Ladataan...

Olen blogien suurkuluttaja. Luen niin muoti-, lifestyle, kuin treeni- ja hyvinvointiblogejakin. On bikini- ja bodyfitness -kilpailijaa, tavallista saliharrastajaa, luomuhippiä, raakaruokailijaa ja paleolla elävää.

Yksi asia melkein jokaista blogia yhdistää, myös niitä (treeni)blogeja, joita löydän satunnaisesti. Kaikki puhuvat "terveellisestä ruokavaliosta" ja "terveistä elämäntavoista".

Minusta koko sanan "terveellinen" voisi heittää jo romukoppaan. Terveelliset elämäntavat ja terveellinen ruokavalio kun ovat niin täysin subjektiivisia asioita. Sitä selvennetään postauksen seuraavassa osassa. Puhuttaisko mielummin vaikka "minulle optimaalisesta ravinnosta" tai ihan vain "minun ruokavaliostani" ja unohdetaan se, mikä milloinkin on terveellistä?

 

Tällä mielensäpahoittamisen aikakaudella on kuitenkin syytä esittää pieni vastuuvapauslauseke, ennenkuin perehdyn asiaan tarkemmin.

Seuraavat esimerkit ovat satunnaisotoksia blogeista, joita olen lukenut vuosien varrella, eikä niiden alkuperää voida millään jäljittää, sillä lähteitä en muista, ja osa on täysin fiktiivisiä. Tarkoituksena ei ole loukata ketään eikä osoittaa sormella kenenkään ruokailutottumuksia. Minulle on lopulta ihan sama, mitä kukakin luukustaan alas mättää, mutta tahdon ihmisten tietävän, ettei yksi totuus ole ainoa totuus. Mikäli joku voi varsin loistavasti omalla ruokavaliollaan, mitäpä sitä turhaan muuttamaan. Mutta mikäli kärsii vaikkapa oudoista vatsaoireista, painon jämähtämisestä, nivelkivuista, säännöllisistä pääkivuista, unettomuudesta, aknesta, vetämättömästä olosta tai  usein tulevasta ketutuksesta, kannattaa ehkä miettiä, jospa kokeilisikin jotain muuta ja tekisi jonkun asian elämässään toisin. Esimerkin tarkoituksena on tuoda esille erilaista ruokavaliota, joiden noudattajat väittävät kivenkovaan syövänsä ja elävänsä hyvin terveellisesti.

 

Joku bloggaaja saarnaa terveellisten elämäntapojen puolesta, ja tekee superterveellistä marinadia rypsiöljystä. Hyviä kasvirasvoja.

Joku hehkuttaa kaurapuuron ja sokerittoman mehukeiton täydellisen terveellistä komboa. Viljojen hyviä kuituja ja vähän kaloreita.

Joku poistaa munakkaastaan puolet keltuasista. Liikaa rasvaa ja kolesterolia.

Joku lisää kookosöljyä kahviin ja paistaa pekoninkin voissa, koska se on terveellistä. Aivot tykkää rasvasta. Rasva on paras energianlähde.

Joku elää terveellistä salitreenaajan elämää ja kulauttaa päälle Valion ProFeel-palautusjuoman. Maidosta hyviä proteiineja mutta ei eläinrasvan haittoja.

Toinen terveellisten elämäntapojen kannattaja ei lisää mihinkään suolaa. Suola on epäterveellistä.

Toinen lisää juomaveteensäkin suolaa. Suolahan on solun elämän edellytys.

Joka aterialla vähintään 150gr eläinperäistä proteiinia. Vain kerran viikossa punaista lihaa. Eikun tofu on terveellisin vaihtoehto.

 

Ymmärtänet nyt, mikä minua tässä hiertää? Kaikki esimerkkiruokailijat painottavat syövänsä terveellisesti. Ja toisen mielestä taas toinen syö ihan älyttömän epäterveellisesti. En itse voi ymmärtää vähärasvaista ruokavaliota, kun taas joku sillä elävä kauhistuu omaa rasvaläträystäni. Rasvahan lihottaa ja tulee sydän- ja verisuonitauteja! (Nimenomaan ei, opi täältä lisää). Jos ihan rehellisiä ollaan, niin oma paleohenkinen ruokavalioni on luonnollisesti se kaikista terveellisin, mutta koska näen punaista joka kerta, kun joku kertoo tehneesä "hiukan terveellisemmän version hampurilaisesta/sämpylästä/kakusta lisäten siihen jotain vähärasvaista/rypsiöljyä/kalorintonta makeutusainetta/kevytmajoneesia", aion yhteisen hyvän nimissä luopua nimittämästä myös omaa ruokavaliotani terveelliseksi. Se on minulle optimaalisin, jolla voin kaikista parhaiten.

 

Lopputulos saattaa olla kaikilla ruokavalioilla ihan pätevä, mutta itse tavallista THL:n suosittelemaa ruokavaliota suurimman osan elämästäni noudattaneena voin todeta, ettei ikinä enää. Migreeni vieraili usein, jopa useita kertoja viikossa, ja lääkitys oli sen mukainen. Naamassa paha kestoakne, johon, usko pois, kokeiltiin kaikkea. Väsytti ja ennenkaikkea potutti hyvin usein. Vatsa reistaili. Jatkuva nuha ja astma vaivasi. Olo oli vetelä ja aloitekyvytön. Kroppa tuntui löysältä ja usein turvonneelta. Ja kun tuli nälkä, se tuli huutavana ja kokonaisvaltaisena: ruokaapitisaadahetinyt!!

 

Koska joku ei kuitenkaan usko, että ilman perinteistä bodariruokavaliota (rahkaa, ananasta, sokerittomia mehukeittoja, vähärasvaisia kanoja, pieniä aterioita 2-3 tunnin välein...) voi saada tuloksia aikaan, laitetaan siitä kuvatodiste.

Vasemmanpuoleinen tyttö (syyskuus 2012) käy salilla vähän jumppaamassa, käyttää raakamaitoa, rahkaa ja turkkilaista jukurttia. Satunnaisesti myös leipää, ja aina kakkua, kun vaan tarjolla on, mutta elää pääosin vähähiilihydraattisesti.

Oikeanpuoleinen tyttö (syyskuu 2013) ei käytä maitotuotteita eikä viljaa, sen sijaan nauttii lähes joka aterialla runsaasti rasvaa, ja syö noin kolme kertaa päivässä, paleosti. Tyttö on nostanut, työntänyt ja vetänyt raskaita painoja puolisen vuotta. Tytölle tulee nykyisin paha olo kakusta, joten hän on katsonut paremmaksi olla syömättä sitä.

Share

Ladataan...

Blogin alkusanat lausuttiin vuosi sitten.

 

Juttelin erään ystäväni kanssa. En enää muista mitä keskustelumme koski - lienee ollut ihan tavallista arkielämää - mutta ystäväni sanat syöpyivät syvälle mieleeni.

"Elät aika kurinalaista elämää".

Menin hämilleni. Mutisin myöntävän vastauksen, koska en itse ollut asiaa ajatellut tätä ennen.

Sen jälkeen ajattelin.

Totta on, että arkeni koostuu aika mekaanisista toiminnoista. Heräämisestä, tietynlaisesta aamuruoasta, koulusta, tietynlaisesta lounaasta, suunnitellusta salitreenistä, läksyjen lukemisesta sekä tietynlaisesta iltaruoasta, jonka jälkeen menen aikaisin nukkumaan. Siitä voi saada käsityksen, että suoritan elämääni konemaisesti, rankaisen itseäni ruoalla. Että en osaa nauttia mistään, varsinkaan safkasta, enkä etenkään herkuista. Että elämäni on aikataulutettua ja kurinalaista. Poikkeuksia sallimatta.

Ystäväni diagnoosista lähtien olen lokeroinut elämääni kurinalaisuus-laatikkoon. Tänään, vuoden jälkeen, pysähdyin ja tajusin. Ei. Minä en elä kurinalaisesti. Minähän elän ihan älyttömän hedonistisesti!

 

Vai mitä sanot tästä?

Herään aamulla levänneenä ja iloisella mielellä. Joka ikinen aamu. Syön hyvää, täyttävää aamuruokaa, josta ei tule ähky, vaan virkeä ja tasapainoinen olo. Juon rauhassa aamukahvini, jonka olen höystänyt 20:llä grammalla tyydyttynyttä rasvaa (voita ja kookosöljyä). Tämän jälkeen lähden mieluisaan opinahjooni. Palaan koulusta kotiin hyvillä mielin, koska aamupalalla syömäni rasvat ja proteiinit pitävät nälän poissa. Minua ei kiukuta romahtanut verensokerini, koska sellaista ei ole.

Syön herkullisen myöhäisen lounaan, johon ei ole laskettu kaloreita saati grammoja vaa'alla. Kroppa, jota ei ole kuormitettu sopimattomalla ravinnolla, tietää paljonko se tarvitsee ruokaa toimiakseen optimaalisesti. Siksi safka, jossa pääpaino on ollut proteiinissa, rasvassa ja kasviksissa, saa aikaan hyvän ja virkeän buustin. Jälkiruuaksi juon kahvia voilla ja kookosöljyllä. Kahvia seuraa salitreeni. Salitreeni siksi, koska on älyttömän kiva kehittyä ja voittaa itsensä, niin henkisesti kuin fyysisestikin, joka kerta. Jos en saa rautaa tänään nousemaan, niin se nousee huomenna, tai ensi viikolla. Salilla minut valtaa aina syvä kiitollisuus toimivasta ja terveestä kropasta.

Illalla palaan kotiin syömään ruokaa, joka on noudattanut päivän kaavaa rasvan ja proteiinin, sekä hiilihydraattien suhteen. Päivän päätteeksi luen vähän läksyjä.

Menen aikaisin nukkumaan tyytyväisenä, kiitollisena ja hyvällä mielellä. Mikään ei harmita, kismitä, tai ketuta. Uni tulee pian, ja päivän kaava toistuu seuraavana aamuna uudestaan, samanlaisena.

 

Elän näin, koska siitä tulee minulle niin hyvä olo. Tähtään kaikessa toiminnassani siihen, että siitä tulee hyvä olo.

Kuulostaako kurinalaiselta?

Ei minustakaan.

Näistä lähtökohdista haluan tuoda oman näkökantani esille alati kasvavien terveys- ja liikuntablogien virtaan. Tässä blogissa ei lasketa kaloreita, ei lenkkeillä aamuaerobisia tyhjällä vatsalla. Ei syödä mautonta, rasvatonta ruokaa, eikä ressata asioista. Cherryjam elää paleo-ideologian mukaan, ja treenaa, koska siitä tulee niin hyvä olo.

 

Tapoja on monia, mutta tämä on minun. Luonnollisesti paras! Tervetuloa mukaan!

Share

Pages