Ladataan...
Lentoaskeleita

 

Eilinen oma päiväni teki ihmeitä. Jo bussimatkalla oloni muuttui rennommaksi kuunnellessani korvanapeista lempimusiikkiani, teki mieli hymyillä kanssamatkustajille. Kävin serkkuni kanssa herkuttelemassa Cafè la Famillessa ja nauramassa ripsivärit silmien alle viinilasillisen äärellä Inezissa. On aivan mahtavaa, että löytyy ihminen, jolle tapahtuu yhtä pölhöjä juttuja kuin minulle ja joka valitsee ihan pokalla leffan sen perusteella, että siinä on komeita miehiä. Rakastan häntä kuin pikkusisarta. Illan tullen hyppäsimme leffa ja Makuunin irtokarkkeja käsilaukuissamme kotiin vievään bussiin ja höpötimme aamuyön tunneille asti. 


t-paita Seppälästä, housut Lindex, laukku Rill`s, kengät Bianco

Kaupunkivisiitille puin Lindexiltä löytämäni kuviohousut, joista kyllä tykkään kovasti, mutta en voinut olla miettimättä, kuinka mukavuudenhaluiseksi olenkaan tullut pukeutumisen suhteen. Nuokin housut tuntuvat jalassa melkein yöhousuilta ja kengiksikin valitsin kiireessä matalat Biancon nahkasandaalit. Nyt joku roti, täytyypä järjestää mahdollisimman pian vaikka treffi-ilta mieheni kanssa, etten vallan unohda kuinka korkokengillä kävellään. ;D Tykkäsin kuitenkin tuosta rennosta kesäasusta, kun kerrankin sai jättää villapaidat hyllylle.

Paljon teetä ja lämpimiä juttuja sadesunnuntaihin,

-R

<3

PS. Kiitos kuvista serkulleni! <3

Ladataan...
Lentoaskeleita

Otsikon sanonta ei ole ikinä kuulunut suosikkeihini, mutta nyt olen ymmärtänyt mihin se viittaa. Ei siinä tarkoitetakaan, että ne hiukset irrottaa päälaelta hulmuamaan ulkoisten seikkojen vuoksi, vaan ihan oikeasti sitä, että liian tiukka nuttura/ponnari kiristää hiuksia, joka aiheuttaa päänsärkyä. Ymmärsin tämän eilen illalla, kun ihmettelin jo pari päivää vaivannutta inhottavaa päänsärkyä, joka kas helpottui kun riisuin illalla vakkarin kotikampaukseni sotkunutturan ennen saunaa. Hiuspohjan hieronta shamppoopesun yhteydessä ja puhelinlankaponnarilta vapautetut hiukset hävittivät pääkivun kokonaan! Yksinkertainen juttu, jota en ole koskaan tullut ajatelleeksi. Olen huomannut kyllä päänsäryn liittyvän vahvasti riittävään veden juomiseen, mutta jatkossa tästä tulee kikka kakkoseni parin vesilasillisen lisäksi.

Päiväkaudet sotkunuttura päässä on osoitus siitä, että olen ollut liikaa kotona ja alan käymään vähän mökkihöperöksi. Kun muutimme tänne, vannoin, että matka keskustaan on vain asennekysymys, ja että tulen yhä notkumaan lempikahviloissani ja muutenkin käymään samoissa paikoissa kuin ennenkin. Väärin. Jokin ihmeen mukavuudenhaluisuus ja laiskuus (eli autottomuus päivisin mieheni ollessa töissä) on hiipinyt minuun salakavalasti tässä kesälomalla ja häpeillen myönnän, että olemme käyneet pojan kanssa KERRAN keskustassa. Ollaanhan me siis tässä lähiseudulla liikuttu, mutta minun mieleni vain vaatii välillä, vähän säännöllisemmin, keskustan vilinää. Rakastan täällä asumista, luontoa, sitä lähiöidylliä ja rauhaa, mutta pysyäkseni balanssissa tarvitsen välillä lattemukin käteeni ja pienen ikkunapöydän vilkkaan kadun varrelta.

Liika kotona olo aiheuttaa minulle aina vaarallisia nipotusoireita, joihin liittyy vahvasti tylsä ei, älä ja varo-sanojen toistelu. Enkä minä inhoa mitään yhtä paljon kuin nipotusta. Mieheni ehdottikin eilen varovasti, että mitä jos kävisit vaikka viikonloppuna jossakin. :D

Okei, nämä ovat jo kaikki niin selviä merkkejä, että pakkohan näitä on kuunnella. Niinpä en lähtenyt aamulla miesväkeni mukaan venenkorjaustalkoihin anoppilaan, vaan laitoin tekstiviestin serkulleni, että pidettäisiinkö tyttöjen ilta. Söin jo jätskiä suoraan paketista, nyt laitan musiikin soimaan ja siivoan tämän huushollin, sitten hautaan kotivaatteet kaappiin ja pysyn kaukana ponnarilenksuista. ;) Niin ja pidän tästä lähtien mielessäni, että se bussimatka ON asennekysymys. 

Rentoa viikonloppua murut!

Pages