Ystävyydestä ja yhdessä kokkaamiseta

Lentoaskeleita

Minä olen siitä onnekas, että minulla on kourallinen aivan hurjan ihania ystäviä. Sellaisia, joiden kanssa on jaettu nauruhepuleita, kipeitä elämänvaiheita, noloja muistoja ja oltu läsnä huippukohdissa. Jotka eivät pidä minua hulluna, kun paljastan syöneeni keskellä yötä piparitaikinaa pakastimesta vaan kertovat jotain yhtä hassua. Ei haittaa, että se kouralliseni on ripoteltu sinne tänne, toiset ovat lähellä ja toisten välissä on joskus kuukausia, satoja kilometrejä, joskus jopa pari mannerta, sillä sitten tulee iltoja kun ne saa siihen lähelle pöydän ääreen, ja jutut jatkavat kulkuaan yhtä vaivattomasti kuin aina.

Joskus saa tekstarin, jossa kutsutaan laittamaan yhdessä ruokaa. Tästä taitaa olla tulossa uusi suosikkitapani kahviloissa luuhaamisen rinnalle. On tosi hauskaa pilkkoa yhdessä salaattiaineita, paistella vuohenjuustoa ja höpöttää kovaan ääneen ilman, että pelkää naapuripöydän ihmettelevän. Pidän jo valmiiksi tästä uudesta tavasta. 

Hyvää yötä

<3

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.