Kun karhunpoika sairastaa, kuka jää kotiin hoivaamaan?

Lilou's Crush

Meidän lapset ovat päässeet aika vähällä, mitä päiväkoti- ja kouluajan sairastamiseen tulee. Pikku juttuja, "yrjökakkavaiva" kuten kuopus vatsataudin nimesi pari kertaa, flunssia harvakseltaan ja sen sellaisia, rokkoja sun muuta epämukavaa tosin sattui esikoisen kohdalle.

Nyt meidän pikkuriikin kaatoi kova kuumeflunssa, ja silmätulehduksenkin sai. Syrän sykkyrällä tällaisen ihan tavallisen taudin äärellä on täällä äiti-ihminen. Voi pientä kuorsaavaa kekälettä.

Samalla oven avauksella pöpöjen kanssa sisään astuu myös tyyppi nimeltä "Työ Stressinen" perheen aikuisille. Kuka lähtee töihin, kuka paijaa pientä? Peseekö työvuororuletissa neljä palaveria yhden ison, suunnittelutyö budjetoinnin, kuka ottaa aamuhukin ja kuka iltapäivän silloin, kun perheessä on jaettu arki töiden ja lasten osalta tasan. Jos kalenteripaini päätyy tasatulokseen, ratkooko päiväjärjestyksen kivi-sakset-paperi? Kruuna vai klaava? Muita vaihtoehtoja?

Jotenkin se aina ratkeaa, mutta kieltämättä ei ihan ilman harmaita hiuksia ja lycraa, spandexia ja elastaania siellä ja täällä. Tällaisten arjen pienten vastoinkäymisten aikana sitä kaikuu korvissa äidin sanat kaksvitoselle Hertalle: "sitten kun sinulla on lapsia, minä hyppään junaan ja tulen aina auttamaan kun on tarvis."  Se kuuluisa turvaverkko, kyllä se meillä on äkkinäisissä tarpeissa vain omien kutimien varassa.

Share

Kommentit

Voi kuinka tuttua. :/ Täällä tytär 3 v. sairastui enterorokkoon viime keskiviikkona. Mies haki kesken päivän pois, kun lähellä on töissä. Minä olin to-pe ja mies vielä tänään. Ei ole tukiverkostoa, kumpaankin mummilaan on se 500 km (toiseen tasan ja toiseen vähän päälle) matkaa. Tasan on jaettu sairaspäivät.

Hyvin tässä on pärjätty, mutta niinä päivinä, kun lapsi on (lähes) terve, esim pakollinen yks terve päivä ennen päiväkotia, olis kyllä helpotus, jos olis joku kenet pyytää hoitamaan edes puoleksi päiväksi. Ei tätä itsekseen pärjäämistä yleensä edes ajattele, kun lähdettiin heti yhteen muuttaessa jo satojen kilometrien päähän kummankin kotoa ja välimatka on kasvanut vaan.. Ja kun on tiivis kaveriporukka, niin aina on kuitenkin ystäviä kenelle saa purettua omaa stressiä, vaikka hoitoapua ei muilta kiireisiltä työssäkäyviltä vanhemmilta voikaan saada.<3

Hertta
Lilou's Crush

Voi teidän pientä! Tuo oli juuri yksi noista esikoisen rokoista, ja olipa ihan kamala tauti! Toivottavasti teillä ollaan päästy jo toipumisessa hyvään vauhtiin.

siellä tosiaan ymmärrätte tämän verkkopuutoksen! Ja kun työt ovat vielä sellaiset, että poissaolot vaikuttavat automaattisesti muuhun työyhteisöön, ja hommat odottaa punaisina kiljuen juuri siinä mihin jäi, tuppaa hiki pukkaamaan otsikkoon. Mutta pieni on tietysti tärkein, tässä sitä tämän päivää kotona ollut mies siirtyi juuri "yövuoroon" vieressäni presentekohommiin.

Nii
En vaihtais sekuntiakaan

Jep, aina sama homma. Mulle on superhankalaa saada sijaisia ja miehen työt pitkälle seisoo jos mies ei ole töissä. Kummallakin on aikoja jolloin poissaolo on helppoa ja sitten niitä jolloin ei vain voisi olla poissa. Ja tietysti sitten juuri ne ajat tuppaa kasaantumaan päällekäin ja niin että jompikumpi lapsista on kipeänä... ja kahdestaan pyöritetään. Isompi voi kyllä mennä vähän terveempänä jo esim. apen luokse, mutta harvoin kyllä ollaan sitäkään mahdollisuutta käytetty. Mun äiti on joskus hoitanut jos on sattunut vapaapäivä, mutta yrittäjällä niitä melko harvakseltaan on.

Hertta
Lilou's Crush

Näinhän se juuri aina käy! Onpa kiva, että teillä on appi "lähimaastossa", ihan ajatuksen tasolla varmasti tuo edes vähän helpotusta, vaikka harvemmin tulisi apua haettuakaan sieltä! Ja yrittäjillä tilanne on kyllä usein erityisen haastava. Toivotaan pitkiä terveitä kausia sinne ja tänne :)

Minnea
Minnean muruja

Meillä myös ensin flunssaa ja nyt silmätulehduskin :/ Voi turvaverkkojen tärkeys! Autuaita ovat ne, joilta turvaverkko löytyy!

Meillä molempien vanhemmat ja sisarukset useiden satojen kilometrien päässä :/ Olen myös niitä ihmisiä, jotka eivät osaa pyytää aupa ystäviltä.

Paranemisia pienelle potilaalle!

Hertta
Lilou's Crush

Kiitos, selvästi auttoi toivottelut, tänään oli kuumeeton päivä, ja tyyppi oli oma vauhdikas itsensä :) Ja voi ei, toivottavasti sielläkin on jo kaikki kunnossa, inhoja nämä pienetkin tavalliset riesat!

Pystyttekö tekemään etänä vai vaativatko palaverit ym.fyysistä läsnäoloa? Auttaisiko, jos ottaisitte vaikka MLL:ltä hoitajan? Pientä kipeää lasta en haluaisi itse jättää yksin ventovieraan kanssa, mutta jos isä tai äiti olisi samaan aikaan kotona ja välillä tarjoamassa syliä, hoitajan hoitaessa akuutimpaa pyöritystä?

Hertta
Lilou's Crush

Onneksi työt ovat monimuotoiset, eilenkin mentiin ristiin rastiin, jotta tärkeimmät saatiin hoidettua, osa töissä, osa puhelinpalaverein ja skypellä ja osa sitten "yövuorossa". MLL:n hoitaja on ollut mielessä, että pitäisi tutustua muutamaan hyvissä ajoin etukäteen, että mahdollisessa toipilasvaiheessa kun on esimerkiksi se yksi kuumeeton vaadittu päivä, vähän isommalle lapselle voisi sellaisen ihanan avun palkata!

Sara//housefive (Ei varmistettu) Http://housefive2.blogspot.com

Voi pientä sairastajaa! Kieltämättä sydäntäsäkevä tuo äitisi lausahdus. Ja eniten siksi, että omani lähti tänään Suomea kohti ja minä makaan sängynpohjalla niin pahassa taudissa etten edes oikein jaksa puhua. Mies hoitaa lasten viemiset ja tuomiset ja ruoat ja koiran ulkoiluttamisen ja huomenna hänen pitäisi vielä töihinkin mennä. On ehkä pakko pitää keskimmäinen kotona koulusta minun ja nuorimmaisen kanssa, kun en tiedä miten muuten saadaan hänet kotiin koulusta. Ei tässä muuten niin lohduton tilanne olisi, mutta muutettiin kk sitten täysin uuteen paikkaan eikä tunneta yhtään ketään keneltä pyytää apua :/

Hertta
Lilou's Crush

Voi sinua! Paljon lämpimiä ajatuksia ja pikaisen paranemisen toiveita. Voi kunpa nyt äkkiä helpottaisi ja pääsisit taas kuntoon! Muutto uusille kulmille on jo yksinään kovin rankka juttu, ja sitten vielä tuollaisella koetellaan. hurjasti tsemppiä!

Johanna (Ei varmistettu)

Oma ratkaisuni on tämä: Minä olen tehnyt itselleni (ja työpaikallani) priorisoinnit selväksi. Mikään ei ole minulle niin tärkeää kuin lapseni. Jos lapset sairastavat, jää työ toiseksi. Olen korkeasti koulutettu ja asiantuntijatehtävissä, eikä kukaan tee poissa ollessani töitäni. Turvaverkkoakin on. Mutta ratkaisuni on silti tämä. Haluan olla lasteni kanssa.

Lapset elävät lapsuuttaan vain tämän lyhyen ohikiitävän hetken. Työuraa minulla on edessä vuosikymmeniä. Lapsilleni olen korvaamaton. Ja haluan olla. Töissä en ole korvaamaton. Enkä haluakaan olla.

Kun tämän tein itselleni selväksi, ei ole lasten sairastelu stressannut minua yhtään - muutoin kuin niistä oikeista, huoleen liittyvistä syistä.

Hertta
Lilou's Crush

Hienoa, että et kärsi stressistä, täällä meillä siitä ei varmasti koskaan päästä eroon :)

Blue Peony (Ei varmistettu)

Minun lapseni on sairastanut todella vähän, ja isovanhemmat ovat auttaneet tarvittaessa. Mutta voi sitä tautien määrää, jonka lapsi on minulle kantanut ensin päiväkodista ja sitten koulusta... Ja HC-versioina toki. Olen totaaliyh, joten rankinta on ollut, kun olen itse ollut aivan kanttuvei ja lapsi terve ja energinen. Päiväkausia noron kourissa tai keuhkoputkentulehduksessa pirteän tenavan kanssa imee loputkin mehut, ja on ollut tuskaa lähteä edes kauppaan. Meidän lähiömme kun ei ole minkään ruokakaupan kotiinkuljetuksen piirissäkään, tai ei ollut ainakaan vielä muutama vuosi sitten, kun rumba oli pahimmillaan. Muuten avuliailla vanhemmillani on se periaate, että jos minä sairastan, he eivät tule lähellekään, etteivät saa tartuntaa. Siihen heillä on toki täysi oikeus, mutta monta kertaa olisin toivonut, että edes ruokaa olisi voinut oven suusta heittää, mutta ei. Nyt onneksi lapsi on jo sen verran iso, että hänet voi lähettää kauppaan ostamaan makaronilaatikkoaineet itse, kun minä köhin sängynpohjalla - viimeksi tällä viikolla. Toivottavasti tämän talven taudit on nyt kaikilla meillä podettu!

Hertta
Lilou's Crush

Voi eiiiii! Sitä sympatian määrää, mitä sinulle juuri nyt lähetänkään. Olet ollut kyllä aivan uskomaton sissi, että olet tuosta selvinnyt. Huh.

Toivottavasti nyt olet jo hyvissä voimin ja kunnossa, ja terveenä mennään pitkälle tulevaan!

Kommentoi