Oodi pienille turhamaisuuksille

Lentoaskeleita

Esitän nyt näin perjantai-iltapäivänä pienen pyynnön: hemmotelkaa itseänne. Minä olen aina ollut sitä mieltä, että elämässä on oltava edes jonkinlaista turhamaisuutta, tai arki tuntuu värittömältä ja liian pyörteiseltä. Sen on oltava jotain, mikä ei noin niin kuin periaatteessa ole aivan välttämätöntä, mutta jotain sellaista, josta tulee kuitenkin hyvä mieli. Kaikille itsensä hemmottelu merkitsee eri asioita, minulle itselleni sen pienen kohouman arjesta tuo esimerkiksi lounashetki ystävän kanssa, lattea ja pullaa kahvilassa, uusi kynsilakka tai jalkakylpy. Kyllä sen huomaa, kun on hemmottelun tarpeessa. 

Turhamaisuuden ykkössääntönä on, että siitä ei koskaan kuulu kantaa huonoa omatuntoa. Sen kuuluukin olla sellaista, mitä joku ei välttämättä tajua. Siinä pitää olla sellainen fiilis, että minä haluan nyt hemmotella itseäni jotenkin ja se on kivaa ja ansaittua (toinen sääntö), piste. 

Essien hiukan luumuun taittava tumma Luxedo-sävy houkutteli minua jo pitkään

Paasaan tästä siksi nyt tällä tavoin, sillä jokin aika sitten jäin lukemaan erästä keskustelua, joka sai minut suorastaan surulliseksi. Kyseessä oli facebookin eräs äideille suunnattu ryhmä, jonka aloitus kuului suurin piirtein näin: "Onko täällä muita, jotka tuhlaavat surutta rahaa lapsiinsa ja mieheensä unohtaen samalla itsensä täysin? Minä ainakin ostelen jatkuvasti uusia vaatteita lapsilleni, mutta itse kuljen ikivanhoissa jo kulahtaneissa vaatteissa :))". Aloituksen alle muodostui suorastaan kilpailu siitä, kenen kengistä irtoaa jo pohja lasten pukeutuessa Pomp De Luxiin. Mitä? Itsensä unohtamisesta tuntui tulevan tuossa ketjussa hyvän äitiyden mittari (ihan kun näitä mittareita kaivattaisiin lisää). Mietin hetken tätä keskustelua ja huomasin, että kyseessähän on sama kirjoittamaton sääntö, joka säätelee äitiyden kilpailukenttää muutenkin: vähiten omaa aikaansa vaaliva, vain lapsilleen omistautuva ja näköjään myös eniten itsensä unohtava äiti voittakoon. 

En voi mitenkään ymmärtää kenen etu on, että äiti on perheestä se henkilö, joka ei muka tarvitse kivoja vaatteita tai muuta "turhamaista" piristystä, omia myös niihin lapsiin liittymättömiä kinnostuksen kohteita tai harrastuksia, aikuisten kesken vietettyjä iltoja tai ylipäätään vaikka unta. Miksi näin pitäisi olla, vähentääkö itsestään huolehtiminen jollain tapaa lasten hyvinvointia tai äidinrakkautta? Mielestäni perhe voi hyvin, kun sen jokainen jäsen voi hyvin. 

Voi toki olla, että tuossa mainitsemassani keskustelussa vain vitsailtiin, tai sitten siihen osallisujat saavat yksinkertaisesti ne omat arjen hemmotteluhetkensä jostain muualta kuin pukeutumisesta, mutta ihan perätön se ei silti ollut. (Ja näin välihuomautuksena: en edes kuvittelekaan, että kaikkien tarvitsisi iloita jostain kynsilakoista, käytin nyt vain itseäni esimerkkinä) 

Keskustelu kalahti myös omaan nilkkaani siinä mielessä, että minä olen viime aikoina laiminlyönyt itsestäni huolehtimisen. Pitkä ja vaikea raskauspahoinvointiaika vei minusta kokonaan mehut ja jonkin aikaa ihan jo hiusten harjaaminen ponnarille ja ripsarin levittäminen tuntuivat suurelta saavutukselta. Nyt kun oloni alkaa ajoittaisesta pahoinvoinnista ja väsymyksestä huolimatta olla jälleen energisempi, tuntuu kuin peilistä katsoisi silti joku väsynyt muukalainen. Joku, jonka hiuksista ei ole huolehdittu ja kasvot kaipaisivat kuorinta.Ryhdyin heti toimiin tämän huomattuani ja varasin ajan kampaajalle muutaman viikon päähän, hemmottelin itseäni ostamalla uutta kynsilakkaa ja muutaman lisäyksen meikkipussiini (mikä siinä onkaan, että kun ostaa silloin tällöin uusia meikkejä, niin jaksaa aina vähän aikaa meikkaillakin tavallista enemmän?), sekä päivitin vaatekaappiini muutaman välttämättömän ja vähän välttämättömämmän jutun. Pieniä juttuja joilla on ilmettä kummasti kirkastava vaikutus. 

No nyt on kuulkaas niin nudemeikkiä niin nudemeikkiä täällä jonkin aikaa :D

Eli jos siis rakastat vaikka jonkin tietyn kahvilan täytettyjä leipiä tai vastaleivottuja korvapuusteja, niin mars kahville. Tai jos haaveilet uudesta syystakista, niin mitä jos lähtisit sovittelemaan niitä takkeja? Mietithän, kuinka voisit olla erityisen kiva ja vähän turhamainen itseäsi kohtaan ja lupaathan toteuttaa sen. 

Kaltaiselleni teefanille jo ihan pelkästään uuden jännänkuuloisen teelaadun ostaminen jo entuudestaan pursuilevaan teehyllyyn on luksusta

Näihin tunnelmiin, hyvää viikonloppua. ;)

 

Kommentit

Amma
Why you little!!

Mä en myöskään jaksa käsittää vanhempia, jotka laittaa lasten merkkivaatteisiin satoja ja satoja euroja kuussa ja itse kulkevat vanhoissa kuluneissa rytkyissä ja pipo päässä päivästä toiseen. Tai sit mä en vaan rakasta mun lasta tarpeeksi ja oon ihan kamala ja itsekäs akka. Just pick one.

Jos mun lapsella on kivat vaatteet päällä niin kyllä mäkin vähän panostan omaan ulkonäkööni. Taloyhtiön pihalla, kodin lähimaastossa, lähikaupassa ja partiossa voi olla minkä näköisenä vaan, kaikkialle muualle yritän edes näyttää ihmisystävälliseltä.

Arjen hemmottelua meillä on se, että sauna lämmitetään vasta kun kersa nukkuu tai että äiti syö lapselta salassa herkkuja. Itseeni aion tuhlata huomenna huomattavan summan rahaa kun lähden maanantaisen palkkapäivän kunniaksi ostoskierrokselle hakemaan kummitytölle synttärilahjaa ja itselle pääasiassa työvaatteita. Ehkä myös sen keltaisen neuletakin ;)

Amma
Why you little!!

Meinasin vielä lisätä, että "EN SITTEN OSTA LAPSELLE MITÄÄN" mutta itseasiassa se kyllä tarvisi vaikka ja mitä..

Elina U.
Lentoaskeleita

No mutta Amma, sähän jo itsekin selvästi tiedät sen, että se on tuo jälkimmäinen vaihtoehto tietysti. ;DD

Mä olen niin samoilla linjoilla! Kotona ja taloyhtiön pihalla tulee kyllä notkuttua näissä collegehousuissa ja meikittömänä jo ihan tarpeeksi, niin sitten on ihan kivaa näyttää vähän siistimmältä ulos lähtiessä. Musta on ihan hassua ajatella, että pukisin pojalle oikein hienot vaatteet ja itse kulkisin perässä vaikka näissä rönttövaatteissa, jotka mulla on nyt päällä. :D

Ja kokeile ainakin sitä neuletakkia, voin oikeestin niin nähdä mielessäni kuinka se sopii sulle! Rentouttavaa shoppailupäivää! :)

Silkkitassu

Alkuun huomautus että en kyllä osta E:llekään juuri mitään uutena ja oikeastaan kaikki vaatteet viime aikoina on tullut lahjoina.

Mutta siis siihen itse asiaan. Eli tällä viikolla mulla on ollut jokin reikäinen vaate päällä. Lempifarkuissani on reikä polvessa, kahdessa pitkähihaisessa puserossani on SAMASSA kohti reikä (kiitos vähän rikkinäisen työtuolini pehmusteen, joka näköjään repii paitaani) ja mukavimmissa alushousuissa yllätys yllätys on reikiä. Mies jo patisti hankkimaan uusia vaatteita. Mutta kun minä en tykkää kierrellä kaupoissa/nettikaupoissa, kun yleensä käy niin että löydän jonkun kivan vaatteen ja sit kotona totean ettei tämä kivasti yhteen minkään jo olemassa olevan vaatteen kanssa. Ja kirppareilta taas en löydä koskaan mitään kivaa. Tarvitsen siis shoppailu/stailausapua kipeästi!
 

Elina U.
Lentoaskeleita

Mulla on nykyään vähän sama juttu: en itsekään jaksaisi oikeastaan kierrellä hirveästi niissä kaupoissa. Ainakin sovituskoppiin ahtautuminen takin, kaulahuivin, hanskojen, pipon ym. kanssa on aika tuskaa. Toinen syy on kiire: kun pitäisi löytää jotain nopeasti, se ei ainakaan löydy (nimim. olen juossut enää muutamaa lukuunottamatta KAIKKI Tampereen vaatekaupat läpi etsiessäni pitkiä trikoopaitoja, eikä niitä ole enää missään). Sen sijaan shoppailu on kivaa niin, kun siihen varaa aikaa ja mielellään myös hyvää seuraa, jonka kanssa on mukava kierrellä kaupoissa ihan rauhassa ja poiketa välillä kahvilaan kun siltä tuntuu. Eli suosittelen varaamaan vaikkapa yhden iltapäivän tai lauantain ihan rauhalliseen kaupoissa kiertelyyn ystävän (joka voi toimia myös makutuomarina) seurassa välillä kahvitaukoja pitäen, niin se shoppailu muuttuu oikeasti ihan mukavaksi puuhaksi. 

Maria L (Ei varmistettu) http://beautysleepaddiction.blogspot.fi/?m=1

Itselläni on tapana tehdä viikonloppuisin rentouttavia naamioita yms. Tapanani on myös uida ylellisissä suihkugeeleissä ja vartalovoiteissa. Jos satun olemaan yksin kotona, sytytän ihan vain itseäni varten kynttilöitä, katson jotain todella umpityhmää höppää töllöstä ja nautin lasin viiniä...se maski naamalla. Aivan ihanaa!

Tai sitten ostan karkkihyllyltä pussillisen erilaisiä pähkinöitä ja nautin ne yhdessä oravieni kanssa. Ja punaviinin tietty. ;)

Elina U.
Lentoaskeleita

Ah, kuulostaa aivan superrentouttavalta! :) Minäkin saatan sytytellä ihan vain itseäni varten kynttilöitä, sillä niistä tulee välittömästi jotenkin rauhallisempi fiilis. Nyt alkoi heti tehdä mieli väsätä itsellenikin illalla jonkinsortin naamio. Sen viinilasillisen joudun nyt jättämään väliin, mutta ehtiihän sitä keväälläkin (vaikka syksy ja punaviini niin täydellisen liiton muodostavatkin...).

Ella F.
Siperian Ella

Hemmottelumanifesti, loistavaa! Mua vaivaa välillä sellainen periluterilainen "eihän tässä mitään ole ansaittu, hyvä että hengissä ollaan"-asenne, että jää nuo hemmottelut vähän vähille. Ja toisaalta armottoman huono omatunto, jos menee hankkimaan itselleen jotain kahtakymppiä kalliimpaa :D Tänään onnittelin itseäni 7€ rosmariiniluomushampoolla, tosin vain siitä syystä, että pari viikkoa oon huuhdellut kahta jämäputelia kylppärissä. Ja klassikko on käynyt mulle: viime kesänä kun lähdin innoissani tylleröisen kanssa lomaa starttaamaan mummilaan, huomasin eteisessä, että kengästä on melkein puolikas pohjaa irti :D Koitan pitää hemmottelumanifestin mielessäni ja todeta mainosta lainatakseni, että olen sen arvoinen, ilman huonoa omaatuntoa!

Elina U.
Lentoaskeleita

Voi Ella Ella, luepas nyt nuo turhamaisuuskohtani yksi ja kaksi uudestaan! Shampoota ei tuossa vaiheessa lasketa hemmotteluksi, kun sitä olisi ollut muutenkin "pakko" ostaa. ;)  Kuule sinä olet sitä paitsi ansainnut tänä viikonloppuna vähintäänkin samppanjaa! <3

Maria L (Ei varmistettu) http://beautysleepaddiction.blogspot.fi/?m=1

Kyllä itseään pitää hemmotella. Mä oon siinä hommassa ihan hemmetin hyvä. Tulen itsekin varmasti kirjoittamaan kyseisestä aiheesta aika paljon. Luksusta arkeen!!!

Elina U.
Lentoaskeleita

Juuri näin, loistava asenne! :)

Nannannaa
Pahinta Nannaa

Ihan mahtavaa, jes! Hieno aihe ja kirjoitus, en vois olla enempää samaa mieltä! Taidankin mennä vetelemään hiukan lakkaa kynsiin. :)

Rentouttavaa viikonloppua!

Elina U.
Lentoaskeleita

Jes, ihan huippua! :) Mäkin taidan lakata vielä varpaatkin. Kiitos ja oikein rentouttavaa viikonloppua sinnekin! :)

Silkkitassu

Melkein päivittäin hemmottelen itseäni jollain pienellä herkulla. 
Huomenna mennään kylpylään, joten siinä tulee pitkästä aikaa sellainen kunnon hemmotteluaamupäivä porealtaassa ja saunassa!

Elina U.
Lentoaskeleita

Oo, kylpylään, nautiskele ja lillu porealtaissa minunkin puolestani! 

hanne_tasteofhoney

Tiiätkö mitä mulla tuli heti tästä kirjotuksesta mieleen? Ala-asteen musakirjassa oli aivan loistava biisi, jota me hoilattiin tokaluokkalaisina. Muistin ulkoa ainakin kertsin, mut laitan nyt tähän röyhkeesti copypastella koko biisin sanat, koska mulla ei oo siihen mitään lisättävää. Me ollaan paitsi äitejä, myös naisia, jotka tarvii niitä omia juttujaan! 

SAAKO ÄITI ROKATA
(säv.ja san. Irmeli W-S 3/93)

Äiti saa olla suuri
äiti saa olla pieni 
äiti saa tuoksua mullalta
tosin kyllä mielummin pullalta 

Äiti saa kyllä kokata 
mutta saakohan äiti rokata? 

Äiti voi olla kenkku
äiti voi olla reilu
äiti voi jaella toruja
tosin kyllä mielummin loruja 

Äidin keitto voi kiehua
mutta saakohan äiti - riehua?!? 

Ei vain äiti vaan myös nainen
ja kaikki olennainen
kuuluu myöskin äidin elämään
Sekä vaippapyykki että rokki
ei kai oo se shokki 
jos molemmat mahtuu äidin elämään 

Äiti voi tiskiin hukkua
mutta saaks äiti pitkään nukkua 
äiti voi jaella namuja
mutta saaks äidill olla omii kamuja 

Äidin pitää nousta parkuun 
mutta saaks äiti juosta karkuun 

Äidin pitää näyttää fiiniltä
mutta saaks äiti tuoksuu viiniltä
äidillä saa olla permanentti
mutta voiks äiti olla presidentti 

Äiti saa soutaa ja huovata
mutta saaks äiti bändikamoja - roudata? 

Ei vain äiti vaan myös nainen
ja kaikki olennainen
kuuluu myöskin äidin elämään
Sekä vaippapyykki että rokki
ei kai oo se shokki 
jos molemmat mahtuu äidin elämään

Elina U.
Lentoaskeleita

Hahaa kiitos tästä aivan älyttömästi, ihan LOISTAVA! :D Niin täyttä asiaa! Toit samalla flashbackin omille ala-asteen musiikkitunneille, sillä minä tunnistan tämän laulun jostain vuosien takaa. Oikein rokkaavaa viikonloppua sinne! <3

Vau mikä vauva!

Mä bongasin joskus tällasen jutun, 9 keinoa kasvattaa lapsista onnellisia. Tietenkään näistä listauksista ei kannata määräänsä enempää perustaa, mutta tässä on heti alkuun mun mielestä ainakin yks tosi oleellinen (okei on tossa useempikin järkevä kohta, jotka tosin sopii ihan ihmisille yleensä eikä vaan lapsille):

"1. Pidä huolta itsestäsi.

Vanhemman mielentila vaikuttaa vahvasti siihen, millainen mielentila lapsella on. Pidä siis huolta omasta jaksamisestasi. Ota omaa aikaa ja tee asioita, joista pidät: tapaa ystäviä, harrasta liikuntaa, josta pidät, lue kirjoja, hanki mieluinen harrastus. Samalla annat lapselle mallin, miten omasta hyvinvoinnista huolehditaan."

Nimenomaan toi mun kursivoima loppu. Millasen onnellisen ihmisen ja elämän esimerkin antaa äiti(/isä), jonka päätehtävä on maksimoida oma kurjuutensa jonkun toisen kustannuksella? Mieluummin mä haluan näyttää, että näin minä olen onnellinen, näin sinäkin saat olla onnellinen.

Elina U.
Lentoaskeleita

Todella viisaasti sanottu. Juuri näin mäkin haluan tehdä ja aion pitää tämän mielessäni. Miten voimme edes olettaa, että lapsemme osaavat huolehtia omasta hyvinvoinnistaan aikuisina, jos heiltä puuttuisi malli siihen? 

Vau mikä vauva!

Niinpä. Enkä mä myöskään halua lapseni ajattelevan musta, että mä oon niin arvoton etten mä tarvitse/saa/halua mitään omaa ja extramukavaa.

Elina U.
Lentoaskeleita

Olet asian ytimessä!

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.