Ladataan...
Lilies & Life

Mun oli eilen tarkoitus kirjoittaa Wednesday Wellness -postaus, mutten siihen kuitenkaan kyennyt. Ei silti, aihe ei olisi edes ollut mitenkään ihmeellinen, joten ihan hyvä, ettei tullut väkisin tehtyä. Olin eilen ahdistunut. Tarkoitan sitä lamaannuttavaa ahdistusta, joka kuristaa kurkkua ja aiheuttaa levottomuutta. 

 

Olen vuosikausia kärsinyt yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä ja posttraumaattisesta stressihäiriöstä. Myös keskivaikea masennus palasi loppuvuodesta diagnoosilistaan. Mulla on parempia kausia ja sitten niitä huonompia. Juuri tässä postauksessa kirjoitin, että nyt on parempi kausi meneillään. Ei kuitenkaan tarvitse tapahtua kuin pari odottamatonta stressaavaa asiaa, niin ahdistuneisuuteni saattaa nousta kattoon. Olen oppinut hallitsemaan sitä vuosien harjoituksen avulla, mutta aina ei pysty. Kortisolituotantoni (stressihormoni) on häiriintynyt; kortisoli on jatkuvasti hiukan koholla. Pari vuotta sitten ensimmäistä kertaa mitattaessa se oli n. 900 nmol/l eli tosi korkea. Ja ties montako vuotta se oli ollut niin. Mulle tehtiin monia veri- ja muita kokeita, muttei löydetty vakavampaa sairautta, kuten Cushingin oireyhtymää. Kortisolin liikatuotantoni liittyy lääkärin mielestä krooniseen ahdistuneisuushäiriööni. Sain psykoterapian, liikunnan ja tiettyjen luontaistuotteiden avulla kortisolin laskemaan lähes normaalille tasolle. Olen oppinut tunnistamaan kortisolin nousun fyysiset oireet stressaavissa tilanteissa tässä parin vuoden aikana: kuume, sydämen hakkaaminen, levottomuus ja ärtyneisyys ovat selkeimpiä oireita. Tässä tulee syyt, jotka nostivat minulle kuumeen eilen:

 

 

Eilen aamupäivällä poikaystäväni huomasi, että postaukseni All Inclusivesta oli jaettu Facebookin Kos, Kreikka -ryhmään. Yllätyin, että oli päätynyt sinne. Siellä oli kehuttu postausta, mikä oli mukavaa luettavaa. Huomasin kuitenkin parin tunnin päästä sattumalta, että kyseinen postaus oli jaettu myös Kreikka-ryhmään, jossa on n. 15 000 jäsentä. Postaus oli aiheuttanut valtavan paskamyrskyn. Kommenttikentän keskustelu oli räjähtänyt käsiin. Oli ihmisiä sekä puolesta että vastaan. Oli kommentteja, jossa naurettiin ja arvosteltiin kirjoittajaa - eli minua - jopa henkilökohtaisella tasolla. Muutama fiksu siellä olikin kommentoinut, että eikö mene jo vähän henkilökohtaisuuksiin, sillä jotkin kommentit eivät enää edes liittyneet postaukseen. 

 

 

Tässä otteita Kreikka-ryhmän kommenteista.

 

 

Luin tosiaan kaikki kommentit (virhe), minkä jälkeen oloni oli tyhjä ja ahdistunut. Kreikka-ryhmässä siis väännetään tästä AI-asiasta n. kerran viikossa, mutta tämä postaukseni oli kuin bensaa liekkeihin. En olisi itse koskaan milloinkaan jakanut postausta kyseiseen ryhmään, sillä olen huomannut miten raadollinen meno ryhmässä välillä on. En käsitä, miten jollain voi mennä niin tunteisiin tämä AI-asia ja yhden ihmisen mielipidepostaus, jossa kirjoitan oman kokemukseni AI:sta. Tiedostin kyllä postauksen julkaistuani, että siihen todennäköisesti tulee myös vastustavia kommentteja, mutten odottanut tällaista. He riepottelivat kirjoitustani kuin haaskalinnut. Kirjoitin vielä postauksen lopussa, etten tuomitse ketään ja jollekin AI voi olla hyvä vaihtoehto. Painotin, että tämä oli YKSI KOKEMUS, mutta riitti meille All Inclusivesta.

Siskoni oli kanssani luettuani kommentit ja hän sanoi, että turha antaa painoarvoa tuollaisten ihmisten mielipiteille. Poikaystäväni totesi, ettei ole sellaista kuin huono julkisuus :D Kaikkia ei voi miellyttää, eikä tarvikaan.

Vaikka koen olevani vahva ihminen, olen myös äärimmäisen herkkä. Olen monesti miettinyt, olenko jopa erityisherkkä. Päiväni meni pilalle tuon linkkijaon takia. Ihmiset kirjoittelevat ihan mitä mieleen tulee, käsittämättä, että oikea, tunteva ihminen lukee ne kommentit. 

 

 

Olen ennenkin saanut muutamia negatiivissävytteisiä kommentteja pariin luontaistuotepostaukseen; ainakin tähän sekä tähän. Niitä olen osannut odottaa ja niihin suhtaudun neutraalisti. Luontaistuotteet ovat joillekin edelleen punainen vaate ja tietämystäni hyvinvoinnista kyseenalaistetaan, monesti varsinkin lääketieteen parissa työskentelevien toimesta (mutta en halua yleistää, sillä tässä paljon poikkeuksia!) En ole lääkäri tai tutkija, mutta olen viimeisen kolmen vuoden aikana valmistuttuani ensin hyvinvointineuvojaksi käynyt kymmenissä ravinto-, terveys- ja luontaistuotekoulutuksissa sekä lukenut aiheesta myös vapaa-ajalla. Jo hyvinvointineuvojakoulutukseen kuului laajasti mm. ravintoasiat, lisäaineiden vaikutukset, luontaistuotteet, kokonaisvaltainen hyvinvointi ja kiinalaisen lääketieteen perusteet. Olen tottunut luontaistuoteliikkeessä työskennellessäni kohtaamaan negatiivisia, skeptisiä ja jopa vihamielisiä asiakkaita, joista osa on mennyt loukkauksissaan henkilökohtaiselle tasolle. Olen joitakin kertoja asiakastilanteiden jälkeen itkenyt takahuoneessa tai kotimatkalla ja miettinyt, kuinka paljon helpompaa olisi (Suomessa) työskennellä melkein millä tahansa muulla kuin luontaisalalla. Alussa nämä asiakastilanteet ottivat koville, mutta viimeisen vuoden aikana olen oppinut käsittelemään niitä eri tavalla. Välillä olen jopa nauranut tilanteen jälkeen, koska se on ollut niin absurdi ja naurettava.

Pohdin tämän All Inclusive -myrskyn aikana jo postauksen poistamista ja pientä breikkiä blogin kirjoittamisesta. Mietin, saanko jatkossa näiltä samoilta Kreikka-ryhmän sankareilta negatiivista kommenttia blogipostauksiin, nyt kun tietävät, että rakastan kirjoittaa Kreikasta. No, jää nähtäväksi. Tuskin. Päätin, että jatkan kirjoittamista ja aion jatkossakin kirjoittaa todellisen mielipiteeni asioista. Minulle on tärkeää olla aito ja rehellinen. En halua kirjoittaa pelkästään pinnallisista, esim. kauneusasioista, vaan minulla on enemmänkin sanottavaa. Myös luontaistuotteiden käyttökokemuksia ja -vinkkejä aion edelleen postata, koska olen itse löytänyt avun moneen asiaan länsimaisen lääketieteen ulkopuolelta ja niin moni ihminen on kertonut postauksien olevan hyödyllisiä. Aivan sama vaikka tulisi kymmenen skeptikkoa kommentoimaan (ja tietysti anonyymisti, ei omalla nimellä.)

 

 

Olen seurannut miten kauheita kommentteja jotkut bloggaajat saavat. Tiedän, että se kuuluu asiaan, eikä voi olettaa kaikkien tykkäävän, mutta henkilökohtaisuuksiin meno on törkeää. Olen monet kerrat miettinyt, mistä esim. Karoliina saa voimaa jatkaa. Sen verran raadollisia osataan olla. Nyt osaan itsekin samaistua. Pakko vaan kasvattaa entistä paksumpi nahka ja ottaa vastaan mitä tulee. 

Koska tässä ei ilmeisesti ollut tarpeeksi yhdelle päivälle, alkoi meidän toinen kissa Neo ripuloimaan päivällä. Hän ei suostunut syömään mitään ja oli hyvin apaattinen. Siivoushommiksi meni. Kaupasta äkkiä hakemaan uutta kissanhiekkaa ja helposti sulavaa ruokaa pienelle. Onneksi iltaa kohti tilanne parani; Neo suostui hieman jo syömään. Annoin ruuan seassa hänelle maitohappobakteeri-entsyymi -valmistetta, joka tuntui auttavan. 

Eikä tässäkään vielä kaikki. Palautimme meillä vuokralla olleen tekstiilipesurin pesulaan ja minun oli samalla tarkoitus saada untuvatakkini mukaan pestynä. Pesulan poika sanoi, että takki on puhdas mutta se ei kestänyt pesua. Saumat olivat revenneet, enkä saa takkia viikonloppureissulle mukaan. Se on siis lämpimin takki, jonka omistan ja olisi ollut enemmän kuin tarpeellinen näille keleille... kyllä vitutti.

 

Tällä setillä hoidin ahdistustani illalla. Erityisesti siideri lämmin jalkakylpy magnesiumhiutaleilla rentoutti ja sain onneksi hyvin unta yöllä.

 

// I had a terrible day yesterday. My post about All Inclusive -hotel(s) was shared to Facebook's (finnish) Greece-group by someone. It caused a massive shitstorm. Some liked the post but others hated it. They were like scavengers. They even labelled me - the writer - as a judgemental whiner and called my blog "unnecessary click blog." After reading all the comments, I felt empty, anxious and devastated. I couldn't understand why this All Inclusive thing is SUCH A BIG DEAL. I only wrote about my experience and expressed my personal opinion on this matter, but didn't judge anyone. But whatever, I'm trying not to care about the opinion of those kind of people. As this apparently wasn't enough for one day, at some point yesterday I noticed that our cat Neo has diarrhea. She was apathetic and wouldn't eat. Luckily the situation got a bit better towards the night. 

Oho, tästä tuli oikeen kunnon avautumispostaus.

Toivon kovasti, että loppuviikko on parempi. Ei auta muu kuin ajatella positiivisesti. 

Hyvää alkanutta maaliskuuta kaikille!

-Lilies 

Ladataan...
Lilies & Life

 

Aiemmin tällä viikolla kirjoitin Mallorcan matkakokemuksistani syksyltä 2013. Mallorca on ihastuttava ja monipuolinen saari, jonka pääkaupunki Palma de Mallorca on monitahoinen, historiaa henkivä miljoonakaupunki. Palma sijaitsee saaren eteläosassa. "Kotikylästämme" Sa Comasta oli parin tunnin bussimatka Palmaan.

 

 

Tunnelma muuttui ihan täysin, kun päästiin perille. Iso kaupunki, enemmän ihmisiä, rakennukset korkeampia. Palma de Mallorcassa asuu melkein miljoona ihmistä ja turistit vielä siihen päälle.

Ihmisten paljous ei silti haitannut juurikaan, koska kenelläkään ei tuntunut olevan kiire minnekään. Vastaan käveli paljon hymyileviä, leppoisia ihmisiä. Kadut olivat yllättävän siistejä ja kahviloihin mahtui aina istumaan.

Palmassa yhdistyy hienosti vanha ja uusi. Historialliset maamerkit ja modernit liikkeet luovat täydellisen kokonaisuuden.

 

 

Palma de Mallorcassa ja Barcelonassa on mielestäni vähän samanlainen fiilis. Kadut ja rakennukset muistuttavat välillä hyvin paljon toisiaan. Monet kutsuvatkin Palmaa "uudeksi Barcelonaksi." Palma tosiaan on vähän kuin Barcelona pienemmässä koossa ja juuri se onkin parempi puoli Palmassa; ihmismassat eivät ole niin valtavia kuin Barcelonassa. Myös etäisyydet ovat lyhyempiä, vaikka kävelyä tulee kyllä Palmassakin useita kilometrejä. Koin, että Palmassa on myös paljon turvallisempaa, eikä olan yli tarvi kurkkia läheskään niin taajaan kuin Barcelonan La Ramblalla.

 Mielestäni Palma on hyvä vaihtoehto pitkälle viikonlopulle Barcelonan sijaan.

 

 

Palmasta jäi mieleen erityisesti Paseo Maritimo -rantabulevardi ja satama (täynnä hulppeita veneitä ja risteilijöitä), hyvät ravintolat, Passeig des Born -bulevardi (paras ostoskatu) ja Hard Rock Café.

 

 

Kuuluisin nähtävyys on tietysti valtava katedraali La Seu. Kirkko on valmistunut vuonna 1601, 400 vuoden rakentamisen jälkeen. Rakennuksen pituus on 121 m  ja leveys 55 m. Katedraalin pinta-ala 7000 m² ja sisällä goottilaiset pylväät kohoavat 30 metrin korkeuteen. La Seun ruusuikkuna on Euroopan goottilaisten katedraalien suurin.

Katedraali vaurioitui pahoin vuoden 1850 maanjäristyksessä. Useat arkkitehdit saapuivat paikalle suunnittelemaan jälleenrakennusta 1900-luvun alussa. Yksi heistä oli Antonio Gaudi, jonka kädenjälki näkyy katedraalissa (jälleen tulee mieleen Barcelona.)

 

 

Näkemättä jäi vielä monia nähtävyyksiä, kuten Bellverin linna ja museot. Palma City Sightseeing -bussi on yksi vaihtoehto saavuttaa mäen päällä seisova 700 vuotta vanha kuninkaanlinna. Bellverin pyörölinna on yksi Euroopan parhaiten säilyneitä. Mäeltä on kuulemma uskomattomat näkymät Palmanlahdelle.

 

 

Vierailen varmasti uudestaan Palma de Mallorcassa, kun matkustan joskus Mallorcalle toisen kerran. Voin suositella Palmaa shoppailijalle, historiaa rakastavalle, hyvää kahvilaa etsivälle ja miksei ihan kenelle tahansa. Palma on hyvä päiväretkikohde ja myös oiva paikka viettää pidennetty viikonloppu. Tylsää ei ainakaan tule!

 

// During our vacation in Majorca we visited the capital of Majorca and the Balearic islands; Palma de Mallorca. It's a many-sided metropolis, often referred to as "the new Barcelona". It actually reminded me of Barcelona a little bit. The highlights of Palma were the pretentious boulevards, port of Palma, Hard Rock Cafe, the cathedral La Seu and fancy restaurants. I didn't have a chance to visit the Castle of Bellver or many other sightseeings and museums, but that means I have something to look forward to in the future! I'm definitely going to travel to Majorca (and Palma) again!

 

Onko Palma de Mallorca tuttu paikka?

-Lilies

Ladataan...
Lilies & Life

Käsi ylös kaikki, joilla on ennakkoluuloja Mallorcaa kohtaan!

 

Niin oli minullakin. En ole koskaan erityisesti hinkunut Kanariansaarille, Rodokselle tai Mallorcalle; jotenkin lokeroin ne kaikki samaan kategoriaan. Niistä oli sellainen mielikuva, että ne ovat vyölaukkuja käyttävien, sukat sandaaleissa kulkevien (suomalais)turistien luvattuja kohteita, joissa myydään krääsää joka kadunkulmassa, eikä yöllä voi nukkua, koska nuoret juhlivat aamuyöhön saakka. No, Rodoksella olen käynyt jo kaksi kertaa ja menisin vieläkin, joten ne ennakkoluulot on (osittain) kumottu. Kanariansaarille ei ole vieläkään poltteita päästä. Saa kertoa, jos sulla on hyviä matkakokemuksia!

 

Mutta pitikö mielikuvani Mallorcasta paikkansa?

 

Vuonna 2013 kävin alkukesästä ensimmäistä kertaa Espanjassa, Menorcan saarella. Matkakuume jäi päälle, joten reilun parin kuukauden päästä suuntasimme viereiselle saarelle, Mallorcalle, koska silmiini osui älyttömän halpa äkkilähtö. En ladannut matkalle suuria odotuksia, halusin vain lämpöä, hyvää ruokaa, tequila sunrisejä ja rentoutumista.

 

 

En halunnut majoittua pääkaupunki Palma de Mallorcaan, koska luin, että se on aikamoinen turistirysä. Äkkilähdöissä oli vaihtoehtona hotelli S'Illot:ssa, Mallorcan itärannikolla lähellä suosittua Sa Coman aluetta. Halusin sinne.

 

 

Alue oli itse asiassa tosi kiva ja rauhallinen. Kävelymatkan etäisyydellä hotellista oli Sa Coman shoppailumahdollisuudet sekä ranta, joka ei ollut mitenkään älyttömän ruuhkainen. Sa Comasta kun käveli vielä pidemmälle, päätyi Cala Milloriin, jossa oli mahdoton määrä erilaisia liikkeitä ja ravintoloita.

 

 

Itse hotelli oli järkytys. Olimme varanneet jo konkurssiin menneen Lowcostholidaysin omatoimisen äkkilähdön, johon kuului ainoastaan lennot ja 2,5 tähden majoitus. Hotelli oli Play Mar, joka nopealla googletuksella on ilmeisesti remontoitu täysin pari vuotta sitten.

Ensin meille annettiin hotellin kaikkein karmein ja syrjäisin huone, maatasolla oleva pimeä koppi, jonka ovi ei edes mennyt lukkoon! Aloin itkeä nähtyäni huoneen. Marssin vastaanottotiskille ja ilmoitin, etten TODELLAKAAN ole viettämässä viikkoa siinä kopissa, kun olin vielä erikseen pyytänyt parvekkeellista huonetta varatessani matkaa. Meidät siirrettiin vastahakoisesti pari kerrosta ylöspäin huoneeseen, jossa oli parveke. Parveke, jonka alla oli työntekijöiden tupakkapaikka... Parvekkeen ovea ei siis voinut pitää auki, eikä huoneessa ollut ilmastointia. Sisustus oli 70-luvulta. Odotukset 2,5 tähden hotellille eivät olleet korkeat, mutta kokemus oli ihan oikeesti kamala. Voitte kuvitella, ettei vietetty huoneessa juurikaan aikaa.

 

 

S'Illotista on lyhyt matka Safari Zoohon. Kyseessä on villieläinpuisto, jossa on yli 600 eläintä.

 

 

Junan kyydissä pääsee ajamaan läpi safarialueen, jossa tietyt eläimet juoksevat vapaina.

Paviaanit veivät kaiken irtonaisen, jopa käsistä!

 

 

Myös Cuevas del Drach -tippukiviluolat ovat melko lähellä S'Illotia, n. 10 kilometrin päässä. Menimme Sa Comasta veneellä Porto Cristoon, josta oli vielä parin kilometrin kävelymatka luolille.

 

 

Jälkikäteen ajateltuna on pakko miettiä mitä olin oikein vetänyt, kun suostuin kulkemaan pitkän reitin 25 metrin syvyydessä maan sisällä ahtaassa, ahdistavassa luolassa, joka johti maanalaiselle järvelle. Luolassa, joka oli kuulemma täynnä luolahämähäkkejä?! Tosiaan, E matkusti sattumalta viikko meidän jälkeen Mallorcalle ja oli myös käynyt luolissa. Hän kysyi minulta matkan jälkeen, että olinko mä muka oikeesti ollut niissä luolissa niiden hämähäkkien kanssa. Mä en ONNEKSI ollut huomannut niitä. Mun kauhuskenaario on kulkea ahtaassa paikassa, jossa on hämähäkkejä. Olen aikaisemmin kirjoittanut araknofobiastani.

Tippukiviluola oli once in a lifetime -kokemus ja sellaiseksi se jää. En pysty enää katsomaan siellä ottamiani kuvia näitä kahta lukuunottamatta. En tiedä miksi, mutta ne ovat pelottavia ja tosi ahdistavia.

 

 

Pyöräily itärannikolla oli helppoa ja hauskaa (kömpelyydestäni huolimatta)! Tiet olivat leveitä ja hyväkuntoisia.

 

 

Yhtenä päivänä hypättiin bussiin Sa Comasta ja päätettiin, että jäädään pois viimeisellä pysäkillä. Se oli Cala Ratjada, hieman pohjoisempana. Olen iloinen, että päädyttiin juuri sinne, koska alue oli upea! Käveltiin rantatietä molempiin suuntiin ja löydettiin ihana kahvilakin, jokoa oli nimetty ensimmäisen kissani, Lunan, mukaan. <3

 

 

Koska matka ajoittui syksylle, saattoi sää olla arvaamaton. Yhtenä päivänä alkoi ilman mitään varoitusta sellainen tuomiopäivän myrsky, että morjes! En ole koskaan nähnyt niin kovaa sadetta tai rajua salamointia. Ihmiset vetäytyivät kahviloiden ja ravintoloiden suojiin ja liikkeet suljettiin. Parin tunnin sateen jälkeen kaduilla oli 20-30 cm vettä. Sitten yhtäkkiä alkoi taas paistaa aurinko.

Seuraava päivä oli pilvinen ja viileämpi, muuten oli lähes 30 astetta koko matkan ajan.

 

 

Matkan loppupuolella halusin vierailla pääkaupunki Palma de Mallorcassa. Koska tämä postaus on jo pitkä kuin nälkävuosi, teen Palmasta oman postauksen perjantaille!

 

 

Oman kokemukseni mukaan voin suositella Mallorcaa kenelle tahansa.

Matkustaisin Mallorcalle uudestaan. Itse asiassa saaresta jäi vielä paljon näkemättä. Haluaisin vielä nähdä saaren kauneimman kylän - Valldemossan - kapeat kujat, muut idylliset pikkukylät, Alcudian pitkän hiekkarannan sekä vanhan kaupungin ja monet Calat. Palmasta jäi näkemättä monia nähtävyyksiä.

Toki Mallorcallakin on niitä turisteja isolla T:llä ja krääsää myydään monessakin kadun kulmassa, mutta saari on myös niin paljon muuta. Mallorca on monipuolinen ja kaunis saari. Sillä on mielestäni turhaan huono/halpa maine.

Eri puolilla Mallorcaa on erilainen meno ja fiilis. Jos kaipaat suurkaupungin sykkeeseen, valitse hotelli Palma de Mallorcasta. Rantalomailijan kannattaa suunnata Alcudiaan. Sa Coma/S'Illot on jotain näiden väliltä, itse ihastuin alueeseen, mutta menisin eri hotelliin! Bileloma toteutuu parhaiten nuorten suosimassa Magalufissa. Aktiivilomailijalle sopii esim. vaellus Serra de Tremuntana -vuoriston jyrkillä rinteillä.

Lämpötila Mallorcalla on syyskuussa (suomalaiseen makuun) mukavan lämmin, +23-28 C. Ruoka on halpaa ja herkullista. Paikalliset ovat tottuneet turisteihin, joten he ovat ystävällisiä ja avuliaita. Kulkuyhteydet joka paikkaan ovat erinomaiset.

 

// In September 2013 I travelled to Mallorca, Spain. I had prejudices about the island, but I was proven (mostly) wrong. Mallorca is a versatile, beautiful Mediterranean island. Our hotel was in S'Illot, near the popular Sa Coma area on the east coast. I loved the area. It wasn't too crowded and it had everything you need; a beach, good shopping opportunities, nice restaurants and easy access to public transit.

During our vacation we visited the capital of the island: Palma de Mallorca. I'm gonna write a separate post about Palma later this week.

The temperature in Mallorca is about 23-28 C in Semptember. Food is cheap and delicious. The locals are nice and used to giving advice to tourists.

I would definitely travel to Mallorca again. I'd love to see the most beautiful village in the island; Valldemossa, other villages, the castle of Bellver, museums, the beach and the old town of Alcudia and all the Calas.

I would recommend Mallorca for everyone! You can choose between beachlife in Alcudia and big city life in Palma de Mallorca. Sa Coma/S'Illot area offers a little bit of both. If you're looking for the best night out, book a hotel in Magaluf. If you're adventorous, hiking in Serra de Tramuntana mountais could be your thing.

 

 

Onko muita Mallorcaan ihastuneita?

-Lilies

 

P.S. Kuvat on otettu vanhalla älypuhelimella ja pokkarikameralla, en omistanut järkkäriä vielä tuolloin. Näistä(kin) matkakuvista osa jäi entisen läppärini kovalevylle, eikä kone enää käynnisty :/

 

 

Pages