Ilon pipanoita

Ladataan...
Lilou's Crush

Tänään oli kuopuksen tulevassa päiväkodissa esittelyhetki. Miten tervetulleeksi tunsimmekaan heti olomme, ja miten mukavalta henkilökunta vaikuttaa. Puitteet ovat niin ihanat, että vähän henkeä salpaa: upea vanha talo, jonka suuressa, sokkeloisessa huoneistossa vilistää lapsia taaperoista eskari-ikäisiin. Kodikasta, nuhjuista, inspiroivaa, kolhiintunutta ja selvästi rakastettua on tulevan päiväkodin tila. Löytyypä sieltä lemmikkikalat ja akvaariokin lasten iloksi. Ja oma paja pihan perältä.

Meidän Monninen on pioneerijoukkoa: tässä päiväkodissa ei koskaan aikaisemmin ole ollut pienten ryhmää. Tiloista ei löydy vielä paikkaa vaippahommille tai rattaille säilytyspaikkaa, tulossa ovat. Hurjan määrän lapsia kyllä aikovat pieneen tilaan laittaa: peräti 80 lasta on tässä pienessä päiväkodissa syksyllä, käsittääkseni lapsitiheys on yksi Suomen suurimmista tässä ja toisessa samaan päiväkotiin kuuluvassa yksikössä.

Tällä kertaa ei muuten päiväkodin alku jännitä ollenkaan samalla tavalla kuin esikoisen aikana: esikko aloitti saman päiväkodin toisessa yksikössä, ja voin luottaa, että yhtä hyvä hoito jatkuu täälläkin. Sitä en silti sano, etteikö päiväkodin aloitus aiheuttaisi valtavaa tunnevyöryä, siltä tuskin voi välttyä.

Minun pieni mannaryyni, kohta menossa suureen maailmaan.

Share
Ladataan...

Kommentoi

Ladataan...