Treffit, mutta ei yllätys-sellaiset

Lentoaskeleita

Korurasiassani on muutamia ihania koruja, joita en arkitylsyyksissäni osaa ollenkaan käyttää. Onneksi näin loppuvuodesta tulee kuitenkin tilaisuuksia, joihin saa kaivaa ne lempparit esille. Tänään aion pujottaa korviini Kalevalan Lumikukka-sarjan korvakorut ja laittaa ranteeseen saman sarjan ranneketjun, punata huulet ja kihartaa vähän hiuksia.

Lähdetään nimittäin mieheni kanssa Turkuun viettämään kahdenkeskistä "synttäriylläri-iltaa". Lainausmerkit siksi, että ajattelin yllättää hänet varaamalla hotellin, tekemällä pöytävarauksen ja kartoittamalla leffatilanteen etukäteen, sopimalla anopin kanssa lapsenvahtijutuista ja juonimalla meidät muuten vaan anoppilaan. Yllätyksenä tämä kahdenkeskinen ilta ei kuitenkaan enää tule, sillä arvatkaapa mitä mokoma mieheni teki, alkoi tiistaina tiirailemaan lippuja jääkiekkopeliin lauantaille ja sumplimaan jotain kavereidensa kanssa. Tilanne, johon en varautunut sitten yhtään. Ja koska minä olen aivan surkea hätävalheiden keksijä, ei ilta sitten ollutkaan enää yllätys. Kovin ilahtuneelta tuo kuitenkin vaikutti ja kohta tästä startataankin auto. Toivottavasti vähän paremmalla onnella kuin eilen, kuten instagramistani voi kurkata. ;) (Täällä ollaan siis kaikki ihan kunnossa ja selvittiin säikähdyksellä, taisi joku olla myös suojelemassa, sillä vieressä olisi ollut ainakin puolentoistametrin pudotus, enkä olisi halunnut rämähtää vatsani kanssa vöiden varaan roikkumaan) Ajakaahan varovasti, meillekin olisi käynyt hullummin ellei vauhtia olisi ollut tuo 20km/h kurvin kohdalla!

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.