Majakkasaari

Lentoaskeleita

Sunnuntaina oli täydellinen sää lähteä merelle. Olin melkein unohtanut, kuinka ihanalta tuntuu irrottaa köydet laiturista ja hengittää meri-ilmaa. Teimme päiväretken vanhempieni kanssa heidän purjeveneellään Kylmäpihlajan majakalle, joka sijaitsee ihan Rauman saariston ulkolaidalla. 

Tämä oli muuten pikkuneidin ensimmäinen merimatka! Hän ei kylläkään mitenkään kauheasti noteerannut reissua, sen kun koisasi Manducassa, paluumatkan tankkasi maitoa ja seurusteli kajuutassa.

Eräs toinen oli kyllä innoissaan...

 

... joku joka tykkäisi purjehtimisesta niin paljon, että hänen vanhempansa saivat ladata kaikki maanittelutaitonsa peliin perustellessaan, miksi emme jää yöksi veneeseen.

Kylmäpihlajan saari on pieni, kallioinen ja kasvillisuudeltaan karu. Saarelta aukeaa maisemat sekä Rauman saaristoon että aavalle, majakkatornista voi tähyillä kaikkiin ilmansuuntiin.

Mikä mielenkiintoisinta, majakassa sijaitsee hotelli. Majakkahotelli. Jo tuo pelkkä sana kiehtoo minua suunnattomasti, sillä en keksi oikein mitään romanttisempaa, miettikää nyt: majakkahotelli.  Keksin juuri, missä tahdon viettää kolmivuotishääpäivämme. (Ei vielä kaksivuotis, sillä emme taida olla vielä parin kuukauden kulutua vauvan kanssa valmiita sellaiseen erossaoloon. Mutta kolmivuotishääpäivänä tahdon juoda valkoviiniä majakkahotellin sviitissä ihan kahdestaan). Niin ja viihtyisin varmasti majakkahotellissa joskus myös ihan itseksenikin. Juuri nyt kun elän kellon ympärisessä imetys/läheisyyssymbioosissa vauvan kanssa, kiehtoo ajatus vuorokaudesta majakkasaarella ihan yksin. Uisin kylmässä vedessä, istuisin rantakalliolla ja lukisin kirjoja majakassa. Mielikuvitukseni suorastaan villiintyy tästä ajatusleikistä ja kuvittelen jo millaista olisi olla kirjailija, joka vetäytyisi ajatusblokin iskiessä majakkahotelliin kirjoittamaan ja unohtumaan tuijottamaan vaahtopäitä. Siellä sitten ajatuslukot aukeaisivat ja kirjailija palaisi mantereelle muistitikku täynnä mestarillisia lauseita toistensa perään. Vai käyttäisikö kirjailija ehkä muumipappamaisesti vanhanhaikaista kirjoituskonetta ajatuslukkojen ilmaantuessa?

Hotellissa yöpymisen sijaan me tyydyimme syömään majakkaravintolassa ehkä elämäni herkullisinta lohikeittoa. Tarjolla olisi ollut myös saaristolaispöytä, joka jäi houkuttelemaan ensi kertaa odotellen. 

Saari toimii myös vierasvenesatamana, laiturimaksu oli muistaakseni vuorokaudelta parinkympin pintaan (päiväkiinnittyminen ilmaista). 

Sileät rantakalliot olisivat houkutelleet jäämään viettämään päivää pidemmäksikin aikaa!

Saarelle pääsee myös Rauman Poroholmasta kätevästi vesibussilla, mutta mitään ihan halpaa ei tuo vesibussilla kulkeminen esimerkiksi nelihenkiseltä perheeltä ole: edestakainen lippu kustantaa aikuiselta 28e, alle 12-vuotiaalta 14e. Lisätietoa Kylmäpihlajasta löytyy muuten täältä.

Kommentit

Mia K.
Voi taivas

Kylmis on ihana!! :D mä sain olla eräänkin kesän laivalla oppaana kun ajettiin asiakkaita tuonne :)

 

Ah, nuo maisemat! 

Elina U.
Lentoaskeleita

Oi voisiko olla ihanampaa työtä kesäaikaan kuin seilata joka päivä saaristossa!! <3

Kao Kao

Ihana pieni purjehtijamies! Majakkahotelli kuulostaa todella romanttiselta. Vain te kaksi ja majakan välkkyvä valo.. ooh

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.