Tervetuloa Rock Hilliin

Lentoaskeleita

Ihan suoraan: olin hyvin epäluuloinen uutta kotikaupunkiamme kohtaa, kun muuttoprosessimme pyörähti liikkeelle. Taustana heti kerron, että meidän ei periaatteessa pitänyt ensin muuttaa Rock Hilliin vaan vielä paljon pienempään Lancasteriin. Lancasterin googlaamalla löysin muutaman ruokapaikan, pienen pätkän keskuskatua, muutaman kirkon, outoja vankien kasvokuvia ja  vanhan palolaitoksen (ihan totta, katsokaa vaikka tästä, mitä googlen kuvahaku antaa “Lancaster SC”:lla). Olin samaan aikaan kauhuissani, mutta uteliaisuus ja seikkailuhenki kuitenkin voittivat. Asuntomme sijaitseminen n. 66 000 asukkaan Rock Hillissa tuntui alun Lancaster-vaihtoehdon jälkeen suorastaan lottovoitolta, sillä pikkukaupungiksi täältä löytyy todella mukavasti kaikkea. Ja koska kenenkään matkustuslistalla tuskin tulee olemaan koskaan Rock Hill South Carolina, haluan tuoda teidät nyt tänne kierrokselle.

Meille selvisi hyvin nopeasti, että Cherry Road tarkoittaa kiintopistettä kaupungissa. Vaikka kaupunkia ajaisi kuinka ristiin rastiin ja huomaisi eksyneensä, löytää itsensä jossain vaiheessa Cherry Roadilta. Uskokaa pois, olen kokeillut muutaman kerran. Tuon pisimmän poikkikadun varrelta löytyy niin risaisia huoltoasemia, Dollar Generaleja sekä pikaruokapaikkoja kuin Winthropin yliopiston kampusalueen reuna ja “paremmat” ruokakaupat Publix ja Earth Fare.  Tässäkö tämä nyt on, ajattelin ensimmäisiä kertoja yrittäessäni suunnistaa Cherry Roadille.

Onneksi hyvin pian löysimme vanhan kaupunginosan, joka ei ole kylläkään kuin hassu pieni kortteli kooltaan, mutta joka riittää silti antamaan sydämen tälle kaupungille. Siitä tuli heti suosikkini. Vanhassakaupungissa kokoonnutaan, järjestetään tapahtumia, juodaan kaupungin parasta kahvia, astutaan sisään museoihin ja ravintoloihin, ostetaan luomua suoraan tuottajilta ja ollaan arkkitehtuurisesti kuin keskellä vanhaa etelän elokuvaa. Vanhankaupungin vieressä on yhä puuvillatehdas, joka muistuttaa 2016-luvullakin Etelä-Carolinan historian synkistä ajoista.

Keskuskadulla on muuten tarinan mukaan yhä ravintola, josta tummaihoiset miehet oltiin häädetty 60-luvulla poliisivoimin, vaikka he olisivat vain tahtoneet ruokailla ravintolasa. Uskomattominta jutussa on, että heidän rikosrekisterinsä puhdistettiin vasta muutama vuosi sitten. Heidän tuolinsa ovat kuulemma yhä esillä ravintolassa. (En ole vielä käynyt kyseisessä ravintolassa, mutta kerron lisää kun käyn!)

Rock Hill on kaupunki, jossa ehdin harvoin avata itse ovea. Liikun yleensä lasten kanssa ja aina joku kiiruhtaa pitämään meille ovea auki. Täällä sanotaan yes ma’am ja sir, rakastetaan lapsia ja tervehditään vastaantulijoita. Pikkukaupungin tahti on verkkainen, ilmankosteus korkea ja lämpötila paahtava. Kohteliaisuus ja iloiset hymyt saavat minut aina hymyilemään itsekseni ja huikkailemaan hyviä päivänjatkoja. Silti takaraivossani painaa tieto siitä, että tämä kaikki on hyvin erilaista heille, jotka poikkeavat etelän ihanteista. Carolinoissa käydään nimittäin tällä hetkellä kiivasta keskustelua mm. siitä, saavatko transsukupuoliset ihmiset käyttää oman sukupuolensa vessoja. Tämän asian vuoksi ryhdyttiin tovi sitten jopa boikotoimaan kauppaketjuja ja keskustelun taso oli varsinkin sosiaalisessa mediassa hyvin alhaista. Nämä asiat eivät kuitenkaan ole vain Rock Hillin harteilla vaan koko maan ja erityisesti etelävaltioiden painona.

Etelä-Carolina ja sitä myötä myöskään Rock Hill eivät ole Yhdysvaltojen mittapuulla kovin varakasta aluetta. Täällä tämä näkyy ehkä eniten tyhjinä liiketiloina, paikoitellen repsottavina kadunkulmina ja sähköjohtoina, kadunpätkinä, joiden viertä kiertää asuntovaunuasutukset. Silti Rock Hillissa ei ole varsinaista “huonoa aluetta” ollenkaan, eikä tässä kaupungissa ole paikkoja, joissa olisin kertaakaan kokenut oloani uhatuksi (näin saattaa käydä tosin ihan millä alueella tahansa, ehkä kirjoitan siitä vielä joskus lisää) tai joita neuvottaisiin välttämään. Toki täälläkin on sekä varallisuutta että köyhyyttä, kuten kaikkialla Yhdysvalloissa. Kaupungin “keskustasta” ja puistoista pidetään kyllä hyvää huolta, sekä kaupunki tekee selvästi paljon työtä asukkaidensa viihtyvyyden eteen. Tänne on esimerkiksi pystytetty varattavissa olevia paviljonkeja pöytineen puistojen laidoille, paljon piknik-paikkoja, puistoja ja tapahtumia. 

Kaikki kadunpätkät eivät ole houkuttelevimpia. 

En voisi kirjoittaa Rock Hillista mainitsemasta kirkkoja. Niitä täällä löytyy aivan hätkähdyttävän paljon ja minusta on ollut hienoa huomata, kuinka eri uskontosuuntien välillä tuntuu vallitsevan keskinäinen kunnioitus uskonvapautta kohtaan. Täällä onkin aivan mieletön määrä eri uskontoja, vaikka Rock Hill hyvin kristitty kaupunki onkin.

Olen aiemminkin kirjoittanut siitä, kuinka tämä todella on “lapsiystävällinen pikkukaupunki” koko merkityksessään. Koko perheen tapahtumien lisäksi täältä löytyy tosi mukavasti kaikkea tekemistä lasten kanssa: on esimerkiksi erilaisia lastenmuseoita ja kivoja puistoja. Carowindsin huvipuistoon ajaa meiltä vain parikymmentä minuuttia. Kaupungeista Charlotteen täältä ajaa alle puolessa tunnissa, Columbiaan tunnissa ja rannikon palmujen alle tai vuoristoon pääsee kolmessa tunnissa. (Olen näköjään alkanut itsekin mittamaan matkoja ajotunneissa kilometrien tai mailien sijaan). Hassua muuten, kuinka täällä Amerikoissa ei esimerkiksi kolmen tunnin ajomatka ole matka eikä mikään, sillä välimatkat ovat niin pitkiä ja ihmiset ovat tottuneita liikkumaan.

Jos tutustuttaisin ystäväni Rock Hilliin, veisin hänet luultavasti ensin “etelän aamiaiselle” Cracker Barreliin. Aamiaisen jälkeen ajelisimme luultavasti Cherry Roadin poikki ja menisimme kävelylle Glencen Gardeniin kukkien keskelle. Kulkisimme ehdottomasti vanhan kaupungin halki, istuisimme kahvilla Ameliessa, kurkistaisimme muutamaan museoon ja söisimme lounasta jossain päin old townia. Kotimatkalla juuttuisimme liikennevaloihin vanhojen ruosteisten junavaunujen madellessa edes taas kiskoilla. Mutta mikäs kiire meillä, täällä etelässä ei ole tapana kiirehtiä. Milloinkaan. ;)

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / LENTOASKELEITA@GMAIL.COM

Kommentit

SuperSarianna (Ei varmistettu) https://supersariannablog.wordpress.com/

Kiitos turistimatkasta Rock Hilliin. Oli mukava körötellä kertomuksesi matkasta ja mukavasti maalasit tunnelmat eteeni. Ihan kuin olisin jo käynyt siellä! Mitä sieltä aamiaispaikasta muuten söisit???
Mukava lukea blogiasi. Aurinkoista syksyn jatkoa!

Elina U.
Lentoaskeleita

Voi kiitos kivasta kommentistasi!! :) Tosi mukavaa kuulla, että meidän pikkukaupungin tunnelma välittyi tekstistä. Aurinkoista syksyä myös sinulle! <3

Elina U.
Lentoaskeleita

Oops ja tärkein meinasi unohtua ;) Söisin todella epäterveellisen aamupalan, mikä sisältäisi mustikka french toast, munia ja pekonia. Etelässä ei säästellä rasvassa. :D

somewhere

Tosi mielenkiintoinen kierros. Näitä juttuja etelästä on kiva lukea. Tulee tosiaan ihan elokuvat mieleen, etenkin The Notebook. :)

Kuulostaa ihanan verkkaiselta ja rauhallsielta paikalta. Lontoon kiivas tahti ja krooninen kiireen ilmapiiri on todella väsyttävää, joten Rock Hillin kaltainen pikkukaupunki kuulostaa aivan taivaalliselta. :)

Elina U.
Lentoaskeleita

Voi kiitos! <3 Hih ja nyt kun mainitsit Notebookin, niin ystäväni on tulossa tänne Suomesta parin viikon päästä ja kyseisen leffan faneina aiomme tehdä matkan Notebookin kuvauspaikoille. :DD

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.