Ladataan...
Lilies & Life

Tässä postauksessa mainitsin, että yksi ikimuistoisimmista asioista Kosin matkalla oli päivä merellä eli kolmen saaren risteily.

Ajattelin, että päivästä tulisi rento ja auringontäyteinen. Boy, was I wrong! Aluksi vaikutti tosi lupaavalta, laivamme kannelle oli levitetty aurinkopatjoja ja me jopa saimme vielä paikat niiltä. Ajattelin samantien riisua mekon ja ottaa bikineillä aurinkoa kun lähtisimme liikkeelle.

Pääsimme Kosin satamasta merelle ja laiva alkoi jo vähän keinua.

Sitten se keinui vähän enemmän.

Hetken päästä olimme läpimärkiä, vettä lensi kannelle kuin saavista kaatamalla. Voimakas merituuli ja märkä mekko syksyllä oli aika huono yhdistelmä, oli oikeesti tosi kylmä.

Meille kerrottiin, että Kosin ja Turkin välissä on ihan jäätävä ristiaallokko, että ensimmäiset 40 minuuttia olisi tällaista.

Siirryimme sisälle hyttiin. Ehdimme olemaan siellä 5 min, kun mulle tuli huono olo. Lapset ja vanhukset oksensivat vieressä, mikä ei ainakaan parantanut oloa yhtään. Siinä kohtaa sanoin poikaystävälleni, että oli NIIN ISO VIRHE tulla tänne.

Meidät ohjattiin ylätasolle, missä kapteenikin oli, siellä kuulemma keinuminen tuntuu vähiten. Mulle tuotiin matkapahoinvointipilleri ja omenamehua, joka maistui ihan taivaalliselta just siihen kohtaan.

Huonon olon lisäksi en ole varmaan koskaan pelännyt niin paljon. Valtavat aallot iskivät laivaan sivusta päin vain laiva notkahti ihan törkeen paljon joka kerta. Keula kävi ilmassa ja pamahti mereen niin rajusti, että ajattelin oikeesti kuolevani sillä matkalla. Olin varma että laiva uppoaa ihan koska vaan. Poikaystäväni käsi oli varmaan ihan tunnoton kun roikuin siinä kiinni :'D

Ikuisuudelta tuntuneen ajan jälkeen saavutimme ensimmäisen saaren; Pserimoksen.

Oloni parani samantien kun pääsimme maihin. Ihana lämpö tuntui taas merituulen jälkeen. Pserimoksella vietimme n. tunnin. Ehdittiin juoda tuorepuristetut appelsiinimehut sekä katselemaan maisemia. Ostin paikallista hunajaa pari pientä purkkia, oli muuten aika voimakkaan makuista!

Poikaystäväni osti paikalliselta kreikkalaispapalta itse pussitettuja mausteita. Vanhan miehen ilme oli niin sydäntälämmittävä kun joku tuli hänen luokseen, melkein kyynel vierähti :') Muutama muukin uskaltautui mausteostoksille poikaystäväni jälkeen. Maustepussien tuoksu oli melkoisen voimakas ja ne näyttivät vähän epäilyttäviltä, joten pakkasin ne matkalaukkuun päällimäiseksi, jos niistä ollaan kiinnostuneita lentokentällä :'D

Pserimoksen jälkeen matka jatkui Kalymnokselle, joka on iso saari Kosin lähellä. Kalymnos tunnetaan pesusienisaarena. Matkalla söimme lounaaksi souvlakit.

Juuri ennen rantautumista näimme delfiinejä! Kapteeni kuulutti "DOLPHINS" ja porukka sekosi :'D Ihmiset pomppivat laivan kannella etsien hyvää kuvauspaikkaa. En ole itsekään koskaan ottanut linssinsuojusta pois niin nopeasti! Poikaystäväni piti minua pystyssä kun seisoin laivan kannella yrittäen saada hyvää kuvaa (tästäkin olisi tarvinnut saada kuva.)

Meillä oli n. 1,5 tuntia aikaa tutustua Kalymnoksen pääkaupunkiin, Pothiaan. Vietimme ajan pääasiassa kahviloissa. Joimme niin älyttömän hyvää tuoretta banaanimehua eräässä kahvilassa, että tilasimme vielä toisetkin!

Kalymnokselta jatkoimme viimeiselle etapille, Platin saaren edustalle. Saarella ei ole yhtään vakituista asukasta, emmekä mekään nousseet maihin. Sen sijaan pysähdyimme saaren edustalle siniselle laguunille. Halukkaat saivat mennä virkistäytymään mereen, suoraan laivan kyljen tikkaita pitkin. Poikaystäväni meni heti, minä sanoin, etten varmaan tule. Olen meren suhteen hyvin säikky, mielikuvitukseni on liian vilkas. Mietin mitä kaikkea siellä merenpohjassa voi olla; massiivisia rapuja, jalkaan tarttuvia kasveja, merihirviöitä. Pelkäsin myös meduusoja, niitä on tänä kesänä ollut runsaasti Välimeressä.

Keräsin kuitenkin itseni ja päätin ainakin yrittää mennä uimaan. Ajattelin, että milloin muka seuraavaksi on tällainen tilaisuus. Laskeuduin tikkaat laivan kylkeä pitkin alas asti. Seisoin alimmalla portaalla varmaan 3-5 minuuttia ja meinasin jo mennä takaisin ylös. Katselin vettä; siinä kohdassa oli melko syvää ja pohjassa näkyi jotain mustaa, mikä nosti ahdistustasoa. Työnsin kuitenkin pelkoni taka-alalle ja menin veteen!! Uin saarta kohti ja löysin poikaystäväni, joka huudahti "Ai säkin tulit?!" Oli se kyllä virkistävää ja olen ylpeä siitä, että keräsin itseni :)

Platin jälkeen lähdimme takaisin Kosia kohti, oli jo ilta. Pahoinvointipilleri onneksi vaikutti vielä, eikä alkanut oksettaa. Aallokko oli kuitenkin vielä pahempi kuin menomatkalla ja tällä kertaa olin 110 % varma että kuollaan!!

Kun päästiin turvallisesti Kosin satamaan, huokasin helpotuksesta. Ihmiset antoivat kapteenille tippiä ja aloin itsekin kaivaa lompakkoa. Siellä oli kolikoita vain 2,10 e ja nauroinkin, että sen arvoinen mun elämä sitten oli :'D

Oli kyllä hieno päästä matkan aikana näkemään muitakin saaria Kosin ja Nissyroksen lisäksi. Jokainen Kreikan saari on tunnelmaltaan niin erilainen!

// We were on a 3 island cruise in Aegean sea. We visited the islands of Pserimos and Kalymnos and stopped for a swim near Plati island. The sea was rough that day and I got very seasick. I've also never been so afraid! But it was worth it!

Saa kertoa omia merikokemuksia!

-Lilies

Ladataan...
Lilies & Life

Valitsimme kahden viikon Kosin matkalle all inclusive-hotellin kokeilumielessä. Kumpikaan meistä ei ollut ennen ollut ai-hotellissa. Edellisellä (viikon) Kosin matkallani 2013 hotellissa oli puolihoito eli aamiainen ja illallinen, mikä oli ihan ok. Tosin ihan joka päivä en syönyt illallista.

Mulla oli jo matkaa varatessa vähän epäileväinen olo all inclusivesta ja olihan matka huomattavasti kalliimpi sen kanssa. Ajateltiin kuitenkin, että olisi helpompaa, kun ei tarvisi matkalla huolehtia ruuasta ja juomasta ja rahaa kuluisi vain ostoksiin ja retkiin.

 

No tota, ei se sitten mennyt niin. 

 

Ensinnäkin ai:hin kuului vain tietyt alkoholilliset juomat, n. 10 vaihtoehtoa. Paikallisista oluista, viineistä ja lähes kaikista cocktaileista joutui maksamaan.

Ja sitten se ruoka. Olen Kreikassa syönyt elämäni parhaat annokset, mutta hotellin ruuasta ei voi samana päivänä puhua. Ruuat tehdään isoille ihmismäärille, joten määrä korvaa laadun. Ruuan pitää myös sopia kaikenikäisille ja eri maasta tuleville ihmisille, joten mausteita ei käytetä. Ruoka oli siis hyvin mautonta, toisin kuin aito kreikkalainen ruoka paikallisissa tavernoissa. Mikään ei myöskään voita pienen tavernan tunnelmaa.

Illallismenussa ei ollut mitään selkeää punaista lankaa, vaan se muistutti lähinnä tilkkutäkkiä. Hyvin tyypillinen illallismenu oli: pastaa, perunaa, erilaista pastaa, erilaista perunaa, lihakastike, kasviksia, pastavuoka, grillattua kalaa, grillattua kanaa, ranskalaisia, riisiä ja salaattipöytä. Jälkkärit olivat joka päivä käytännössä samat, niissä oli ainoastaan muutettu koko ja nimi. Allasbaarin välipalat olivat vitsi. Siellä oli suurin piirtein suomalaishuoltamon nakkitankoja ja pakastepizzaa tarjolla.

Käytiin ensimmäisellä viikolla päivittäisen aamupalan lisäksi pari kertaa hotellin lounaalla ja muutaman kerran illallisella. Toisella viikolla söimme jo 80 % päivän aterioista muualla. Viimeisinä päivinä jopa hotellin aamupalankin ajatteleminen kuvotti. Kalpeat pekonit, vetinen munakas, laiha konekahvi.. ei kiitos! Ja kyseessä oli siis paikalliselta luokitukselta 5 tähden hotelli (matkanjärjestäjän luokitus 4,5 tähteä.)

Meillä kului rahaa huomattavasti budjetoitua enemmän, kun emme käyneet hotellin ravintolassa toisella viikolla juurikaan. Se ei silti haitannut. Paljon mieluummin vein rahani paikallisiin tavernoihin, joissa palvelu ja laatu ovat aivan eri luokkaa.

On myös muita syitä, miksi en koskaan enää valitsisi all inclusive-hotellia. Ensinnäkin, 80 % niistä on ulkomaalaisomistuksessa, eli rahat menevät johonkin aivan muualle kuin Kreikkaan ja saaren paikallisasukkaille. Paikallisten reaktion kyllä huomasi, kun he näkivät meidän ai-rannekkeet. Juttelimme erään kreikkalaisen naisen kanssa, joka valaisi ai-hotellien seurauksista. Naisen sanat vahvistivat mun epäilykset ai-hotelleista. Siinä sanottiinkin ääneen, ettei enää koskaan milloinkaan varata ai-hotellia. Todella moni pieni hotelli, ravintola ja kauppa oli joutunut sulkemaan ovensa all inclusive -resorttien takia. Naisen mukaan ai-hotellit sijaitsevat tarkoituksella syrjässä, kaukana kylistä ja kaupungeista, jotta vieraat käyttäisivät rahansa hotellin palveluihin ja liikkeisiin. Järkyttävää on myös se, että monet ai-hotellit käyttävät pääosin muualta tuotuja aineksia, usein pakasteita, eikä paikallisia laadukkaita luonnon antimia. 

Kuten mainitsin, suurin osa hienommista hotelleista ei ole kreikkalaisomistuksessa, poikkeuksia toki löytyy. Meidänkin hotelli oli brittiomisteinen. Täytyy sanoa, että sen huomasi ihan kaikessa. Välillä tuntui, kuin olisi lomalla jossain ihan muualla kuin Kreikassa. Kreikkalaiset ovat ystävällisiä, avuliaita ja vieraanvaraisia ja oman kokemuksen mukaan kreikkalaiset perhehotellit tekevät kaikkensa, että vierailla on mahdollisimman mukava olla. Ihan samaa fiilistä ei tullut tässä meidän hotellissa.

Esimerkkejä:

- Mun synttäripäivänä poikaystäväni yritti järjestää meidän huoneeseen kuoharipulloa ja kukkia, mutta se ei onnistunut.

- Meidän kihlapäivänä oltiin ostettu itse kuoharipullo ja kysyttiin hotellilta voisimmeko saada ämpärin ja jäitä, että pullo pysyisi kylmänä huoneessa.. ei onnistunut. Eikä edes onniteltu. Hotellin ainoa mukava työntekijä lupasi tuoda meille seuraavana päivänä huoneeseen hyvän kuoharipullon hotellin piikkiin kihlajaisten kunniaksi, mutta sitä ei ikinä tullut.

- Jos illallisella jätti jotain syömättä (koska se oli raakaa tai pahanmakuista) mainitsi tarjoilija siitä: "you should finish that." No en varmasti.

- Aamupalalla oltiin lautasta aina viemässä nenän edestä, vaikka syöminen oli vielä selkeästi kesken.

- Tunnelma hotellin ravintolassa oli kuin koulun ruokalassa.

- Menimme pari päivää ennen lähtöä kysymään respasta, olisiko meillä mahdollisuutta late check-outtiin. Huoneenluovutus oli klo 12.00 ja lentomme lähti vasta 22.55. Se olisi onnistunut vain, jos olisimme maksaneet jokaisesta lisätunnista.... Tässä hauskinta oli se, lähtöpäivänä (kun olimme jo luovuttaneet oman huonemme) kuulin saman respan työntekijän sanovan saksalaiselle pariskunnalle että "tottakai voitte pitää huonettanne pidempään, onko klo 19 riittävä?" Joku suomalaisviha kenties?

- Hotellin henkilökunnan yleisin vastaus oli "no" tai "I don't know." Tuntui, että olisimme vaivaksi aina kun koitimme kysyä neuvoa, eikä mitään vaikeampaa asiaa viitsitty selvittää.

 

Saimme myös tietää hotellin työntekijöiden päiväpalkan puolivahingossa, kun poikaystäväni ystävystyi yhden työntekijän kanssa ja he juttelivat Suomen ja Kreikan eroista. Työntekijät viettävät lähestulkoon koko päivän hotellilla, joka päivä. Aamiaistarjoilusta yömyöhään. Päivän aikana heillä on parin tunnin tauko ruokailujen välissä. Palkaksi he saavat tästä 25 €/päivä. Siis koko päivän palkka. Työntekijä sanoi, että se on ihan minimaalinen ja suurin osa etsii aktiivisesti muita töitä. Moni joutuu tekemään toista työtä talviaikaan, jos ovat niin onnekkaita, että sellaisen löytävät. Luultiin, että palkka olisi parempi niinkin hyvässä hotellissa, mutta hotellin työntekijä sanoi, ettei se ole.

Yhteenvetona oman kokemuksen mukaan:

Monet all inclusive -hotellit vievät paikallisilta enemmän kuin tuovat. Niissä määrä korvaa laadun. Ne kuluttavat ympäristöä (se muovijätteen ja ruuan haaskauksen määrä!).

Ymmärrän kuitenkin syyt, miksi varsinkin lapsiperheet ja vanhukset valitsevat ai-hotellin. Jos tarkoituksena on viettää suurin osa lomasta hotellin ympäristössä, on helpointa myös syödä hotellilla. Ei tarvitse etsiä sopivaa ravintolaa joka päivä, kun ruokailu on jo järjestetty.

Tarkoitus ei ole tuomita ketään, jokainen saa tehdä omat ratkaisunsa. Ja maailmalla voi olla parempiakin ai-hotelleja, kuin tämä kyseinen. Mutta haluan kertoa mitä ai-hotellien seuraukset voivat olla, koska itselläni silmät avautuivat entisestään. Suosittelen vahvasti miettimään muita vaihtoehtoja! Aiomme jatkossa ottaa korkeintaan hotellin aamupalan, kun varaamme matkaa. Pyrimme jatkossa valitsemaan pienen paikallisen perhehotellin läheltä kaupunkia ja rantaa.

Esittelykuvien mukaan hotellin ranta on pitkä hiekkaranta. Tässä todellisuus.

Hotellin paras puoli oli ehdottomasti huone ja sen näkymät, sitä ei voi kiistää!

 

//We were staying at an all-inclusive resort during our vacation in Kos. It was a 5 star hotel and pretty expensive, but we were extremely disappointed with the service and the quality of food. A local greek woman told us about the consequenses of ai resorts; many small hotels and restaurants have been forced to shut their doors because of ai hotels. They are usually owned by foreign companies which means the money goes somewhere else, not Greece. Ai hotels mostly use imported (frozen!) ingredients, even though there are fresh, organic, delicious local ingredients available nearby! I personally made a decision never to choose an all-inclusive resort again.

 

Mitä ajatuksia heräsi?

Painotan, että tämä on yhden pariskunnan kokemus yhdestä AI-hotellista (mutta riitti meille.)

-Lilies

Ladataan...
Lilies & Life

Eilinen kinkku-aurajuustopiirakan resepti löytyy täältä ja tänään lihaton versio. Ohje on ihan mun omassa päässä kehitetty mutta yllättävän onnistunut siitä tuli: 

Kreikkalaistyylinen tomaatti-feta PIIRAKKA:

 

POHJA:

150 g voita

3 dl vehnäjauhoja (tai gluteenittomia jauhoja)

3 rkl vettä

1/3 tl suolaa

Nypi huoneenlämpöinen voi ja jauhot murumaiseksi seokseksi. Lisää vesi ja suola. Sekoita tasaiseksi taikinaksi.

Taputtele taikina piirakkavuokaan (25 x 4 cm) ja laita n. tunniksi jääkaappiin. Pistele taikinaa haarukalla ja esipaista uunissa 200 C n. 5 min.

 

TÄYTE:

n. 200 g kirsikkatomaatteja (vajaa paketillinen)

N. 150 g fetaa kuutioina (Lidl Eridanous lasipurkissa!)

3 dl ruokakermaa (maustamaton tai esim kolme juustoa)

150 g tuorejuustoa (maustamaton)

3 kananmunaa

Kourallinen oliiveja

2 valkosipulinkynttä

Aromisuolaa

Mustapippuria

Basilikan lehtiä

Halkaise kirsikkatomaatit ja levitä niistä suurin osa piirakkapohjalle. Lisää fetakuutiot.

Sekoita tuorejuusto, kananmunat ja kerma kulhossa. Mausta aromisuolalla ja mustapippurilla. Kaada seos vuokaan.

Asettele tässä vaiheessa oliivirinkulat ja loput kirsikkatomaatit vuokaan kauniisti.

Purista viimeiseksi kaksi valkosipulinkynttä ennen uuniin laittamista.

Paista piirakkaa uunin alaosassa 200 asteessa n. 30-35 minuuttia. Piirakan voi siirtää viimeiseksi 5-10 minuutiksi ylemmälle ritilätasolle, jotta pinta saa kauniin värin.

Koristele muutamalla basilikan lehdellä heti uunista otettuasi.

Tuoksu oli ihanan valkosipulinen, kun avasin uunin luukun ♥

Jos et pidä voimakkaan tomaattisesta, kannattaa käyttää tavallisia tomaatteja kirsikkatomaattien sijaan, ne ovat miedompia maultaan.

Mun mielestä tähän piirakkaan sopii parhaiten Lidlin Eridanous -fetakuutiot nimenomaan lasipurkissa tai Apetina salaattikuutiot (classic tai yrttinen). Aidot kreikkalaiset fetapalat esim. Patros ovat melko kitkeriä piirakassa valitettavasti. Mutta kreikkalaisia oliiveita kannattaa hankkia! Itse käytin vihreitä.

VINKKI: Tee piirakka edellisenä päivänä valmiiksi, jolloin se maustuu vielä yön aikana jääkaapissa (laitathan jääkaappiin vasta jäähdyttyä.) Käytä piirakka seuraavana päivänä uunissa vain sen verran, että se lämpeää. Tarjoile kreikkalaisen salaatin kera.

-Lilies

Pages