Ladataan...

Nykyinen minäni on monen asian summa.

Isoin ja käänteentekevin asia matkalla parempaan minään on ollut BioSignature-valmennus, jonka aloitin ihanan Sannan johdolla kesällä 2013. Tänään, tammikuussa 2014 viimeisen mittauksen jälkeen yhteinen taipaleemme on toistaiseksi tullut päätökseen, mutta koska olen saanut todella mahtavat työkalut elämääni valmennuksen aikana, ja kokenut järisyttäviä muutoksia niin henkisessä kuin fyysisessäkin minässä, tämä ei jää tähän. Jatkoon palataan myöhemmin.

Valmennuksen alussa olin hyvin skeptinen tulosten suhteen. Minähän elin valmiiksi jo tosi terveellisesti, liikuin ja voimaharjoittelin. Olin vuosien saatossa itse ottanut hyvin paljon selvää niin ravitsemukseen kuin liikuntaankin vaikuttavista tekijöistä. Mitähän uutta muka saisin enää irti?

Nyt, puolen vuoden valmennussuhteen jälkeen voin todeta, että aika paljon. Itse asiassa sana "aika paljon" on hyvin vaatimaton tila kuvaamaan tätä huikeata ja pärisyttävää muutosta, jossa nyt 6kk myöhemmin olen. Kropassa on toki tapahtunut isoja asioita, mutta suurimman muutoksen on ehdottomasti kokenut pää, ajattelu, omakuva, itsetunto, ongelmanratkaisukyky ja -halu! Henkisiin muutoksiin palaan seuraavassa postauksessa.

 

En voi väittää, etteikö kropan tiivistyminen ja rasvan katoaminen minua motivoisi, mutta itse näen sen oikeastaan kaiken tämän nykyisen hyvinvoinnin ja jokapäiväisen ylitsepursuavan mielettömän elämäni sivutuotteena. Tiukentuminen ei ole ollut ykkösprioriteettini, vaan kokonaisvaltainen hyvinvointi. En lähde avaamaan valmennusten sisältöä sen tarkemmin, sillä kyse on aina yksilöstä, ja yksilöllisistä toimintatavoista optimaallisimman olotilan saavuttamiseksi. En selitä myöskään BioSignaturen toimintaa, koska kaikki on jo kattavasti sanottu täällä/Optimal Performance, Biosignature-mittauspisteet. Linkkiin kannattaa tutustua, kuten myös koko Optimal Performancen informatiivisiin sivuihin.

Koska kaikki kuitenkin janoavat lopputulosta, aloitetaan ensin BioSignature-mittaustaulukosta. Taulukko ei varmasti kerro itsessään mitään kenellekään muulle, kuin valmennettaville, mutta siitä näkee joka tapauksessa ihan loistavasti lähtötilanteen ja lopputuloksen, vaikka edelleen korostan, että tulokset ovat hyvin yksilölliset, koska toista Cherryjamia ei maailmassa ole. En vertaa itseäni kehenkään, eikä kenenkään kannata itseään minuun verrata, koska siitä ei ole yhtään mitään hyötyä.

Tämän puolen vuoden aikana en kärsinyt päivääkään, minua ei harmittanut kertaakaan enkä kokenut jääväni mistään paitsi.

Kaikki valmentajan suositukset olivat lopulta omiani, täysin vapaaehtoisia valintoja ja päätöksiä tehdä asioita, niinkuin tein, ja teen yhä. Saatoin saada suosituksia puoleen tai toiseen, mutta koska tässä tähdättiin loppuelämän hyvään oloon ja päivittäisiin tapoihin, oli kaikkien päätösten tunnuttava kuitenkin minusta itsestäni hyviltä ja oikeilta. En siis laita sanoja valmentajani suuhun seuraavassa kappaleessa :)

En tehnyt yhtä ainutta aerobista harjoitetta tyhjällä vatsalla aamulla, en tehnyt niitä edes päivällä. Söin ihan älyttömiä määriä rasvaa, siis kovaa rasvaa, jota haluan aina korostaa. En laskenut kalorin kaloria, vaan söin herkkuruokia silloin kun nälätti. En reenannut itku silmässä, hampaat irvessä, vaan joka ikinen kerta salille oli kiva mennä. Minua ei kertaakaan kismittänyt "etten saa syödä jotain", koska en mielestäni jäänyt mistään paitsi. Lopetin kaikki viljat ja maitotuotteet lukuunottamatta voita, satunnaista kermaa ja puhtainta mahdollista heraa. Myös ruokayliherkkyyksien kartoittamisella oli todella, todella suuri merkitys hyvinvointiini.

Perustin tämän blogin, koska haluan kertoa vaihtoehtoja kurille ja kärsimykselle. Jumalaisen kropan, puhumattakaan äärimmäisen hyvinvoivasta pääkopasta,  saa paljon helpomminkin, kuin kontrolloimalla ja säännöstelemällä.

Yhteenvetona todella hedonistisen puolen vuoden aikana rasvaa on lähtenyt 6,7%, puhdasta lihasmassaa saatu 2,4 kiloa. Luvut eivät ole tietenkään absoluuttisia totuuksia, vaan antavat minulle osviittaa siihen, että oikeaan suuntaan ollaan menossa.

Sama matka kuvina. Vasemmalla puolella kuva syyskuulta 2013, oikealla kotikutoinen anatominen asento tammikuu 2014. Salikielellä: leukoja 8, mave-enkka 100kg, penkki 55kg.

Tärkeintä ei ole päämäärä, vaan matka. Reissu on yhä kesken.

Buzz Lightyearin sanoin: Kohti ääretöntä ja sen yli!

Share