Tässä näin

Lentoaskeleita

Teini-ikäisenä koin heinäkuussa olevan jotain hyvin runollista. Kirjoitin öisin muistikirjaani mahtipontisia säkeitä, joissa puhuttiin kuumasta siitepölytuulesta, ääriviivattomuudesta, valtameristä ja beduiineista. Runoissani oltiin usein humalassa ja kaikki olivat muutenkin vähän hunningolla. Ahmin kirjoja aamuun asti ja päivisin rusketin itseäni auringossa.

Kuluneella viikolla minussa läikähti se sama vuosien takainen heinäkuutunne. Vaikka nykyisin olenkin aurinkorasvojen puolesta liputtaja ja arvostan unta eri tavalla, olen mennyt joka ilta nukkumaan hävyttömän myöhään, voisi kai sanoa, että vasta aamuyön tunteina. Öisin olen lukenut, katsonut Yle Areenasta jotain vankien vaimot-sarjaa, istuskellut terassituoleilla, juonut teetä ja nyppinyt silkkipaperista pompomeja lauantain juhlia varten. Jokin helteisen nukkumalähiön illoissa, paljain varpain ulkona kuljeskelussa ja ajantajun kadottamisessa on tuonut mieleeni sen saman olotilan, hetkittäin vain, mutta kuitenkin. Niinpä olen alkanut pitkästä aikaa kirjoittamaan arkistoihini. Alkuun se tuntui oudolta ja vaikealta, sitten vapauttavalta. Moni asia on vaikuttanut selkeämmältä ja kirkkaammalta.

Tällä viikolla olen myös

- Elänyt ilman kelloa. Olemme koko perhe vaipunut täydelliseen lomamoodiin, jossa viikonpäivät ja kellonajat eivät ole niin nuukia juttuja. 

- Kulkenut lähes poikkeuksetta ilman kenkiä. Osittain kyllä siksikin, että onnistuin murtamaan nimettömän varpaani pään ja kengät tuntuvat inhottavilta. 

- Syönyt tosi paljon mansikoita.

- Tehnyt synttärivalmisteluja (viisas siivoaa jo alkuviikosta, niin saa sitten siivota vielä monta kertaa välissä ennen juhlia).

- Miettinyt monta kertaa vuorokauden aikana, miten upeita ihmisiä minulla on ympärilläni. Tämä saa minut niin onnelliseksi, että lähes pala nousee kurkkuun.

- Kuunnellut puhki Lana Del Reyn uusimman albumin. Olen valinnut viralliseksi 2014 kesätunnariksi tämän:

&list=RDT5xcnjAG8pE

Joskus olen kova jakelemaan neuvoja ja nyt haluaisin taas antaa yhden: Jos sinulla on jokin rakas vanha harrastus, joka on jäänyt vuosien saatossa unholaan, kokeile aloittaa se uudestaan. En muista montaa yhtä vapauttavan oloista asiaa kuin oma pöytälaatikkokirjoittamiseni viime päivinä.

<3

Kommentit

Kao Kao

auts, mitä sun varvasparalle on käynyt?

Elina U.
Lentoaskeleita

Jos on oikein taitava, voi murtaa varpaansa potkaisemalla sen siivotessaan syöttötuoliin. :D en kyllä tiedä, onko se ihan murtunut, sillä ilman kenkiä pystyn kyllä astumaan jo jalalla normaalisti.

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.