lapsuuden satuja. Niinpä vastasin, että totta kai minä tulen! 

Hyppäsin siis lauantaina Oopperaan.fi-matkojen linja-autoon Tampereen asemalta ja matkasin katsomaan balettia. Linja-autossa huomasi hyvin, kuinka suuren yleisön Lumikuningatar tavoittaa, sillä matkalaisten ikähaitari oli alakouluikäisistä eläkeläisiin. Parin tunnin bussimatka sujui nopeasti muiden matkustajien ja matkanjärjestäjien kanssa jutellen, sekä teoksen käsiohjelmaan tutustuen. 

Olen vieläkin aivan lumoutunut Lumikuningattaresta. Näin kirjallisuustieteilijänä oli vapauttavaa vain antaa sanojen kerrankin olla ja nauttia huikeasta visuaalisuudesta: upeasta puvustuksesta, epätodellisen kauniisti liikkuvista tanssijoista, huikeista lavasteista ja erikoistehosteista. Antaa ihan vain tanssin ja musiikin kertoa sadun tarinan. Teoksessa esiintyi myös kertoja (jona Lumikuningattaressa on Krista Kosonen ja Minna Haapakylä), joka toi teokseen jollakin tapaa satukirjamaista tuntua.

Väliajalla minua hemmoteltiin, sillä pääsin istahtamaan Kanrestan Opera Afternoon Tea -pöytään, jonka edessä kaltaiseni teefriikki oli taivaassa. Oli hopeavadille aseteltuja pieniä leipiä ja leivoksia moneen lähtöön, teetä ja shampanjaa (tuntuipa muuten rikolliselta jättää shampanjalasini lähes koskemattomaksi, sillä se jotenkin niin kuului tuohon koko settiin).

Oli hauska yllätys kesken teenjuonnin, kun näytöksen satu jatkui väliajallakin lumikuningattaren, noitien ja jääkarhun pyyhältäessä käytävän läpi. Itse näytöksen rinnalla olikin ehkä huipuinta nähdä lapsikatsojien haltioituneet ilmeet ja heidän täydellinen eläytymisensä tarinaan. Heidät oltiin huomioitu ihan konkreettisesti myös esityksessä: väliajalta palatessa jokaiselle pienelle katsojalle jaettiin valosauvat, joilla he saivat osallistua esitykseen eräässä sen ratkaisevassa kohdassa. Lasten valoista kohosikin melkoinen valomeri oopperasaliin, mikä myös paljasti, kuinka paljon lapsikatsojia esitystä olikaan seuraamassa. Oopperan viestintäpäällikö Heidi Almi kertoikin väliajalla, että he olivat jopa tilanneet lisää istuintyynyjä lapsille esityksen yltäessä niin suureen suosioon. Katsellessani parhaimpiinsa pukeutuneita lapsia, joiden silmät suorastaan hehkuivat innostuksesta, päätin että heti kun poikani on tarpeeksi vanha, lähdemme mekin yhdessä balettiin. Lumikuningattaren ikäraja on kuusi vuotta, mikä on mielestäni aivan minimi. Esitys oli paikotellen niin jännä, että ikärajasuositusta on todella syytä noudattaa. Alakouluikäisen kanssa voi kuitenkin hyvin jo mennä.

Esityksen päätyttyä jäimme vielä hetkeksi katsomaan, kun baletin esiintyjiä tuli lasten haastateltaviksi. Lapset halusivat mm. tietää, kuinka kauan maskien teko kestää, minkä ikäisinä tanssijat ovat aloittaneet baletin, onko baletti vaikeaa ja jännittääkö heitä ennen esitystä. ;) Olisi todella pitänyt ottaa mukaan järkkäri eikä vain surkeaa kännykkäkameraani, sillä toisin kuin luulin, olisi tässä baletissa riittänyt kuvattavaa nimittäin väliajalla ja esityksen jälkeen! Nämäkin kuvat muuttuivat jostain syystä ihan pikselimössöksi siirtäessäni niitä, joten enempää kuvia väliajoilta minulla ei valitettavasti ole.

Viiden aikaan kipitimmekin jo parkkipaikalla odottavaan linja-autoon, joka kuljetti meidät takaisin Tampereelle. Minulle jäi tosi positiivinen kuva Oopperaan.fi-matkoista, sillä mikäs sen kätevämpää pääkaupunkiseudun ulkopuolisille oopperan ja baletin ystäville kuin hypätä bussiin, joka kuljettaa suoraan näytökseen ja takaisin. Kun selitin reissusta äidilleni seuraavana päivänä, hän innostui niin paljon, että aloimme suunnitella heti yhteistä balettimatkaa. Voi kyllä olla, että enää keväällä en jaksa istua samana päivänä edestakaista bussimatkaa samana päivänä vatsan vielä kasvaessa, mutta vaikka ensi syksynä sitten. Oopperaan.fi-matkojen paketti sopisi myös oikein hyvin meille, sillä meistä kumpikin välttelee viimeiseen asti pääkaupunkiseudulla ajamista (ja hintoja katsellessani myös matkakulut pysyisivät varsin kohtuullisina, varsinkin jos vertaa vaikkapa junalla kulkemiseen). Matkoja tehdään kuulemma Tampereen lisäksi Hämeenlinnasta, Laitilasta ja Turusta. Lisätietoa täältä. 

Kiitos vielä matkanjärjestäjille kutsusta ja balettielämäyksestä! :)

Kommentit

Amma
Why you little!!

Oi kun mulla aivan nousi karvat pystyyn tosta fiiliksestä! Kuinka ihanaa olis käydä!! (Olis kyllä Oulusta aika piiitkä matka ajella bussilla eestaas balettiin ;)

Elina U.
Lentoaskeleita

No joo, ehkä sentään Oulusta ei jaksa ajella edestaas, mutta hei kannattaa kurkata tarjonta ensi kerralla kun olet menossa Helsinkiin! Mulle ainakin iski nyt sellainen innostus, että tekisi mieli mennä katsomaan vaikka mitä. :D Luulen kyllä, että täytyy tosiaan odottaa ensi syksyyn, mutta silloin sitten viimeistään! 

Kao Kao

Oi, mä haluaisin kanssa käydä katsomassa tuon, mut jotenkin se on unohtunut. Pitääkin kysyä siskolta, lähtisikö hän seuraksi :)

Elina U.
Lentoaskeleita

Oi suosittelen ehdottomasti! Ja jos sisko ei lähde, niin olikos sulla minkä ikäisiä ne sisaren tyttäret? :) Lapset tuntuivat olevan niin lumoissaan näytöksestä, että osa heidän lumoutuneisuudestaan tarttui väkisinkin myös itseen. :)

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.