Ravintolassa yksin - kiusallista?

Lilies & Life

Monelle tuntuu olevan iso kynnys mennä yksin syömään. Se on kuulemma kiusallista tai jopa noloa. Jos lounasseuraa ei ole, haetaan mieluummin take away ja mennään työpaikan takahuoneeseen tai jopa autoon yksin syömään. Kahvilla käyminen on vielä pahempi. Kaikki kyttää pitkään jos syöt yksin leivosta kahvilassa ilman seuraa - vai kyttääkö?

Tykkään käydä yksin lounaalla. Ja kahvilla. Se on mulle itse asiassa yksi päivän (ei jokaisen, kokkaan joskus myös kotona) parhaista hetkistä, ihan luksusta. Miksi?

Koska seuralainen kukaan ei katso mitä tilaat tai mitä annoksen osia jätät pois tai haluat extrapaljon (mä oon ravintoloiden kauhu - muokkaan annoksia lähes aina), ei tarvitse keskustella ja syödä samaan aikaan, voi syödä just niin hitaasti tai nopeasti kuin itselle on luonnollista ja voi vaan yleisesti nauttia omasta seurastaan (ei itserakkaalla tavalla mut luulen että ymmärrätte mitä tarkoitan) esim. käymällä mielessä läpi kuluneiden päivien asioita, lukien lehtiä tai katsellen ihmisten menoa.

Toisaalta yksi mun lempiasioista vapaa-ajalla on käydä syömässä/kahvilla myös ystävän kanssa. Se on eri tavalla kivaa. Voi keskustella ruuasta, maistella toiselta jos iskee annoskateus ja tilata överijälkkärin, koska toinenkin tilasi. Ihmisetkään eivät mieti miksi tuokin istuu yksin kahvilla.

Illallisella en ole koskaan käynyt yksin... se on jotenkin vaikeempi. Ei voi esim. "piiloutua" työvaatteiden taakse. Lounaalla on helppo käydä työvaatteissa, kun kaikki käsittää, että olet tauolla töistä ja siksi yksin. Yleensä illalliselle mennään puolison kanssa viettämään romanttista iltaa, juhlimaan ystävän kanssa jotain saavutusta tai viettämään perheaikaa viikonloppuna. Leffoissa yksin syö ainoastaan henkilö, jonka deitti ei koskaan saapunutkaan treffeille. Mutta mikä oikeesti estää viemästä itseään syömään hienomminkin? Ehkä sitä miettii tarjoilijan mahdollista hämmästystä (ja kyselyä, että odotatko seuraa.. ai et odota?) ja tuttujen muiden katseita - jos ne miettiikin, että eikö tolla ole ketään, joka tulisi sen kanssa illalliselle.

...tai sitten kukaan ei edes kiinnitä huomiota. Ihmiset on liian kiireisiä kuvaamaan annoksiaan (minä) tai oikeesti vaan keskittyvät ruokaansa ja seuralaiseensa.

 

 

Kokeile joskus mennä yksin lounaalle tai kahvilaan, jos et sitä ole vielä tehnyt. Tai sinne illalliselle. Tilaa juuri sitä mitä tekee mieli ja nappaa mukaan vaikkapa kiinnostava aikakauslehti. Älä selaa puhelinta vaikuttaaksesi kiireiseltä. Katsele ihmisiä ympärillä. Nauti hetkestä. Et välttämättä ole ainoa, joka istuu yksin. Aion käydä illallisella iiihan yksin, kunhan saan sen itsestäni irti. Teen postauksen fiiliksistä sen jälkeen.

Mitä ajatuksia heräsi?

 

// Unlike many others, I actually like lunching all by myself. I also love going to one of my favorite coffee shops and spending time alone drinking coffee and testing delicious pastries. I've never had dinner in a fancy restaurant alone, but I'm gonna try that, too. We'll see what that feels like.

 

-Lilies

Kommentit

Yhtä sirkusta!

En minä halua, onko pakko?

Oikeasti en halua, minusta on kivempi miehen kanssa kahdestaan miettiä mitä kumpikin syö. Yksin on tylsää ja sit joutus juttelemaan yksinään (ihmiset katsoisivat..) ja kaikista kauheinta, sen laskun joutus itse maksamaan :D

Lilies
Lilies & Life

Ei ole pakko, kaikki ei halua :D

Mulla on kaikkea muuta kuin tylsää kun käyn yksin syömässä ja kahvilla :) Tykkään toki tietysti käydä poikaystävänkin kanssa. Me tosin maksetaan aika usein omat annokset, välillä hän tarjoaa :)

Yhtä sirkusta!

Niin, voihan se olla tottumuskysymyskin...Kun en ole koskaan käynyt yksin, niin en osaa kuvitella tilannetta. Töissäkin syön lounaaksi eväät, joten en silloinkaan tule menneeksi minnekään. Se vaan on jäänyt minulta aina väliin yksin syöminen ulkona :)

Lilies
Lilies & Life

En tykännyt vielä pari vuotta sitten käydä yksin syömässä julkisesti. Tai siis luulin etten tykkäisi siitä. Sepä juuri, kun ei tiedä jos ei kokeile ;) Nykyään mulla on vähintään pari kertaa viikossa tapana käydä :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Lounas tulee aika usein napattua mukaan. Jos pidempi tauko niin silloin tällöin jään kahvilaan syömään, siten saa työpaikasta pienen irtioton päivän aikana :)

Lilies
Lilies & Life

Se on parasta, kun pääsee hetkeksi irti työympäristöstä! Tauon jälkeen palaa virkeämpänä takas töihin :)

smagardi
astu harhaan

Kahviloissa on tullut istuttua usein yksin, joko kirjan tai lehden kanssa. Rikkoo mukavasti arkea, kun ei vaan ryystä teekuppostaan kannettavan ääressä tai sohvalla. :)

Syömässä kävin yksin vasta viime vuonna, kun olin yksin vieraissa kaupungeissa, enkä nyt ymmärrä miksen voinut tehdä sitä jo vuosia aiemmin!? Kukaan ei oikeasti tuijottanut, että mitä tuokin tuossa yksin syö - oli se sitten hotellin aamiaispöytä, ravintolan terassi kello kuudelta illalla tai vaan kolmioleipä puiston penkillä. Tai jos tuijottikin, niin en huomannut, koska en itse silmäillyt muita syöjiä, vaan keskityin omaan ruokaani ja tekemiseeni. Joissain paikoissa sai jopa juttuseuraa työntekijöistä, jos hetki oli hiljainen ja henkilökunnan edustajakin kaipaili jutustelukaveria. :D

Lilies
Lilies & Life

Samaa mieltä, rikkoo arkea kivasti!

Taisin myös käydä vieraassa kaupungissa ihan ekan kerran yksin syömässä ja tosiaan, kukaan ei (yleensä) tuijota, se on vaan omassa päässä se ajatus! Eikä sillä ole väliä, kun keskittyy siihen omaan tekemiseen, kuten sanoit :)

Kyllä, ravintoloiden/kahviloiden työntekijät jäävät herkemmin juttelemaan yksin ruokailevalle ja voi syntyä hyväkin keskustelu :)

Nautiskelija (Ei varmistettu)

Nautin kahvihetkistä yksin! Kokeilen eri kahviloita, en käy aina samoissa. Lounaalla tulee harvemmin käytyä yksin, illallisella en myöskään ole käynyt yksin :)

Lilies
Lilies & Life

Täytyisi itsekin kokeilla enemmän eri kahviloita, liian usein tulee mentyä tuttuihin paikkoihin :)

annn (Ei varmistettu)

Mitä ihmettä, minä syön jatkuvasti yksin ulkona ja käyn kahviloissa. Ja baareissakin. Mielestäni se on mukavaa, nautin omasta seurastani. Toisaalta joskus saattaa saada myös tuntemattomia seurakseen.
Ja toisekseen, mulla on niin vähän kavereita - ainakin sellaisia jotka lähtevät lyhyellä varoitusajalla ulos - että vähiin jäisi ulkonasyömiset jos seuraa odottelisin :D
Itseasiassa syön ulkona useammin yksin kuin jonkun kanssa, jos ei työporukan lounaita lasketa mukaan :))

Lilies
Lilies & Life

Joillekin (esim. sulle ja mulle) se on luontaisempaa kuin toisille :) Kiva kuulla etten ole ainoa joka nauttii omasta seurastaan :D Mulla on vähän sama ongelma, kaverit ei yleensä pääse lyhyellä varotusajalla ulos ja osa asuu muissa kaupungeissa, joten lounastreffit pitää sopia reilusti etukäteen!

Ulkomailla yksin syöminen ja kahvittelu tuntuu luontevalta. Olen reissannut paljon yksin ja nautin siitä, kun saa mennä tasan oman mielen mukaan. Ehkäpä ulkomailla ei myöskään tule sellaista typerää painetta, mikä kotikaupungissa saattaa tulla, että apua jos joku tuttu näkee mut yksin, olenko säälittävä... :D

Normaalielämässä en siis tosiaan käy yksin kahvilla, baarissa tai illallisella, mutta lounaalla kyllä silloin tällöin. Aina ei saa työkaveria seuraksi tai tekee mieli vain rauhoittua itsekseen hetken työpäivän keskellä. Normaaliin lounasaikaan en koe nolona ravintolassa istumista.

Lilies
Lilies & Life

Kuulostaa hienolta, en ole ikinä reissanut yksin :) On varmasti erilaista käydä ulkomailla yksin syömässä/kahvittelemassa! Lounasaikaan näkee usein muitakin istumassa yksin, joten se on kai sitten "normaalimpaa" kuin illallisaikana :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Mä tykkäisin käydä lounaalla ja kahvilla yksin, mut pelkään et törmään johonkin tuttuun ja mitä ne sit ajattelis! Et toi outo tyttö on tuolla yksinään? Vielä pahempaa olis jos joku työkaveri yrittäis liittyä seuraan ja joutuis kiusallisesti ylläpitämään jotain keskustelua :D Siks otan yleensä take awayta ja syön töitä tehdessä niin voin olla luontevasti itsekseni. Outona me varmaan pitää muutenkin. Paikoissa joista en tunne ketään on taas sugt helppo mennä yksin kahvilaan/illalliselle/yksille (sit kun pääsen yli siitä uuteen paikkaan menemisen kauhusta ja mitä-mun-kuuluu-tehä-täällä-mistä-tilaan-tuleeko-tarjoilija-ohjaamaan-pöytään-miks-kukaan-ei-palvele-mua-miks-kaikki-tuijottaa -panikoinnista). Mut usein oon huomannu et yksin ollessa saa odotella tarjoilijan huomiota porukoita enemmän - tai ehkä se oon vaan mä...

Lilies
Lilies & Life

Pelkäsin myös ennen tuttuihin törmäämistä, mutta pääsin siitä yli ja aloin vaan käymään! Joskus (harvoin) joku puolituttu tulee juttelemaan (kun haluisit vaan nauttia kahvihetkestä yksin) ja joutuu ylläpitämään kiusallista keskustelua, mutta ei onneksi usein! On tosiaan helpompi syödä tai käydä kahvilla yksin vieraassa kaupungissa, kunhan pääsee yli juurikin tuosta kuvaamastasi miten-täällä-toimitaan - vaiheesta :D Oon huomannut saman, tarjoilija ei kiinnitä niin nopeasti huomiota kun liikut yksin, tie mikä siinä on..

Vihannes (Ei varmistettu)

Usein tapahtuu näin: Menomatkalla ravintolaan ei puhua pukahdeta, kun saavutaan raflaan, puhutaan kultivoituneesti niin että ruoka ehtii jäähtyä, lähdetään taas paluumatkalle hiljaisuudessa. Hississä päinvastoin. Yksin ei tartte jutella missään. Mikä muuten teitä nuoria(varsinkin naisia) nykyään vaivaa, kun täytyy koko ajan miettiä, mitä muut minusta ajattelee. Huono itsetunto.

Lilies
Lilies & Life

Joskus on käynyt noin mullekin, jos jonkun seuralaisen kanssa käy syömässä. Tykkään käydä yksin just sen takia, ettei tarvi aina jutella. Aikamoista yleistystä, että kaikkia meitä nuoria (naisia) vaivaa huono itsetunto? Mulla oli ennen huono itsetunto (esim. silloin kun vielä mietin kyttääkö joku kun olen yksin syömässä), mutta enää en ajattele samalla tavalla. Totesin juuri postauksessa, että mikään ei estä viemästä itseään syömään vaikka illallista, koska tuskin ketään edes kiinnittää huomiota siihen, että olet yksin. Eikä sillä tosiaankaan ole mitään väliä, vaikka kiinnittäisikin!

Yksin (Ei varmistettu)

Löysin tämän vanhan kirjoituksesi, sillä etsin kokemuksia ykin syömisestä. Olen aina syönyt paljon ulkona siis useamman kerran viikossa, mutta aina mieheni/ystävien kanssa. Nyt tulikin avioero ja joudun miettimään, luovunko (EN!) rakkaasta harrastuksestani kierrellä uusia kuppiloita. Tuntuu vaan yllättävän vaikealta ainakin kotikaupungissa mennä ravintolaan syömään (saati skumpalle) yksin. Ajattelin aloittaa hotellien ravintoloista, koska niissä käy paljon työmatkalaisia ja niissä ei ole tullut juurikaan käytyä :)

Lilies
Lilies & Life

Kiva, että päädyit tänne :) Ikävä kuulla! Tottakai rakasta harrastusta täytyy jatkaa <3 onpa hyvä idea tuo hotellien ravintoloissa käyminen, mulle ei tullut edes mieleen! Pienehkössä kotikaupungissa on kyllä iso kynnys mennä yksin illalliselle tai skumpalle... en ole vielä saanut aikaan. Olisi helpompi käydä toisessa (ja isommassa) kaupungissa syömässä yksin illalla! Olen kyllä lukuisia kertoja käynyt lounaalla ja kahvilla tämän postauksen jälkeen, mutta se illallinen pitää oikeesti testata :D 

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.