Ladataan...
Lilies & Life

Yhteistyössä: Sudio Sweden

 

Tutustuin Sudion Swedenin kuulokkeisiin jo viime kesänä. Lue ensimmäinen Sudio -postaukseni tästä. Olen tähän päivään saakka käyttänyt viikoittain Vasa Blå-nappikuulokkeitani. Regent-sankakuulokkeet ovat tyylikkäät, mutten osaa opetella pois napeista :D

Sain jälleen mahdollisuuden tehdä yhteistyötä Sudion kanssa. Sain tällä kertaa testattavaksi täysin langattomat NIVÅ-kuulokkeet, mistä olen superinnoissani!

 

 

Nivå-kuulokkeet ovat kätevän kotelon sisällä, jonka ansiosta niitä on helppo kuljettaa mukana - ei tarvitse pelätä, että yksittäiset kuulokkeet hautautuvat laukun pohjalle. Kotelo toimii samalla latauspisteenä. Kannettavan latauskotelon avulla saa kuulokkeet ladattua neljä kertaa ennen kuin itse boksi pitää ladata. Kuulokkeiden akunkesto on 3,5 tuntia.

Kuulokkeissa on dynaaminen kaiutin, Bluetooth 4.2 ja Sudio lupaa kantavuudeksi 10 metriä (testattu tähän mennessä n. 6-7 metriä.)

 Paketti sisältää 3 paria vaihtotulppia, kotelon latauskaapelin, käyttöohjeet sekä takuukortin.

 

 

"Nivå tarjoaa selkeän ja terävän äänentoiston jossa musiikin elementit yhdistyvät täydellisesti ainutlaatuisen kuunteluelämyksen luomiseksi."

-Sudio

 

 

Olen ehtinyt testailla NIVÅja muutamia kertoja eri tilanteissa. Ihan ensiksi pitää todeta, että ne ovat todella helppokäyttöiset. Kuulokkeissa on vain yksi nappi, josta tapahtuu niin puhelimeen yhdistäminen, virran katkaisu kuin play- sekä pause-toiminnotkin.

Toinen, kenties tärkein asia, on laadukas äänentoisto. Musiikki kuuluu selkeästi ja riittävän kovaa, basso on yllättävän hyvä (!) ja eri vivahteet kuuluvat erinomaisesti. Pelkäsin musiikin olevan ihan puuroa tai kovin hiljaisella, kun on kyseessä pienet ja täysin langattomat kuulokkeet, mutta olin onnekseni väärässä. Uhkakuva oli myös se, että napeista kuuluisi eri tavalla, kun eivät kerran ole toisiinsa yhteydessä mitenkään, mutta tämäkin ennakkoluulo pyyhkiytyi pois.

Ensimmäinen sana, joka tulee NIVÅstä mieleen, on vapaus. On niin mukavaa, kun missään ei kulje mitään johtoa!

NIVÅt pysyvät korvissa hyvin, jopa liikkuessa. Todella rankan ja liikkuvan treenin aikana ehkä suosittelen kuitenkin välillä tarkistamaan onko molemmat napit korvissa :D Kuulokkeet eivät tunnu painavilta, vaikka ovat pienet "mötit".

 

 

Sudio lähettää jokaisen tilauksen yhteydessä ihanan kangaskassin, joka tuli itselle heti käyttöön. Kuljetan siinä työpäivinä työvaatteita ja vapaa-ajalla se toimii hyvin piknik-/rantakassina :)

 

 

Saan jälleen tarjota teille oman -15% alekoodin Sudion tuotteisiin! Kaikki kuulokemallit löydät tästä linkistä.

Alekoodi: LILIESLIFE

 

Vinkki: Kuulokkeet olisivat kenties mieleinen lahja koulunsa päättävälle ;)

Sudion tuotteisiin saa ostaa lisäpalveluna valmiin lahjapaketoinnin (3,5 €)

 

 

// I've been testing Sudio Sweden's new NIVÅ -earphones. They are completely wireless and still have high-quality sound system with clear sound and decent bass! You can carry and charge NIVÅs in the portable charging case.

Sudio wants to offer my followers -15% discount on all earphones.

My personal discount code: LILIESLIFE

 

 

Suosittelen NIVÅ-kuulokkeita, jos kaipaat helppoa, laadukasta ja johtovapaata musiikinkuuntelua! <3

-Lilli

 

*Tuote saatu blogin kautta

PICS, DOGS & HAIR: Eveliina Nokelainen

 

 

www.sudiosweden.com

 

INSTAGRAM: @sudio @lilieslife

Ladataan...
Lilies & Life

Brinkhallin kartano. Kuva: Wikipedia

En ole koskaan katsonut tv-sarjaa, joka olisi koskettanut niin syvästi kuin vanha suomalainen Hovimäki. Sarjaa esitettiin Yle TV2:lla vuosina 1999-2003. Aloitimme sarjan katsomisen pari viikkoa sitten ja olemme nyt toisen tuotantokauden puolivälissä. Olen niin eläytynyt tarinaan ja kiintynyt hahmoihin, että itken lähes poikkeuksetta jokaisen jakson aikana. Sarja kuvaa niin todentuntuisesti, aidosti, kaunistelematta ja jopa karusti, minkälaista elämä oli Suomessa 1790-luvun lopusta 1900-luvun alkuun. Se oli välillä raakaa ja kovaa, mutta myös onnellista ja aitoa. Jokaisen jakson jälkeen istun sohvalla tuijottaen tv-ruutua ajatuksissani. Sarja laittaa ajattelemaan elämää ja historiaa.

 

Lindhofit. Kuva: Yle

Hovimäki on siis historiallinen suursarja, joka seuraa Lindhofin aatelissuvun sekä Sepän torpparisuvun elämää ajalla 1798-1907 Hirvikosken pitäjällä. Suurin osa tapahtumista sijoittuu Hovimäen kartanoon. Katsoja pääsee seuraamaan Suomen historian käännekohtia sarjan henkilöiden mukana. Hahmot ja paikkakunta ovat kuvitteellisia.

Hovimäen seuraaminen on opettanut paljon, ihan kuin istuisi lukion historian tunnilla. Mun pitää myöntää, etten ole tiennyt juuri mitään elämästä Suomessa 1800-luvulla. Sarjassa tulee jatkuvasti esiin sanoja, sanontoja, ammatteja ja tapoja, joista en ole aiemmin kuullutkaan. 

 

Louhisaaren kartanosta

Louhisaaren kartanosta

Vaikka Hovimäki sijaitsee kuvitteellisessa kylässä ja hahmot ovat keksittyjä, on vaatetuksessa, sisustuksessa, työtavoissa ja käytöksessä pyritty realismiin. Mielestäni sarja on hyvä keino päästä kurkistamaan miltä elämä on hyvin todennäköisesti näyttänyt 200 vuotta sitten. 200 vuotta on loppujen lopuksi lyhyt aika, jos miettii ihmisen ikää. Se ei ole kovin montaa sukupolvea taaksepäin. Ja ajatella miten vieraantuneita olemmekaan sen ajan kulttuurista ja luonnonläheisyydestä. Kehitys on tietysti väistämätöntä ja hyväksi, mutta tietyt asiat olivat paremmin "ennen vanhaan".

Käytöstavoissa suurin ero nykyaikaan on mielestäni toisten (varsinkin vanhempien) ehdoton kunnioitus, joka näkyi puhetavassa ja käytöksessä. Silmiinpistävän ihana asia on voimakas yhteisöllisyys. Perhe söi yhdessä joka ilta ja vieraanvaraisuus oli sellaista, jota ei tänäpäivänä juurikaan kohtaa. Vastoinkäymiset kohdattiin perheenä/yhteisönä ja yhteisön jäseniä suojeltiin.

 

Louhisaaren kartanosta

Ruoka oli poikkeuksetta luomua lähituotantoa ja lääkkeetkin saatiin luonnosta; metsistä ja pelloilta, yrttien ja kasvien muodossa. Tietämys luonnonlääkinnästä oli jotain niin ihailtavaa. Sellaista ei oikein tahdo enää olla. Arvostan niin paljon ihmisiä, jotka oikeesti opiskelevat yrttejä ja kasveja sekä niiden vaikutuksia, keräävät niitä itse luonnosta ja tietävät miten niitä käytetään. Käytän itsekin luontaistuotteita ja lääkitsen itseni mieluummin aina luonnonmukaisella vaihtoehdolla, kuin synteettisillä lääkkeillä, mutten osaisi itse poimia parantavia kasveja metsästä.

Työmoraali 1800-luvulla oli uskomaton; työtä tehtiin pelkäämättä ja olosuhteista riippumatta ja kaikki osallistuivat omalla panoksellaan. Kädentaidot olivat sellaista luokkaa, että oksat pois. Seppä pystyi takomaan tai veistämään melkein mitä tahansa, lasinpuhaltaja puhalsi hienoja paloviinapulloja lasiesineitä ja naiset työstivät päivät pitkät mitä kauniimpia käsitöitä. Aateliset maalauttivat itsestään upeita, realistisia, suuria maalauksia taitavilla taiteilijoilla.

Moni asia oli tuohon aikaan luonnollisempi tai ainakin niihin suhtauduttiin eri tavalla kuin nykyään; esimerkiksi syntymä ja kuolema. Lapsia tehtiin paljon, koska ensinnäkin ehkäisykeinoista ainoa oli selibaatti ja valitettava totuus oli se, että pieniä lapsia kuoli usein synnytykseen ja erilaisiin tauteihin. Myös nuoria naisia kuoli synnytykseen. Ihmiset eivät eläneet keskimääräisesti niin pitkään kuin nykyaikainen lääketiede mahdollistaa. Kuolema oli läsnä pitäjässä koko ajan, eikä sen takia ehditty surra kovin pitkään, sillä kartanon/torpan hommat oli hoidettava joka tapauksessa. Ennen hautajaisia järjestettiin ruumiinvalvojaiset, joka oli tapa jättää hyvästit vainajalle. Tilaisuudessa arkku oli auki.

 

Louhisaaren kartanon mailta

Asiat, jotka ovat onneksi parantuneet parissa sadassa vuodessa ovat terveydenhuolto, työolosuhteet, naisten asema sekä oikeudet ja lasten asiat, kuten koulutus, ammatinvalinnan vapaus ja vapaus valita oma kumppani. Säätyjako on luojan kiitos poistunut ja uskonnonkin saa nykyään itse valita. Yhteydenopito on nykyään nopeampaa, eikä pitkien etäisyyksien kulkemiseen mene enää päiviä tai viikkoja. 200 vuotta sitten miehet olivat paljon pois kotoa sotien takia.

 

Isän suvun sukukokouksessa 2015

Minun isäni tulee kartanosuvusta. Suvussani on ollut (ja on edelleen) lähinnä Satakunnan alueen kartanoita. En ole kylläkään koskaan vieraillut niissä yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Mummuni hautajaisia vietettiin Kangasalla eräässä kartanossa vuosia sitten.

Ehkä kartanoelämä ja vanhat tavat kiinnostavat kovasti oman sukutaustan takia. Olen pienestä saakka kuunnellut suurella mielenkiinnolla tarinoita suvun käänteistä, joita tätini on selvittänyt perusteellisesti satoja vuosia taaksepäin. 

Vaihdoin jopa sukunimeni 8 vuotta sitten isoisäni (isän isä) alkuperäiseksi sukunimeksi, joka hänellä on ollut syntyessään 1900-luvun alussa. Sain tädiltäni tavittavat paperit suojatun sukunimen hakemista varten. Hän oli hankkinut paperit ympäri Suomea kirkkoherranvirastoista. Nimihakemukseni meni käsittelyyn nimilautakuntaan ja sen myöntämisessä kesti 1,5 vuotta. Prosessi maksoi n. 200 euroa. Tällä sukunimellä olevia on Suomessa lisäkseni 2 (tietääkseni). Väestörekisterikeskuksen sivuilla ei ole mainittu tarkkaa lukua yksityisyydensuojan takia, sillä meitä on alle 5 kpl.

Nimenvaihdoksen myötä löysin vahingossa Facebookista mahdollisen kaukaisen sukulaiseni, joka asuu Yhdysvalloissa. Olemme säännöllisesti vaihtaneet kuulumisia ja selvitelleet sukuhistoriaa. Hänen isoäitinsä perhe on muuttanut aikoinaan Suomesta Yhdysvaltoihin ja isoäiti osasi vielä Suomea. On hyvin todennäköistä, että olemme kaukaista sukua.

Suomessa on muuten sukunimeäni kantava kartano, jonka voi vuokrata juhliin tai erilaisiin tapahtumiin. En tosin tiedä onko kyseisellä kartanolla yhteyttä sukuumme.

 

Louhisaaren kartano

Vierailimme pari vuotta sitten Turussa Louhisaaren kartanolinnassa, jolloin innostukseni kartanoita kohtaan sai taas tuulta purjeisiinsa. Halusin tietää kaiken kartanon historiasta ja kiertelin sen jylhissä huoneissa ihastellen ja pohtien kuinka moni aatelinen on siellä aikaa viettänyt ja mitä kaikkea kartanon seinät ovat nähneet. Suurin osa postauksen kuvista on juurikin Louhisaaren kartanosta, ellei muuta mainita.

Meidän on tarkoitus käydä kesän aikana Turun Kakskerrassa Brinkhallin kartanossa, jossa Hovimäkeä on kuvattu (ensimmäinen kuva.) Kartano on nykyään Suomen Kulttuuriperinnön Säätiön omistuksessa. Teen vierailusta oman postauksen. Odotan niin kovasti, että päästään käymään "Hovimäessä"!

 

Louhisaaren kartanosta

 

Meillä on suunnitelmissa vierailla kesän aikana muissakin Suomen kartanoissa ja linnoissa (riippuen töistä), joten kotimaanmatkailua luvassa! 

 

Oletko vieraillut Suomessa historiallisesti merkittävissä paikoissa? Suosituksia?

Oletko katsonut Hovimäki-sarjaa?

-Lilli

 

Ladataan...
Lilies & Life

Yhteistyössä: Miraz

 

Siis oikeesti; tehokas itserusketusvaahto, joka on luonnollinen, vegaaninen, luomusertifioitu ja taistelee samalla selluliittia vastaan.

Too good to be true?

 

 

Nyt voi jo sanoa, että kesä on saapunut! Moni on jo ehtinyt makoilla alkukesän auringon alla itseään grillaten, mutta itsehän olin kaikki kuumimmat päivät töissä aamupäivästä iltaan. Jouduin siis katselemaan ihanaa aurinkoista säätä sisältä ja sen myös huomaa ihosta. Kevyt päivetys on tarttunut ihoon ja pisamat ovat kyllä tulleet esille, mutta ruskettuneeksi en voi itseäni sanoa. Uuden työn aloittamisen taki ei ole kesälomaa tiedossa tänä vuonna ja mun tuurilla Suomen kesän lämpimimmät päivät ei ainakaan osu mun vapaapäiville, mutta onneksi mulla on (ei-enää-niin) salainen ase: Eco by Sonya <3

 

Eco by Sonya on Australian suosituin luontaisten itseruskettavien tuotteiden sarja. Se on 100% luonnonmukainen ja OFC- luomusertifioitu. Kaikki tuotteet ovat vegaanisia. Tuotesarjan takana on australialainen Sonya Driver, jonka sisko sairastui melanoomaan vain 30-vuotiaana. Tämä synnytti halun löytää parhaat, luontaiset ja terveelliset ainesosat kauniin rusketuksen luomiseen ilman auringossa makaamista, mikä ei oikeasti ole kovin terveellistä (vaikkakin ihanaa.) Eco by Sonya -tuotteiden raaka-aineita ovat esim. kaakao, kukkauutteet ja yrtit, joten ne hoitavat ihoa samalla, kun luovat hehkuvan rusketuksen.

 

 

Tutustuin sarjaan jo reilu vuosi sitten, kun ostin itselleni kehutun Face Tan Waterin eli itseruskettavan kasvoveden. Kyseistä tuotetta oli hehkutettu mm. blogeissa ja se oli voittanut useita kauneusalan palkintoja. Hinta kirpaisi, mutta tuote on ollut sen arvoinen! Kasvovesi on helppo levittää ja pullosta on vielä reilusti jäljellä (en käyttänyt talvella säännöllisesti). Yksi levityskerta tasoittaa ihonsävy, antaa upean hehkun sekä luonnollisen päivetyksen. Rusketusta saa asteittain syvennettyä. Kasvoveden suositeltu vaikutusaika on 8 tuntia. Rusketuksen ylläpitämiseksi suositellaan kasvovettä käytettävän 2-3 kertaa viikossa. Kasvovesi-itseruskettava ei tuki ihohuokosia ja se itse asiassa sisältää talineritystä tasapainottavaa Geraniumia. Aloe Vera sekä hyaluronihappo kosteuttavat ihoa.

 

 

Siirsin pari viikkoa sitten kasvoveden vessan peilikaapin alahyllylle, jotta muistaisin käyttää sitä säännöllisemmin. Samoihin aikoihin sain sille kaverin Mirazilta; Eco by Sonya Cacao Firming Moussen *! Tosiaan, tuote on luonnollinen, luomusertifioitu, vegaaninen, tehokas ja sen luvataan vielä taistelevan selluliittia vastaan. Tuotteen pohjana on Aloe vera -mehu sekä Hamamelis- eli taikapähkinävesi. Itseruskettava ainesosa on luontainen DHA eli dihydroksiasetoni, joka ei tuoksu niin voimakkaasti kuin monessa muussa luontaisessa itseruskettavassa tuotteessa. Selluliittia vähentävät ainesosat ovat luomukahviuute, inkivääri sekä mandariinin ja veriappelsiinin eteeriset öljyt. Ne vilkastuttavat aineenvaihduntaa ihon kudoksissa.

 

Ohjeet onnistuneeseen rusketukseen:

- Kuori ja kosteuta iho mieluiten 24 h ennen itseruskettavan levitystä

- Levitä vaahto/voide puhtaalle iholle pyörivin liikkein paljain käsin tai levityshanskan avulla aloittaen suurista pinta-aloista

- Levitä vaahto/voide lopuksi jalkaterille, polville, kyynärtaipeille ja kasvoille (tai käytä itseruskettavaa kasvovettä vanun kanssa)

- Anna ihon kuivua rauhassa ja pese kädet huolellisesti

 

Eco by Sonyan itseruskettava vaahto aikaansaa syvän rusketuksen jo 1-4 tunnin kuluessa. Voit halutessasi lyhentää vaikutusaikaa käymällä suihkussa kesken vaikutusajan. Jo tunnin vaikutusajan jälkeen on ihon sävy kaunis, maitokahvin sävyinen. Sekä mousse että kasvovesi luovat kauniin sävyisen rusketuksen ilman oransseja vivahteita. Rusketus kestää 1-2 viikkoa. Mikä parasta, vaahtorusketus ei värjää vaatteita tai lakanoita! Voidemaiset itseruskettavat sisältävät öljyä ja tahraavat helpommin ja pidempään.

 

 

VINKKI: Eco by Sonyaltan löytyy oma kuorintakinnas *! Se on valmistettu kasvikuiduista ja on täydellisen karhea ihon kuorimiseen. Sitä voi käyttää  suihkussa kuorimiseen tai kuivalle iholle. Kuivaharjaus on tehokas tapa saada kuollut ihosolukko pois. Se kannattaakin tehdä säännöllisesti, jotta iho säilyy sileänä.

 

 

Tässä ennen ja jälkeen kuva:

 

 

Levitin cacao moussen edellisenä päivänä kuoritulle, sheivatulle ja kosteutetulle iholle ja annoin vaikuttaa kaksi tuntia, jonka jälkeen kävin suihkussa. Oma ihonsävyni on hieman oliivinsävyinen, eikä nyt ihan mistään vaaleimmasta päästä, niin rusketuksesta tuli jo parin tunnin vaikutusajan jälkeen melko syvä ja kauniinsävyinen.

 

On vaikea kuvitella, että löytäisin Eco by Sonya itseruskettavaa vaahtoa parempaa luontaista rusketustuotetta. Pakko siis vaan uskoa, että tuote on juuri niin hyvä, kuin miltä se kuulostaa! Myös kuorintahansikas on kätevä ja hyödyllinen. Tykkään kovasti kasvovedestäkin, mutten koe sen olevan ihan välttämätön.

 

Löydät Eco by Sonya -rusketustuotteet Mirazin omasta verkkokaupasta.

 

Käytätkö itseruskettavia?

Ovatko luonnonmukaiset rusketustuotteet tuttuja?

-Lilli

 

*Tuote saatu testiin

Sis. mainoslinkkejä Miraz.fi:n verkkokauppaan

 

 

Pages