Rohkeus ei aina ole suurieleistä

Lilies & Life

"Rohkeus ei aina ole suurieleistä. Joskus rohkeutta on se hiljainen ääni, joka päivän päättyessä sanoo … huomenna yritän uudestaan. "
 
-Mary Anne Radmacher

 

Niin. Tämä mietelause sopii elämääni 110 % tällä hetkellä. 

Rohkeus usein mielletään suurieleiseksi teoksi, ja voi se olla sitäkin. Se voi kuitenkin olla myös pieniä ajatuksia ja tekoja, jotka kasvattavat itsevarmuutta pikkuhiljaa.

Rohkeutta on erityyppistä elämän eri osa-alueilla; on esimerkiksi fyysistä, sosiaalista ja psykologista rohkeutta. Harvoin yksi ihminen on rohkea kaikilla alueilla. 

Onko rohkeus synnynnäinen ominaisuus vai voiko sitä oppia?

Rohkeutta voi mielestäni kehittää. Monesti se tapahtuu pakon edessä tai tilanteen sitä vaatiessa, mutta joskus se on myös seurausta omasta määrätietoisuudesta ja halusta saavuttaa jotakin parempaa.

Rohkeuden harjoittelu ei ole helppoa. Se vaatii itsetutkistelua, yrittämistä ja kovaa työtä. Siihen sisältyy epäonnistumisia ja epävarmuutta, mutta jokainen askel kasvattaa itsevarmuutta. 

Sain idean tähän postaukseen, kun tapasin kahden vuoden tauon jälkeen ystäväni, joka asuu nykyään Uudessa-Seelannissa. Muistan, miten hän pari vuotta sitten jätti työnsä, luopui Tampereen asunnostaan ja ilmoitti matkustavansa maapallon toiselle puolelle ilman sen kummempia suunnitelmia. Se on mielestäni ihailtavaa rohkeutta ja riskinottoa. Ystäväni rohkeus palkittiin, sillä Uudesta-Seelannista löytyi työpaikka ja mies. He aikovat säästää omaan asuttavaan purjeveneeseen, jotta voivat matkata mihin tahansa ja milloin tahansa sen tuoman vapauden myötä. En tunne kovin montaa ihmistä, jotka olisivat yhtä rohkeita kuin tämä ihana ystäväni.

Olen salaa hieman kateellinen ystävälleni hänen valinnoistaan ja elämäntyylistään. Sitten kuitenkin mietin järjen kanssa, että eihän minusta olisi toimimaan samoin. Elämäntilanteeni ja terveydentilani ovat tällä hetkellä sen verran heikkoja, että se olisi täysi mahdottomuus. Olen myös liian kiintynyt kotikaupunkiini ja läheisiin ihmisiin jättääkseni heidät kauas taa. Mutta tarkoittaako se, etten ole rohkea? 

 

 

Ehkä rohkeutta on se, että elää juuri omannäköistään elämää ulkopuolisista paineista ja muiden mielipiteistä riippumatta seisoen omien päätöstensä takana.

Jos mietin omaa rohkeuttani viime aikoina, voin olla suht ylpeä. Olen viime aikoina kohdannut ja käsitellyt vaikeita, kipeitä asioita. Se, jos jokin, vaatii rohkeutta. Vielä on hommaa ja rohkeutta tulee harjoittaa eri osa-alueilla, mutta pidän itseäni melko rohkeana. Myös se, että olen kirjoitellut julkiseen blogiin henkilökohtaisia, vaikeita asioita, vaatii (itseltäni) paljon ja tiedän, etteivät kaikki tekisi samoin. Kai sekin on rohkeaa.

Rohkeus voi siis olla pienieleistä, pieniä askelia kohti sellaista elämää, kuin haluaa elää. Tällä hetkellä se on minulle sitä, että jaksan seuraavana päivänä yrittää uudestaan tavoitella unelmiani. Ehkä tulevaisuudessa voin sanoa sen olevan jotain suurieleisempää.

 

 

// I've been thinking a lot about bravery. What does it mean to be brave? Is it something you're born with or is it possible to learn courageousness? I think there are different types of bravery. It's not only physical, but also mental, emotional and social. I believe we can learn to be more courageous, but it takes a lot of work and soul-searching. Sometimes being brave is to follow your heart and live the way you want to, no matter what everyone says.

 

Tätä kirjoitellessa soi:

 

Mikä on sinun rohkein tekosi?

Oletko sitä mieltä, että rohkeutta voi harjoitella?

-Lilies 

 

Kuvat: Kos 10/2017

Kommentit

Yhtä sirkusta!

No nyt pääsi kommentoimaan, oli tämä laatikko ilmestynyt :)

Kyllä rohkeutta voi harjoitella ja kehittää. Nuorena tyttönä minun oli tosi vaikea mennä sellaisiin paikkoihin kuin Kela, verotoimisto ym. Pyysin äitiä mukaan, mutta hän ei suostunut, joten oli ihan pakko mennä yksin....Enää ei tosiaankaan pelota, enemmänkin niitä virkailijoita pelottaa, kun astun ovesta sisään...:D

Minulla on rohkeita tekoja, jotka vaativat paljon, mutta niistä en halua kertoa :)

Lilies
Lilies & Life

Juu, olin vahingossa painanut kommentoinnin pois päältä! :D

Yleensä tilanteen vaatiessa tulee harjoiteltua rohkeammaksi :) Mua pelotti myös asioida virastoissa nuorepana.. ehkä se johtui epätietoisuudesta ja pelosta, ettei osaisi hoitaa asioita. Nykyään saan kyllä suuni auki, kuten ilmeisesti sinäkin ;D

Lkj (Ei varmistettu)

Nyt pääsi kommentoimaan!
Hyvin kirjoitettu teksti, todellakin. Voin hyvin samaistua moneen kohtaan.
Ja rohkeutta on laittaa näin upeita kuvia blogiin! <3

Lilies
Lilies & Life

Olin sählännyt ja painanut kommentoinnin pois päältä, kun julkaisin postauksen :DD

Ihanaa, kun palasit vielä kommentoimaan! Kiitän kovasti sanoistasi <3

ElizabethRinne

Laitetahan tämä mun kommentti sitten tähänkin nyt kun se onnistuu! :D Eli...

Yritin jättää kommettia tuohon uusimpaan postaukseesi, jossa kirjoitit kauniisti ja oivaltavasti rohkeudesta <3
Jostain syystä koko kommentointia ei näkynyt? :O

Kirjoitit rohkeudesta sanoin, joihin voin samaistua ja omasta mielestäni rohkeus onkin kuin lihas; se vain vahvistuu, kun sitä käyttää ja samalla tavoin se myös vaimenee, jos sitä ei käytä. Rohkeus ei siis ole meihin asennettuina vaan se vaatii joiltakin enemmän ja joiltakin vähemmän. Ja kaikille rohkeus on erilaisia asioita -itselleni se oli julkaista asukuvat tänään blogiini, johon ihanasti kommentoitkin (kiitos <3).

Tälläisiä ajatuksia juolahti mieleen rohkeudesta.

Elisabet | www.fashionpoetry.eu

Lilies
Lilies & Life

<3<3 ! 

Anna/Niittykukkia (Ei varmistettu) http://starbox.fi/niittykukkia

Tosi hyvä teksti! Olen samaa mieltä siitä, että rohkeutta on elää itsensä näköistä elämää. Ja myös julkisen blogin pitäminen on rohkeaa, vaikkei enää nykyään niin erikoista olekaan. Silti koen sen yhdeksi rohkeimmista teoistani. Mulla on sellainen kyltti, jossa lukee, että "little things make big days", ja mielestäni se sopii hyvin tähän teemaan.

Lilies
Lilies & Life

Kiitän kovasti :) Bloggaaminen on yleistä, mutta silti myös yksi munkin rohkeimmista teoista! Kyltin teksti pitää kyllä paikkansa :) 

Hanna-riikkkka (Ei varmistettu)

"Rohkeus voi siis olla pienieleistä, pieniä askelia kohti sellaista elämää, kuin haluaa elää. Tällä hetkellä se on minulle sitä, että jaksan seuraavana päivänä yrittää uudestaan tavoitella unelmiani."

-Tietkö, tämä kohta pysäytti. Oon kärsinyt kovasta stressistä ja suorituspaineista, oon mennyt ja tehnyt liian kovaa. Aloin miettiä, että ehkä vähempikin riittäisi. Ehkä sekin on rohkeutta, että pienentää niitä askelia?

Lilies
Lilies & Life

Kiitos kommentista <3 Kyllä vähempi riittää, omaa terveyttä ja (henkistä) hyvinvointia täytyy vaalia! Se juuri on rohkeutta, että vähentää työmäärää, oli se sitten mitä tahansa, ja ottaa pienempiä askelia kohti päämäärää. Pienemmätkin askeleet vievät eteenpäin :) 

Tiiiia (Ei varmistettu)

Hyvä kirjotus :) Lähdin muutama vuosi sitten au pairiksi ulkomaille ja olen monilta kuullut kuinka rohkeaa se oli, lähteä yksin uuteen vieraskieliseen maahan ja uuteen kulttuuriin tuntematta sieltä etukäteen ketään. Mutta se pisti miettimään ja itse en koe olleeni mitenkään erityisen rohkea koska en ikinä pelännyt lähtemistä, se oli siihen astisen elämäni suurin unelma. En epäröinyt lähtemistä hetkeäkään kun tilaisuus siihen tuli. Ja mun mielestä rohkeus on parhaimmillaan nimenomaan sitä pelkojen voittamista. Joten olinkohan siis rohkea vai en? :D Ihan mielenkiintosta pohtia tämmösiä kysymyksiä.

Lilies
Lilies & Life

Kiitän :) mun mielestä olit rohkea! Kaikki ei todellakaan lähtisi, vaikka tulisi tilaisuus. Rohkeus todellakin on pelkojen voittamista! 

Nettanen

Ihana postaus <3 Ja oon niin samaa mieltä! Isossa mittakaavassa ajatellen mä en varmasti oo tehnyt koskaan mitään "rohkeaa", mutta pienemmässä kylläkin. Ja hei toi Kaija Koon biisi on ihana! :D

Lilies
Lilies & Life

Kiitos ihana <3 Sekin on vähän ihmisestä kiinni mikä on isossa tai pienessä mittakaavassa rohkeaa :) Kaija Koo on paras! :))

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.