Pienelle tytölleni

Lentoaskeleita

 

Katsokaa kuinka pieni hän oli vielä ihan hetki sitten <3

Pieni tyttöni täytti juuri yksitoista kuukautta, hetki sitten hän oli vielä niin pieni kuin tuossa kuvassa. Tänään hän kävelee makkaralle valuvissa sukissaan ympäri asuntoamme työntäen samalla ylpeänä kärryään, sanoo viattomana töh kiivettyään johonkin vaaralliseen paikkaan, tekee kolttosia minkä kerkeää ja hymyilee päälle niin suloisesti, että en voi muuta kuin nauraa. Minä en vielä tiedä, minkälaisia paineita hän tulee joskus kohtaamaan, vai ehtiikö maailma muuttua ja tuleeko hän kohtaamaan kohtaamaan niitä lainkaan (epäilen), mutta yhden asian tiedän: minä aion olla tarkkana siinä, millaisen naiskuvan hänelle välitän. Haluan, että meidän perheessä on ihanaa olla tyttö. Että tyttöjä arvostetaan ja ikinä mikään ei ole akkojen kotkotuksia. Vaan mahtavia tyttöjuttuja. Ja ne voivat olla ihan yhtä hyvin kynsien lakkaamista, tyllihameessa tanssimista kuin veljen jahtaamista turtles-naamari päässä. Haluan olla hänen edessään nainen, joka ei puristele vyötäröään peilin edessä tai valittele läskejään, vaan viihtyy nahoissaan ja pukeutuu mielellään kauniisti koska tahtoo, ei koska on pakko. Haluan tehdä kuten oma äitini ja neuvoa olemaan koskaan luottamasta ihmisiin, jotka jauhavat toisista kakkaa selän takana. Ja että naisten ei kannata varsinkaan tehdä niin toisilleen, sillä samalla kaivamme kuoppaa myös itsellemme.

Naistenpäivän perinteestä on keskusteltu viime vuosina paljon ja suklaarasiat, ruusut ja hemmottelulahjakortit ovat saaneet osakseen paljon ansaittuakin kritiikkiä. Vaikka vähän tahtoisinkin tulppaaneja pöydälle niin olen toki samaa mieltä: mitä me teemme muka niillä suklaarasioilla päivänä, jolloin niin monet isot ja pienet tytöt taistelevat kauheita asioita vastaan. Tämä naistenpäivä sujuu meillä kuin mikä tahansa muukin päivä: syödään, ulkoillaan ja käydään ehkä kaupassa, mutta joskus tulevaisuudessa minä haluaisin silti pitää tämän naistenpäivän myös juhlapäivänä. Haaveilen perinteestä, jolloin miettisimme yhdessä (tietysti paljon isomman) tyttäreni kanssa, mitä asioita vastaan monet tytöt ja naiset ympäri maailmaa kamppailevat ja valitsisimme yhdessä lahjoituskohteen johon laittaisimme rahaa. Me emme joudu pelkäämään silpomista tai vaarantamaan kerran kuussa terveytemme intiimihygienian puutteen vuoksi. Meillä on kaikki mahdollisuudet ja siksi haluan opettaa juuri naistenpäivänä, kuinka me voimme auttaa myös muita. Minusta olisi ihanaa myös mennä juuri naistenpäivänä tyttäreni kanssa vaikka kahvilaan juhlistamaan sitä, kuinka paljon kaikkea kivaa liittyy tyttönä olemiseen ja sitä kuinka onnekkaita olemmekaan, kun niin monet naiseuteen liittyvät rajoitteet ovat jo murtuneet vaikka työnsarka onkin vielä suuri. Niin ja haaveilemani traditio ei tietenkään sulje myöskään perheen miehiä ulkopuolelle, myös he ovat tervetulleita tähän juhlaan! Ja mikäs sen tärkeämpää pienelle tytölle olisikaan kuin tietää, kuinka myös isä ja veli ovat ylpeitä siitä, että hän on tyttö ja miten olemme kaikki tasavertaisia. 

Hyvää naistenpäivää te kaikki ihanat, upeat ja rohkeat naiset! 

Tätä päivää voi juhlia vaikkapa lahjoittamalla hygienia-paketin Ugandaan. , jotta tytöt voisivat jatkaa koulunkäyntiä kuukautisista huolimatta.

Lentoaskeleita Facebook / Instagram

Kommentit

Anjuska
Ripaus elämäämme

Hyvä kirjoitus, hyvine huomioineen joita ei juuri mielestäni mietitä tarpeeksi tänä päivänä vaan keskitytään enemmänkin niihin kukkakimppuihin ja suklaarasioihin. Vaikka kyseessä on enemmänkin. Meillä on täällä asiat hyvin, toisin kuin muualla maailmalla. 

Elina U.
Lentoaskeleita

Kiitos! Näistä asioista ei tosiaankaan voi puhua liikaa ja naistenpäivä on mahtava tilaisuus nostaa aihetta tiukemmin tapetille, vaikka eihän tietenkään yksi päivä vuodessa tähän riitä. Mutta jos se auttaisi herättelemään ja muistuttamaan niin hienoa!

Marija (Ei varmistettu)

Hei! Kiva kirjoitus! Ja kiva blogi.

Mielestäni naistenpäivän juhlistaminen suklaalla ja kukilla ja naisten oikeuksien puolesta käytävä "todellinen" taistelu eivät ole toistensa poissulkevia asioita - ja ehkä tähän kirjoituksessasi viittasitkin.

Naisten ( niin kuin lasten, vanhusten, sairaiden ja vähäosaisten) oikeudet olisi hyvä pitää mielessä joka päivä, mutta minulle naistenpäivä on se päivä, jolloin jokainen nainen on ansainnut erityistä huomiota ja arvostusta. Jollekin se erityishuomio on tulppaani, toiselle mahdollisuus koulutukseen tai sananvapauteen. En halua kuitenkaan kokea huonoa omaatuntoa sen vuoksi, että minulle se huomio on juuri kukkakimppu.

Elina U.
Lentoaskeleita

Kiitos Marija! Hyvin sanottu, eiväthän nuo tosiaan ole toisensa poissulkevia asioita. Ymmärrän oikein hyvin ajatuksen "kukkarahat hyväntekeväisyyteen" takana, sillä naistenpäivä on oiva ajankohta lahjoittaa vähän omistaan tarvitseville. Skeptikko mielessäni kuitenkin kolkuttelee, että jos sen tulppaanikimpun aikoo ostaa kaikesta huolimatta vaikka seuraavana päivänä, niin onko se jotenkin huonompaa ostaa se naistenpäivänä (tai saada lahjaksi) ja myös juhlistaa sitä naiseutta? Kun totuushan on, että aika moni ostaa molemmat joka tapauksessa. Itse olen ainakin jotenkin tästä kehitysmaiden naisten intiimihygieania-asiasta erityisen huolissani ja tähän tahdon lahjoittaa ajankohdasta tai tulppaaneista riippumatta. 

Vierailija (Ei varmistettu)

Kiitos vinkistä, hyvä idea ostaa tuo eettinen lahja. Kaksi settiä lähti matkaan, tulipas hyvä mieli enkä kukkia kaipaakaan tähän "merkkipäivään".

Elina U.
Lentoaskeleita

Oi mahtavaa! Tulipa hyvä mieli tännekin!

Jenni / GCH (Ei varmistettu) http://globecalledhome.fi/

Ihana idea tuo traditio! Musta naistenpäivä on tärkeä juhlapäivä, mutta ei siksi, että pitäisi lahjoa lähipiirin naisia, vaan nimenomaan miettiä niitä asioita, jotka etenkin kehitysmaissa mutta myös meillä täälläkin estävät naisia toteuttamasta unelmiaan.

Elina U.
Lentoaskeleita

Toivon niin, että tyttärenikin innostuu tästä traditiosta isompana! <3

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.