...kun istuu metroon ja olet ainoa koko penkistössä (siis ei ketään vastapäisellä penkillä, eikä ketään vieressä), niin se on sitten AIVAN VARMA, että sieltä tulee joku istumaan siihen viereen. Siis miksi?? Jos siinä on vastapäisellä penkillä tilaa, niin miksei vaikka sitten mennä siihen istumaan? Molemmilla olisi sitten tilaa! Mutta eiiiii, kun pitää siihen viereen ängetä. Ja sehän on sitten aivan varma että se joka siihen viekkuun tulee, on jotain seuraavista:

haiseva, leveä, alkoholisoitunut tai kiemurteleva  lapsi, joka kiemurtelee päälle ja kysyy mitä täti lukee.

Sit on kanssa nämä naiset, joilla on se joku kallis laukku jota ei siis missään nimessä voi pitää sylissä, vaan se on ihan pakko änkeä siihen väliin ja jos et vielä siinä vaiheessa tajunnut, että sinun oletetaan nyt katoavan sinne nurkkaan mahdollisimman pienenä pakettina niin leidi vielä puskee sua sinne seinään kiinni.

Ei ole muuten ainoa asia mikä vihastuttaa metrossa! Kohta siirryn pyörään ja pyöräilen vaikka sitten sieltä itä-Helsingistä keskustaan, jos se sen vaatii!

No joojoo, oli ehkä turhin postaus ikinä, mutta minkä sille mahtaa kun joskus vihastuttaa vaan ne maailman pienimmätkin asiat!

Kohta on onneksi viikonloppu! :)

Ajattelinpa kokeilla tehdä porkkanakakkua. Olen jo vähän aikaa suunnitellut sen tekemistä, mutta yleensä niiden tekemiseen tarvitsee aineksia, joita ei kaapista noin vain löydykään ja laiskana jään mieluummin sängyn pohjalle kuin kipaisen kauppaan...

Nyt kun kuitenkin löyty aika kiva resepti ja vähän ehkä erikoisempikin niin päätin sitten kokeilla :)

Löysin reseptin Valion kotiinjaettavasta reseptivihosta (siitä löytyy aina parhaat reseptit!), mutta nettisivuiltahan sen myös löytää. Huomio kiinnittyi sanaan "Madeiralainen" ja kaiken maailman eri aineksiahan siihen kuului, mutta nyt jaksoin jopa mennä kauppaan saakka! Jei!

Tässä siis alkuperäinen resepti omilla  merkinnöillä! :)

Valmistusaineet

3 munaa

3dl tummaa sokeria, esim. fariini- tai ruokokidesokeria

5dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

2tl kanelia

2tl vaniljasokeria

1/2dl keltaisia rusinoita (omasta kaupasta ei löytynyt joten sain tyytyä normaaleihin rusinoihin)

300g porkkanoita (raasteena 3 1/4 dl, 250 g)

1 pieni tlk ananasmurskaa

1/2dl hassel- tai saksanpähkinärouhetta

150g  (1 1/2 dl) voita tai juoksevaa margariinia

Pohjusta leivinpaperilla pinnoitettu irtopohjavuoka (Ø 24 cm). Voitele reunat.Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi.Yhdistä jauhot, leivinjauhe, kaneli ja vaniljasokeri.Hienonna rusinat ja porkkanat monitoimikoneessa yhtä aikaa. Voit myös käyttää veistä ja raastinta.Valuta ananasmurska huolella siivilässä, painele neste pois.Lisää rusina-porkkanaseokseen ananasmurska, pähkinärouhe sekä sulatettu voi tai Oivariini.Yhdistä muna-sokerivaahtoon kuivat aineet ja porkkanaseos. Sekoita.Kaada taikina vuokaan.Kypsennä uunin alaosassa 175 asteessa 45 - 50 min tai kunnes kypsä.

Kuorrutus

1 rasia  (200 g) Valio Viola tuorejuustoa

1 prk  (200 g) Valio maustettua rahkaa

 1 1/2 dl ruokotomusokeria (tätäkään ei löytynyt omasta kaupasta joten käytin tavallista tomusokeria..)

100 g voita 

Mittaa aineet kulhoon, lisää voi sulatettuna ja jäähdytettynä. Jos tomusokeri on kokkareista, siivilöi se. Vatkaa esim. sähkövatkaimella tasaiseksi. Halkaise jäähtynyt kakku. Levitä vajaa puolet kuorrutuksesta kakun väliin. Levitä loput päälle. Koristele esim. paahdetulla pistaasipähkinärouheella.

Tosiaan muuten tein kokonaan alkuperäisen reseptin mukaan, mutta käytin just tavallisia rusinoita ja kuorrutteessa käytin tavallista tomusokeria, eikä maku ainakaan mun mielestä kärsinyt. Kakku oli tosi hyvää! Tosi hedelmäisen makuista :)

Kunpa tulis jo viikonloppu !

Blogin pitämisessä on tullut pidettyä taukoa. Suurin syy on ollut ehkä ajanpuute, mutta erittäin merkittävä syy on ollut myös se, että minun piti miettiä uudestaan mitä haluan blogiltani ja nyt kun olen sen selvittänyt, voin aloittaa uusin kujein!

Kesä meni kiireisesti, kävin Barcelonassa, muutimme poikaystävän kanssa omaan asuntoon ja sen lisäksi muutto oli ensimmäinen kerta, eli vihdoinkin pois pesästä!

Pari kuukautta on mennyt tavaroiden etsimiseen, panikoimiseen ja pelkäämiseen, sekä itsenäisyydestä nauttimiseen. Pakko sanoa, että onneksi muutto tapahtui kesällä, sillä en tiedä miten olisin tehnyt tuon kaiken koulun sivussa. 

Kuvat ovat siis Barcelonan matkalta ja siis  näistä ihanista pinguista oli joku sata kuvaa kamerassa... Mut onko j0tain söpömpää olemassa! :)

Annyway, hiih nyt on ihana leffa meneillään! "He's just not that into you"

Tai no perus romanttinen komediahan tää on mut eikö me kaikki naiset rakasteta niitä?

(ps. Eiks oo ihana hame ekassa kuvassa? Love it!)

Vanulappuja, hiuslakkaa, ripsaria, saippuaa, siivoustarvikkeita ja sushia.

Naisten vaateosastolta en löytänyt mitään. Oli siellä joitain kivojakin juttuja, mutta ei mitään sellaista minkä kohdalla olisi tullut sellainen "OMG ihan hullunhalpaa näinkin laadukkaasta ja makeesta paidasta!"

Mielestäni Hulluille Päiville mennään enemmänkin periaatteesta. Vaatteet eivät välttämättä ole niin halpoja kuin kaikesta hypetyksestä voisi päätellä. Plus olen ainakin itse huomannut, että hinnat ovat nousseet viime vuosien Hulluista Päivistä. Ainakin mallikappaleet maksavat nykyään paljon enemmän kuin ennen. Nämä vaatteet, jotka ovat siinä Hullareiden katalogissa, ovat luultavasti Hullareita varten tehty massaerä, joiden laatu on sitten vähän kyseenalaista.

Yleisestikin ottaen alennusmyynneissä ihmiset tuntuvat ostavan vaatteita ja muuta sälää mitä ei IKINÄ ostaisi normaalisti, vaikka hinta olisi sama. Mutta hellurei, jos se on alessa tai Hullareilla! Pyöriskellessäni Stockalla eilen mietin kuinka paljon rahaa monet ihmiset säästäisivät, jos jättäisivät ostamatta ne halvalta tuntuvat tuotteet, joita ei sitten ikinä tule tarvitsemaan. Loppujen lopuksi Hullut Päivät tai mitkään muutkaan alet eivät olekaan säästämistä, jos on syytänyt rahaa vaatteisiin, joita ei tule koskaan käyttämään tai jos vaate menee rikki kahden käyttökerran jälkeen.

Mutta siivoustarvikkeita ja yleishygieniajuttuja Hullareilta tosiaan saa halvalla ja niitä sieltä kannattaakin ostaa. Meikinpoistoainettakin kun ostaa niin sama purkki loppuukin sopivasti syksyn Hulluihin Päiviin mennessä!

Niin ja sushikin oli yllättävän halpaa.

ps. kuvat eivät ole omia.

Kuva triblocalin sivulta.

Ne päivät, kun lupaan itselleni ostaa sushia, ovat nautinnon päiviä. Tänään rentoudun sushia syöden ja lempiohjelmia katsellen (huomisesta ruotsin tentistä riippumatta). 

Ps. Hyvää tulevaa viikonloppua =)

Tänään minua kritisoitiin. Erittäin hyvästä syystä ja erittäin tarpeellisesti. Kuuntelin tarkkaan ja tiesin että kritisoija oli erittäin oikeassa. Lupasin itselleni ja hänelle, ettei hänen tarvitse sanoa enää samasta asiasta ja lupasin myös että parannan tapani. 

Kuitenkin tilanteen mentyä ohi en voinut sille mitään, että kurkkuun nousi se tuttu pala ja itkuhan sieltä sitten tuli. Paha mieli oli vielä monen tunnin jälkeenkin. Oikeastaan en ole vieläkään oikein päässyt asiasta yli. Tuntui ylitsepääsemättömän pahalta, että olin tuottanut tälle ihmiselle pettymyksen. Ihmiselle, josta pidän niin paljon ja hän joutui sanomaan minulle virheistäni, mitä en itse tajunnut.

Miksi kritiikki tuntuu niin pahalta? Sellainenkin mikä on oikeutettua ja tiedät, että voit tehdä asialle jotain. Voit parantaa virheen itsestäsi ja saada sitten niitä rakastettuja kehuja. Miksi tuntuu niin pahalta, kun sanotaan, että olet tehnyt jotain huonosti?

Kritiikki on kuitenkin hyvästä. Ilman sitä, ihmiset eivät koskaan voisi tehdä paremmin. Ihmiset eivät pysty näkemään omia vikojaan, joten tarvitaan muita ihmisiä kertomaan niistä.

Vaikka ymmärrän kaiken tuon, niin silti se satuttaa. 

Ps. Onneksi ei ole mitään parempaa terapiaa, kuin leipominen.