Vähän valmiimpina

Lentoaskeleita

Makuuhuoneemme tyhjään nurkkaan on viimeisen viikon aikana ilmestynyt uusia huonekaluja. Alunperin tuo nurkka odotti, että löytäisin siihen sopivan työpisteen ja pari hyllyä päälle, mutta sen jälkeen kun viime heinäkuussa lähetin miehelleni tekstarilla Clear Bluen kuvan, jäikin tuo nurkka odottamaan vähän erilaisia kalusteita. Nurkkauksesta tuli osittain vahingossa pyykinkuivauspiste, jonne myös kerääntyi puhtaiden pyykkien korit. Ehdin jo oikeastaan tottua pyykkitelineeseen ja ajatus vauvanhoitonurkkauksesta tuntui häämöttävän todella kaukana, jossain tulevaisuudessa. 

Siinä ne nyt kuitenkin ovat, tekemässä uudesta perheenjäsenestä taas ajatuksen tasolla asteen todellisemman. Vaikka jättivatsassani tapahtuva jatkuva jumppaus vauvasta jatkuvasti muistuttaakin, niin nyt jotenkin ihan oikeasti sisäistin jollain tapaa aavistuksen enemmän, että meitä on kohta neljä. (Kunhan nyt kaikki sujuisi hyvin. <3 ) Istuskelin tänään sängyn reunalla ja mietin, minkälainen tyyppi hän mahtaakaan olla. Tuleeko hänestä yhtä tunnepersoona kuin veljestään ja äidistään, vai tasaisempi faktojen ja tilastojen tutkailija kuin isästään. Rakastaako hänkin croisantteja viikonloppuaamuisin niin kuin me muut, kinuaako hänkin tilkan kahvia aikuisten kuppiin, onko hän rasavilli vai mietiskelijä, vai molempia? Onko hän ulkonäöllisesti kopio isästään kuten veljensä, vai tuleekohan hänelle minunkin piirteitäni? 

En malttanut olla sujauttamatta vauvakutsuilla lahjaksi saamaamme unipupua jo sänkyyn valmiiksi. Eilen illalla oloni oli sitä luokkaa, että taidan pakata sen sairaalakassinkin jo valmiiksi ihan kaiken varalta. Toivottavasti sitä ei vielä tarvita, mutta sanonpa vaan, että ihme on jos hän vasta täysillä viikoilla päättääkin tulla. 

Hei pikkuinen, täällä me jo kovasti kaikki odotamme sinua, vaikka pidämmekin peukkuja pystyssä, että viihtyisit vatsassa vielä jonkin hetken.

Share

Kommentit

S.g
Sara G

Tuo riippukehto on aivan ihana!

Elina U.
Lentoaskeleita

Kiitos, itsekin kovasti ihastelen sitä! :) Siitä tuli pari kuukautta sitten pienoinen pakkomielle minulle, pakkohan se oli sitten hankkia... Nyt vaan sormet ja varpaat ristiin, että se osottautuisi odotusteni mukaiseksi eikä jää turhakkeeksi. ;)

Jeba
Tuuliajolla

Mäkin niin tykkään tosta kehdosta! Olisin halunnut sen meillekin, mutta ajattelin sen käyttöiän olevan niin lyhyt, että siksi sen hankinta jäi. :) Kerro sitte ihmeessä kokemukset kun pikkuinen syntyy, että oliko kannattava ostos.

 

Elina U.
Lentoaskeleita

Itsekin etsin silloin pakkomiellepäissäni hankinta-aikeissani kovasti kokemuksia riippukehdoista, joten varmasti kirjoitan siitä kyllä jahka sitä pääsemme testaamaan tositoimissa. Käyttöikä on ilmeisesti siihen asti kun lapsi vetää itsensä ylös/istumaan, niin varmaan tosiaan max puolisen vuotta, eli ei tosiaan hirmuisen pitkä aika. Toisaalta, jos tuo parantaa sen puolen vuoden unia, niin sitten oli tarpeellinen hankinta, mutta tämä tuntuu olevan ihan arpapelihommaa! :)

kao kao
Kao Kao

Ihana pohdintaa pikkuisesta <3 Sunnuntailla olisi tosi hieno syntymäpäivä, jos hän päättää jo tulla (jaan mielelläni) mutta toivottavasti hän ei ihan niin malttamaton ole ja tulee vasta täysillä viikoilla..

Elina U.
Lentoaskeleita

Maaliskuun eka kuulostaa ainakin helposti muistettavalta synttäripäivältä! ;) Onneksi torstaista eteenpäin alkaa olla jo taas kaikki paljon turvallisempia syntymäpäiviä, kun 35 viikkoa on täynnä. Voi kunpa vielä pari viikkoa malttaisi pysyä vatsassa, mutta ihan yhtä hyvin voi olla, että tuskailen viikolla 42, että eikö vieläkään merkkejä h-hetkestä! :D 

Niin ja onnea jo etukäteen, toivottavasti saat aurinkoisen synttäriviikonlopun! :)

Nannannaa
Pahinta Nannaa

Oi että, toi kehto on kyllä niin kaunis. :)

Jos vauva ei millään malta olla masussa, niin huomennakin on ihan oiva päivä tulla maailmaan. ;) Mutta oikeasti, toivottavasti malttaisi vielä hetken kasvaa. :)

Elina U.
Lentoaskeleita

Hei myöhästyneet synttärionnittelut! <3

Minäkin olen aivan ihastunut tuohon kehtoon, toivottavasti sitten vauvakin. :D Toivottavasti tosiaan vielä hetken malttaisi vatsassa viihtyä. Eilen päästiin onneksi tasan 35 viikolle, jota olen pitänyt eräänlaisena rajaviikkona, jonka jälkeen uskaltaa jo jonkin verran huokaista helpotuksesta. Enää pari viikkoa niin ollaankin jo täysiaikaisuuden puolella! :)

Kommentoi