Ajat muuttuu -ja hyvä niin

Lilou's Crush

Olen lapsuudesta saakka inhonnut Ruma Ankanpoikanen -satua. 

Vuosien, tai oikeammin vuosikymmenten tauon jälkeen kuitenkin tänään luin sen tyttärilleni iltasaduksi Hanhiemon satuaarteesta, josta hyllyssämme nakottaa 30. painos.

Tuskin olen ollut sen tiedostavampi mukula kuin kukaan muukaan -kenties vain vähän hönönä lapsena samaistuin liikaa tuohon nokkaeläimeen, mutta sanonpa vaan, että tänä herran vuonna 2018 tuo kuvan teksti on aikamoisen paksua luettavaksi omille lapsukaisille.

En minä kirjaa roviolle laita. Aikansa tuote, ja sellaisena otettava. Senkun iloitsen, että eteenpäin on tultu, ja saatiinpa tyttöjen kanssa hyvät keskustelut aikaiseksi.

 

Kommentit

Tasaraita

En ole lukenut satua pitkään aikaan, mutta itse taas olen tykännyt sadusta. Minä taas olen nähnyt sadun jotenkin sellaisena voimaannuttavana tarinana ja tarinana siitä, ettei ketään koskaan pitäisi aliarvioida ulkonäön, taitojen tai minkään seikan perusteella, sillä jokaisesta meistä voi tulla ihan mitä vaan tulevaisuudessa. Että se muidenkin kiusaama ja hyljeksimä "erilainen" voi jonain päivänä olla se mitä muut ihaileekin.

Mutta niin... hauska miten eri tavalla me ihmiset nähdään ja koetaan asiat. :)

Hertta
Lilou's Crush

Noin se ”oikeasti” minusta meneekin! Ajatus on siis hyvä ja kaunis, en vain jostain syystä sadusta tykännyt. Ja nyt sitten pisti silmään tuo lause :D

Vierailija (Ei varmistettu)

Tuosta samasta kirjasta luin juuri eilen ( päiväkodissa töissä olevana..) Piparkakku-ukon ja 3 karhua. Ne on ihan suosikkeja muutamalle lapselle, ja joka kerta yhtä jännittäviä

Huh! Vanhempien satujen kohdalla joutuu kyllä välillä käymään keskusteluja niiden lukemisen jälkeen ja jos keskustelumahdollisuutta ei ole niin sitten olen kyllä aika raa'asti sensuroinut jo lukiessa.

Kjkk (Ei varmistettu)

Tatu ja Patu sekä Siirit. Eipä tarvitse selitellä, etenkään siihen aikaan illasta.
Mutta juu, ajan kuvia..

Muistan kun oman lapsi oli vastasyntynyt ja joku vanhempi sukulaisrouva kysyi vauvasta: ”Onko hän kiltti?”
Varmastikin tarkoitti että tuottaako paljon työtä. Mutta että kiltti? Miten 3 kk ikäinen vauva voisi olla ”tuhma”?
Taisin hymyillä ja nyökätä rouvalle.

Vierailija (Ei varmistettu)

Saduissa on tietenkin olemassa usein myös syvempi taso, mikä kätkee sisäänsä kertomuksen merkityksen. Eri asia on sitten miten arvioi lapsen kykyä tavoittaa ja käsitellä pinnan alaista viestiä. Itse en lähtisi sitä aliarvioimaan. Keskustelun virikkeenä sadut ovat tietysti myös hyviä, kuten toit esille.

Vähän asian vierestä tulee myös mieleen, että ulkonäöstä on ehkä muodostunut yksi aikamme tabu. Siihen liittyvät merkitykset ja tasot on helpompi kieltää kokonaan kuin kohdata asia
moniulotteisuudessaan. En nyt tarkoita väittää sinun toimivan näin, tuli vaan mieleen.

Ja kaikki saavat tietenkin tykätä mistä saduista tykkäävät, ihan intuitiivisestikin, tarvitsematta perustella. :)

Iiv (Ei varmistettu)

Uskon että Hertta kyllä tietää kaikki nämä "sadun tasot" ja sen millä tavalla se on aikanaan tarkoitettu opettavaiseksi. Mutta se pointti näin nykysilmin luettuna on, että satu ehdottaa että vain tyttöjen tarvitsee (ja on velvollisuus) olla kauniita, poikien ulkonäöllä ei ole väliä koska heitä arvioidaan muilla kriteereillä. Eli tytöt pelkistyy ulkonäköönsä ja poika-ankan kohdalla sillä ei muka ole merkitystä (ja että pojalle ei kauneudella pitäisikään olla merkitystä).

En ole koskaan tykännyt tästä sadusta vaikka se kuinka muka on näpäytys ennakkoluuloille. Olen aina vaan nähnyt sen "olet ruma" - aspektin, että ulkonäkö arvotetaan kaiken edelle. Ja nyt vielä aikuisen silmillä nämä sukupuoliroolit, hoh. Valitettavasti vanhemmissa saduissa joutuu paljon hyppimään yli ja improvisoimaan, mutta toisaalta samalla huomaa kuinka maailma on sitten kuitenkin muuttunut vaikka lyhyen aikavälin muutokset vaikuttaa aivan liian hitailta.

Rigge (Ei varmistettu)

Sama inhokkisatu täälläkin! Ja koko kirja itse asiassa :). Olen omien lasten kanssa iloinnut nykyisestä runsaasta lastenkirjatarjonnasta ja oikeasti tasokkaista tarinoista. Ennen homma on ollut (kuvaannollisesti ja konkreettisesti) niin mustavalkoista ja totista touhua. Nyt löytyy satuja laidasta laitaan.

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.