Kun ystäviä jaettiin, se olin minä siellä onnellisten tähtien alla

Lilou's Crush

Kun pikkareita ei saa puettua omin avuin, pää on pehmeä lääkkeistä, koipi on kuin jäinen broilerinreisi, piikkien tuikkaaminen hirvittää, vatsahaavan alku vaivaa ja liikkuminen sohvan ja vessan välillä on päivän suurin ja hikisin urotyö, olen vajonnut  vähän alamaihin näistä pienistä vastoinkäymisistä.

Miten tässä sitten näin kävi, että juuri nyt makaan sohvalla ja suorastaan hyrisen hyvää mieltä, vaikka mikään harmin aihe ei ole kaikonnut. Miten tästä mustan mielen syvästä päivästä tulikin loppujen lopuksi yksi raskaan vuoden onnellisimmista. Kiitos kuuluu läheisilleni.

Sydänystävien kylkiviiva on ihmeellinen asia. Se osaa ajoittaa sairaalavierailut juuri oikeaan hetkeen, laittaa naputtamaan tekstiviestin kuin telepaattisen yhteyden kautta pitkän tauon jälkeen ja tuo luokse lämmön, naurun ja rivot jutut ja romaanit just silloin, kun niitä eniten tarvitsee. Tulevina päivinä ja viikkoina on luvassa lisää rakkaiden ihmisten visiittejä, joten hyrinäni senkun jatkuu.

Ystävät, en tiedä, miten voisin osoittaa sen, kuinka onnellinen ja kiitollinen olen siitä, että kuulutte elämääni. Rakkaus, se tosiaan pyörittää maailmaa, ja minä rakastan teitä.

 

PS.kuvat ovat tältä päivältä kun toinen päivääni piristäneistä vieraista, Lissu, se täällä monesti mainittu, järjesti meille ja meidän pienille tytöille suloisen yllätyspiknikin täällä meidän kotona, kun ulkoilu on no-no. Ihan kuin eilisen mekkopostauksen haave olisi käynyt toteen! Fairy dust, that's what she's got!

Share

Kommentit

Hurjasti voimia sinulle ja pikaista paranemista! Ystävät ovat kyllä korvaamattomia, auttavat pyyteettömästi tilanteessa kuin tilanteessa! <3

LauraQ / Kahden suora (Ei varmistettu)

Mutta tiedätkö. Ihanat tyypit imevät ympärilleen ihanimmat ystävät ja toisinpäin. Eli ite olet! :)
Kuulostaa ankealta tuo sun toipumisrealismi. Tsemppiä mielettömästi!

Valentine

Ystävät ovat kyllä ihan älytön rikkaus. <3 Mulla oli tuossa vuosi sitten koko elämä nurinperin ja ystävät oli ne jotka kannattelivat - halasivat, kuuntelivat, neuvoivat, ottivat luokseen asumaan, pyyhkivät kyyneleet ja pitivät hyvänä. Opin silloin mitä on todellinen, pyyteetön ystävyys, ja tämän pyrin itsekin ystäväisilleni antamaan. Ikuisesti kiitollinen.

Tsempuja paranemiseen ja kivoja päiviä toivotellen,

Valentine xo

TiinaK (Ei varmistettu)

Voi että, tuli kylmät väreet kun luin kirjoituksesi. Tiedän tasan tarkkaan tunteen, ja olen siitä kiitollinen. Olemme onnekkaita, kun meille on annettu jotain niin hyvää ja mittaamattoman arvokasta. Tsemppiä sinne ja voimia toipumiseen, kyllä se siitä!

Susse (Ei varmistettu)

Niin totta, niin totta puhut! "Tässä iässä" ystävien korvaamattoman arvon jo tajuaa, miksiköhän sitä parikymppisenä oli niin daiju että nämä asiat olivat muka itsestään selviä..kaipa sen takia, että myötä- ja varsinkin vastoinkäymisten määrän kasvaessa vuosien vierittyä näkee millä mallilla oma ja ystävien sydän on tässä suhteessa. &lt;3 Lasken itseni myös niihin siunattuihin joiden ei ikinä elämässään ole tarvinnyt ystäviinsä pettyä vaan aina on tullut sekä riemussa että mustissa hetkissä väki messiin niin sanotusti.

Rutkasti hyviä hermoja ja huumorintajua sinulle (tuossa tilanteessa useita kertoja olleena tiedän että niitä vaaditaan...mutta uskon että sinulla jos kellään molempia löytyy ;)) ei ole mikään piknikki tuo tilanteesi. :)

Derica (Ei varmistettu)

Ihana postaus! &lt;3 Voimia paranemiseen. :)

Tasaraita

Tämä postaus aiheutti paljon hyvää mieltä ja liikutusta. Tsemppiä koiven paranteluun. Olen saanut sinusta ihanan positiivisen ja aurinkoisen kuvan blogin kautta ja mietinkin tässä yksi päivä lenkkaripostaustasi Nykistä kun taas tallustelin ulkomaanlomalla susirumissa lenkkareissani ja mekossa. Kipuileva selkä suututti, ärsyttää etten voi hoitaa lastani niin paljon kuin haluaisin, lääkärit eivät vieläkään tiedä mikä selässä on ja väsymystäni ja kipuani tiuskin sitten miehelleni. Silloin mietin sinua ja pohdin että onko se elämästä nauttiminen ja vaikeuksienkin keskellä jaksaminen vain oikeanlaisesta asenteesta kiinni? Minulta tuntuu toisinaan puuttuvan se positiivinen puoli kokonaan. Koitan tsempata ja huomaahan sen itsekin että kun yrittää nauttia edes niistä pienistä hyvistä hetkistä omakin olo kohenee joksikin aikaa. Tuntui hyvältä lukea että positiivisillakin ihmisillä joskus maailma kaatuu niskaan. Paranemisia kuitenkin sinne suunnalle. Ihanaa että on tuollaisia ystäviä jotka osaavat piristää juuri silloin kun sitä eniten tarvitsee.

Hertta
Lilou's Crush

Adalmina, kiitos kovasti tsemppauksesta, täällä tämä punnerretaan päivä kerrallaan. Ja olen tiedätkö jotenkin ihan hämillänikin tästä kaikesta, kun en ole tottunut tällaiseen muistamiseen -siksikin olen hömelön onnellinen jokaisesta sellaisesta, oli tapa mikä tahansa :) Ja valmiina samaan, tietty, jos tarve kenellekään tulee.

 

LauraQ, eiku sää oot enempi, lukko lukko, avain lukko, avain on auringossa ei saa pois :) ja tiedäks, kuulostaa, on, ja näyttää. Karseelta :D

 

Valentine, oi joi, toivottavasti nyt aurinko paistaa taas, eikö joo? Ja just viisaasti asetit sanasi, en itse paremmin osaisi. Kiittis tsempistä, Hercule Poirot onneksi viihdyttää vielä 58 jakson verran :)

 

TiinaK, ollaan ihan tismallensa samaa mieltä. Ja kiitos, se kyllä ihan varmasti tästä, kunhan voimistaisin tuota kärsivällisyyttä :)

 

Susse, hahaa, "tässä iässä" mut niin se vaan menee. Kai se on että näin elämän keskivaiheilla on realistisempi näkemys hyvästä, pahasta ja omasta kuolevaisuudesta, ja sen kaiken hyvän ja kauniin tunnistaa ja sitä haluaa vaalia. Ja ihania ihmisiä ihanalla ihmisellä matkassa, on onni, jos ystäviin voi aina luottaa. Itselläni on muutaman kerran käynyt pieni pettymys ystävyyssuhteissa  ja silloinhan ne tosiystävät vielä entisestään nousevat arvossansa, eli toisaalta, siitäkin seurasi kuitenkin hyvää. Ja ai jestas, korkea hatunnosto sinulle, jos tätä moneen kertaan maistaisi tätä piknikkiä, niin en kyllä ehkä kestäisi. Hermoja ei suotu ole, ei, joten nappaan noita sun lähettämiä heti käyttöön :) Kuullaan!

Derica, voi sinua, kiitos kovasti, voimat vastaanotettu ...kops!

Tinttinen, tiedäks mää niin liikutuin kommentista, että mennä metsästin pitkin poikin, jos oisin sulle voinut laittaa yksityisviestiä, mutta palstalta Tasaraidastakaan en löytänyt sitten meiliä. En tiedä lohduttaako tämä nyt yhtään, mutta ollaan ainakin kanssasiskoja,  sillä kyllä mullakin hermot paukkuu ja pinnat poksuu, ja kukas muu siitä sitten kärsii kun kiltti mies. Mitäs me hirviöt ;) Ei sitä positiivisuutta aina voi kyllä repiä, etenkin jos vaikka sattuu muitakin murheita samaan aikaan. Mutta usein kyllä sitten ärrinmurrin tullessa edes koetan ekana miettiä kaikkia kivoja juttuja, ja aika usein se sitten tepsii. Esimerkiksi nyt tämä sun viesti oli sellainen, mikä lämmittää mun mieltä vielä pitkään. Mutta ihan ekana, nyt meet ostamaan (jos vaan yhtään mitenkään budjetti sallii, esim. Stockmannilta kantistarjouksesta 85€) noi Niken Freerunit. Ne pelasti meidän kesälomasta monta kilometria, koska ovat vain niin mukavat jalassa. Ja kun ovat vielä trendikkäätkin, niin kukaan ei edes arvaa, että olet pakotettuna lenkkareihin, kuten meikkiskin, ollaan vaan niin coolia kui olla ja voi ;) Kiitos vielä kerran sanoistasi <3

 

Tasaraita

Voi että, tämä viestittely on aiheuttanut nyt hyvää mieltä puolin ja toisin. Kiva kuulla että viestini sai sinulle hyvän mielen.

Minun on pitänyt aloittaa palstailu mutten ole vielä oikein saanut aikaiseksi/ehtinyt joten siellä on varmaan vähän puutteelliset tiedotkin.  Olen vasta vähän saanut säädettyä asetuksia siellä sivuilla.

Kiitos lenkkarivinkistä. Eiköhän täältä taas nousta. Jotenkin tuo viestisi valoi taas uskoa ja jaksaa tämän selän kanssa. Toivottavasti eilisistä magneettikuvista selviää jotain ja oikeanlainen hoito selälle löytyisi pian. Nyt on parempi mieli ja tästä on hyvä lähteä viikonloppuun. Meillä on tänään vielä luvassa sellaista harvinaista herkkua että lapsi menee mummolaan yökylään ja me päästään ystäväpariskunnan kanssa ulos syömään. :) Joskus ne pienetkin hetket arjessa tuntuu todella isoilta ja niistä saa taas voimaa eteenpäin. Mukavaa viikonloppua teidänkin perheelle!

Valentine

Hertta, kyllä aurinko paistaa täällä taas - kirkkaammin kuin koskaan! :)

miian
Inspirationainen

Ihan megapaljon tsemppiä sinne parantumiseen! Itse olin pari vuotta sitten koko kesän sairaalassa, kun mystisten oireiden syy nielurisaleikkauksen jälkeen ei meinannut selvitä. Viimeinen testi sitten kertoi, että kyse oli erityisen kivuliaasta ja oikukkaasta vatsahaavasta, joka oli pölähtänyt päälle ihan normisärkylääkkeistä.

Mutta siitä ja yleisestä harmaudesta toipuu!! Hirrrrveästi positiivisia aaltoja ventovieraaltakin!! Kaverien seura ja nauraminen on ihan elintärkeää paranemisen kannalta :)

tuulia. (Ei varmistettu)

Hei arvaapa mitä? Ihan hassua, mutta luulenpa, että näin ystäväsi tänä kesänä Raumalla eräässä outlet-myymälässä. Olin siellä myyjänä ja jos olen oikeassa, tuo ihana kaulakoru ja erityisesti suloiset lapset jäivät mieleeni. Mahdankohan yhdistää oikein.. :)

Hertta
Lilou's Crush

miian, kiitos hurjasti tsemppitoivotuksista! Koko kesä sairaalassa on kyllä ihan superisti rankempi juttu, minä saan sentään kotona pötkötelllä! Onpa hyvä, että syy sairasteluun selvisi, vaikka inhottavaa tuollainen pitkä epätietoisuus!

 

tuulia, minäpä arvaan, että olet ihan oikean tytön bongannut :) Ja lapset ovat todentotta superduperhyperihanat, saan heidät ilokseni taas viikonloppuna<3

tuulia. (Ei varmistettu)

Oikeasti? Hih, miten voikin jäädä noin hyvin mieleen? :D

Hertta
Lilou's Crush

Lissu on unohtumaton :) Kivaa iltaa sinulle!

MariaR

Joskus pelkkä sydämen painaminen ei riitä. Olet sellainen herttainen, jolle ei toivoisi yhtään raskaita päiviä saatikka sitten kokonaisia vuosia. Toivottavasti jalka paranee pian ja kaikki muuttuu aurinkoisemmaksi. :)

Kommentoi