Kiitollisena. Sanattomana.

Ladataan...
Lilou's Crush

Oman tyttöni lasketun ajan päivämäärä on ihan kohta käsillä -hän saapui maailmaan pari kuukautta etuajassa. Vielä viiden vuoden jälkeenkin muistan elävästi tunteeni maatessani sairaalahuoneessa, oman pienokaiseni ollessa kilometrin päässä, toisessa sairaalassa. Kaikki kääntyi hyväksi, kiitos Naistenklinikan ja Lastenklinikan hienon työn.

Aina ei käy näin. Maailma mustavalkoinen -blogissa Riina Björkwallin pingviinit tuovat esille elämää suurempaa surua. Suosittelen tutustumaan, pingviinit auttavat käsittelemään lapsen menettämiseen ja lapsettomuuteen liittyviä vaikeita asioita, liikuttavat pienillä huomioillaan sisintä myöten, kyyneliltä on vaikea välttyä. Kenties lähipiirissäsi on ihminen, jonka elämää ovat vavisuttaneet samat surut, ja ehkä löydät pingviinien ajatuksista tavan ja uskallusta lohduttaa?

PS. Maailma mustavalkoinen -blogin sarjakuvia löytyy myös HS.fi:stä.

Share

Kommentit

Mrs. K.

Niin kaunista!

Mindeka
Ma-material Girl

Jossain lehdessä oli aikoinaan ko. sarjakuvien tekijän haastattelu ja luin sitä pala kurkussa ja silmät kosteina.

Lähipiiriimme kuuluu parikin lapsettomuudesta kärsivää ystäväpariskuntaa, joten emme varmasti tule ikinä unohtamaan kiitollisuuttamme omasta pojastamme, mutta samalla taas suurta suruamme ystäviemme puolesta. Synttärit ovat aina ristiriitainen tapahtuma: miten meille niin iloinen asia, voikin tuoda heille niin suuren surun pintaan. Elämässä epäreiluinta, ehdottomasti.

Lauralaukku (Ei varmistettu)

Todella kauniita ja koskettavia kuvia, tarinoita, totuuksia. Toivon jaksamista ja rakkautta kaikille niille, jotka tavoittelevat suurta pientä ihmettään. Ja samalla lähetän lentosuukon kaksikymmentäkaksiviikkoiselle enkelitytölleni pilven reunalle.

Pihlajanmarja (Ei varmistettu)

Hieno juttu, kun otit tämän tärkeän asian esille. Itse olen kaksi vuotta taistellut lapsettomuuden kanssa ja huomannut, että asia on vielä jossain määrin nyky-yhteiskunnassa tabu. Tällä hetkellä olen hoitojen ansiosta raskaana ja äärimmäisen kiitollinen tästä mahdollisuudesta. Lapsettomuus ei kuitenkaan varmasti koskaan lähde sielusta eikä sydämestä. Voisin väittää sen olevan yksi elämän suurimpia kriisejä, jossa kyseenalaistaa itsensä ja jopa oman olemassaolonsa tarkoituksen.

Bisquits (Ei varmistettu)

Lapsettomuus koskettaa omaakin lähipiiriäni hyvin monella tavalla. Eräskin ystäväpariskuntani on kokenut keskenmenon yli kymmenen kertaa. Valitettavasti en voi kertoa onnellista loppua tuohon tarinaan, he ovat lopettaneet yrittämisen. Tuo on vain yksi tarina lähipiiristäni.

Itse sain paljon lohtua tästä sarjakuvasta aiheen kanssa kamppaillessani. Odotimme poikaamme vuosia, ja nyt olemme hänestä sanattoman kiitollisia myöskin.

MinEna
Kasvukäyrillä

Itse selaisin ko. sarjakuvaa kirjaa itku kurkussa joka kerta lapsettomuusklinikan odotusaulassa. Hieno ja koskettava.

Meidänkin seitsemän vuoden odotus päättyi onnellisesti, mutta paljon on jäänyt muistoja noilta vuosilta. Itseasiassa en usko, että se "tahattomasti lapseton" tunneleissa poistuu koskaan, vaikka neiti onkin olemassa. Niin syvältä se viilsi.

Ihanat pingviinit <3

MinEna
Kasvukäyrillä

Edit: tunneleima

Kommentoi

Ladataan...