Lapsellinen. Anna vinkkisi vauhdikkaampiin arkiaamuihin.

Lilou's Crush

Ystävät, ny on hyvät neuvot kalliit. Meillä menee aamutoimiin puolitoista tuntia. PUOLITOISTA TUNTIA, ennenkuin tämä revohka pääsee ovesta ulos ja tien päälle. Vaatteet laitetaan illalla valmiiksi, herätään riittävän ajoissa, telkkaria saa katsoa yhden lyhyen ohjelman aamuisin, mutta silti lapsukaisen kanssa lähteminen on tooooodeeeeelllaaaaa aikaavievää. Huomioitava on, että päiväkotimatkamme on edelleen sietämättömän pitkä (15km) kiitos Vartiokylän käsittämättömän hoitopaikkatilanteen, eli lapsi syö aamulla kotona eikä tarhassa.

Mykyjä haalarin alla.

Housut kiristää.

Nälkä uudestaan. Jano.

Millä ihmeen keinoin olette harhauttaneet jälkikasvunne reippaaseen toimintaan, hyvässä hengessä? Hassuttelu toimii meillä parhaiten, mutta onpas muuten toisinaan hankalaa. Lisäksi siinä tulee hiki. Komento ei toimi sitten ollenkaan. Viekkaus on toinen jotenkuten toimiva juttu. Komento ei toimi sitten ollenkaan, se tosin lienee päivänselvää... Toisinaan onnitsun myös ohjaamaan ajatukset tulevaan viikonloppuun ja muihin kivoihin hommiin. Keinopussi alkaa kuitenkin selvästi olla tyhjä, joten ihan käytännön hassutkin vinkit ja ideat ovat tervetulleita.

 

Vai onko se vain näin? Että pitäisi olla tyytyväinen, että ylipäänsä päästään liikkeelle edes tuossa ajassa!

 

PS. Kuvat eivät varsinaisesti liity aiheeseen, aamuisin ei ehdi edes leikkiä. Mihin se aika katoaa?! Tätien barbivarasto on pikkuriikin unelma, meikäläisen vanhat on joutuneet hukan teille, voi harmi!

PS2. Koen edelleen piston sydämessäni käyttäessäni sanaa "tarha" puhuessani päiväkodista -siitä sain noottia pari vuotta sitten ;) Silläkin uhalla, kun on niin vakiintunut puheeseeni :)

Share

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

Ehdotan että sen yhden televisio ohjelman saa katsoa vasta kun kaikki aamun tarpeelliset toimet, hampaiden pesu, syöminen ja pukeminen on tehty, ja jos näistä perusjutuista suoriutuu jää enenmmän aikaa katsoa... meillä ainakin toimi se että perusjutut suoritetaan aina samassa järjestyksessä ja omaa aikaa johonkin kivaan jää jos toimii ripeästi.

Hertta
Lilou's Crush

Tuossa on kyllä mainio idea! Kokeiluun menee! Kiitos!

Tuo vierailijan idea yllä on kyllä hyvä!

Multa ei saa neuvoja, meillä käytetään aamuisin kaikenlaista suostuttelua ja uhkailua eikä nekään aina auta... Tosin mä kyllä hyvin ymmärrän lastani, en minäkään ole se kaikkein reippain aamuisin. ;)

Stockholm by me

Been there, done that :) Komppaan vierailijaa, mutta ehkä teillä on jo kyseinen käytäntö? (eli että TV päälle vasta pakollisten kuvioiden päätteeksi) Ah, tosta hiestä... Meillä oli aikoinaan päiväkotiin vietävinä sekä 2- ja 3,5-vuotiaat lapset ja varsinkin talvisin moninaisten vaatekerrosten pukemisten jälkeen kun tuli (myöhässä, aina myöhässä) töihin niin teki mieli mennä suihkuun! 

Viekkaus, manipulointi eli distraction toimii useimmiten - varsinkaan jos ei ole ihan hirveessä kiireessä. Komentelua kannattaa munkin mielestä välttää mutta välillä kyllä on aamusin ihan pakko meidän kolme/kohta neljävuotiaan kanssa "put my foot down", ton ikäisillä on niin hurja tahto! Yksi mitä myös välllä harrastan on perinteinen lahjonta eli "jos olet kolme aamua peräkkäin nopea ja kiltisti eikä tulla myöhässä päiväkotiin voit saada XX". Pitemmän päälle ei ehkä kauhean hyvä koska muuten toinen ei tee mitään ilman lupausta lahjasta mutta tiettyinä aamuina kyllä todella hyvä kasvatusmetodi :) 

Kaikkinimimerkitkäytössä (Ei varmistettu)

Mun vastaus tuleekin vähän viiveellä mutta vastaanpa kuitenkin:)

Meillä on ollu käytössä 5 tarraa systeemi. Jokaisen hyvin sujuneen aamun jälkeen tyllerö saa tarran. Kun 5 tarraa on kerätty niin tehdään jotain yhdessä (piknik parvekkeella, syöttämään lintuja, mennään rannalle/pulkkamäkeen, leivotaan). Eli jotain mikä ei maksa. Näin saadaan yhteistä aikaa ja aamut rupee toimiin. Kuitenkin noita asioita tehtäis mutta tä on sitä äitin kieroutta:) Kun homma alkaa rullaan nii tarrasyateemi hetkeks pois, muuten se menee tylsäksi.

Lisäksi nyt ku tyttö on eskari-iässä niin kerron että pitää olla valmis kun iso viisari on tässä ja tässä. Sillon lähetään ja vaihtoehtoa ei ole. On lähetty liian lämpösessä pihapaidassa, liian lämpösissä hanskoissa, pesemättä hampaita ja harjaamatta hiuksia, mutta kertaakaan ei ole tarvinut lähteä pyjamassa.

Toivottavasti auttaa jonkun aamua!

Luru
Changes

Heh, voi kunpa osaisinkin jotain vinkata (samoja vinkkejä kaipailee täällä hän). Tänäkin aamuna herättiin tasan 6.00 ja lapset olivat hoitopaikassaan 7.15, vaikka:

- tänään on etäpäivä ja oma laittaitumiseni ei hampaidenpesua ja äkkiä-vaan-jotkut-rytkyt-niskaan-pukeutumista kummempaa

- hoitopaikkaan on alle 2km

- lapset syövät aamiaisen hoidossa

- vaatteet odottelivat valmiina nipuissa jo illalla

- Mainio Manu oli ainoa ohjelma jonka lapset katsoa töllöttelivät

Ähh... Lähispäivinä joudunkin sitten heräämään itse jo 5.30 että ehdin ihmisennäköisenä töihin (ja kiire on silti) Toki pienempi toveri on meillä vielä sen verran pieni että tarvitsee pukeutumisapua ja poika sen verran vilkas että harva se aamu haaveroi itseään jotenkin (tänä aamuna sormi nirhautui jossain ja sitä sitten voihkittiin ja voivoteltiin... "en mä voi pukee äiti kun se sattuu")... mutta silti.

Aika ihan selvästi katoaa jonnekin aamuisin. MINNE?

Luru
Changes

Heh, voi kunpa osaisinkin jotain vinkata (samoja vinkkejä kaipailee täällä hän). Tänäkin aamuna herättiin tasan 6.00 ja lapset olivat hoitopaikassaan 7.15, vaikka:

- tänään on etäpäivä ja oma laittaitumiseni ei hampaidenpesua ja äkkiä-vaan-jotkut-rytkyt-niskaan-pukeutumista kummempaa

- hoitopaikkaan on alle 2km

- lapset syövät aamiaisen hoidossa

- vaatteet odottelivat valmiina nipuissa jo illalla

- Mainio Manu oli ainoa ohjelma jonka lapset katsoa töllöttelivät

Ähh... Lähispäivinä joudunkin sitten heräämään itse jo 5.30 että ehdin ihmisennäköisenä töihin (ja kiire on silti) Toki pienempi toveri on meillä vielä sen verran pieni että tarvitsee pukeutumisapua ja poika sen verran vilkas että harva se aamu haaveroi itseään jotenkin (tänä aamuna sormi nirhautui jossain ja sitä sitten voihkittiin ja voivoteltiin... "en mä voi pukee äiti kun se sattuu")... mutta silti.

Aika ihan selvästi katoaa jonnekin aamuisin. MINNE?

tinni (Ei varmistettu) http://www.rantapallo.fi/tallinnainen/

Sama ongelma :) jään siis seurailemaan muiden vinkkejä! Meillä tarhaan 2,5 km ja lapsi joka viihtyy ja tykkää käydä tarhassa silti ollaan miltein aina se vika poppoo kiikuttamassa pientä aamupuuro pöytään :D

Heini Hensku (Ei varmistettu)

Heippa Herttis! Aamut, ne taitaa olla lapsiperheiden koetinkiviä;) Olen ihmeellisesti saanut meidän aamut (yleensä ) aika hyvin toimimaan, toimintatapoja vähitellen kehittämällä. Meillä aikuiset herää puoli tuntia ennen lasta klo 6.30, saan siinä itseni kuntoon (käyn suihkussa illalla, tukka yleensä ponnarilla tai kieputuskampaus pään ympäri) ,samoin mies käy illalla suihkussa, haukkaan aamupalan seisaaltaan, mies jopa istuu pöydän ääreen ja lukee lehdet tabletista, poika herätetään klo 7.00. istuu hetken sylissä heräilemässä, käy vessassa, pukee päivävaatteet (jotka on laitettu illalla valmiiksi lattialle "muotoonsa"), pestään hampaat, laitetaan ulkovaatteet (jotka olen myös laittanut valmiiksi eteiseen illalla), koko porukka on ovesta ulos viimeistään 7.20/7.25 nyt talvella kun pitää pukea enemmän, poika ei mene edes olkkariin (sinne ei edes laiteta aamuisin valoa) tai minnekään mistä näkee lelut ja rupeaisi tekemään mieli leikkimään. Aina joka aamu sama rutiini niin minityyppi ei edes kyseenalaista toimintatapoja tosin aikuinen hiukan joutuu saattelemaan olkapäästä hellästi toimintapisteeltä toiselle ;) Telkkaria ei avata lainkaan aamuisin, (poika katsoo sitä muutenkin tosi harvoin, max 1-2 krt vk) poika syö aamupalan päiväkodissa. Välillä väsyttää ja joudutaan taistelemaan hiukan, mutta sit käydään illlalla jo aikaisemmin nukkumaan 19.15 sänkyyn ja untenmaille 19.30 niin ei seuraavana aamuna väsytä. Pikkutyyppi ymmärtää nyt jo syy-seuraussuhteen, jos väsyttää aamulla niin mennään illalla aikaisemmin nukkumaan ja huomaa sen omassa jaksamisessaan.

Toivottavasti saat Herttta näistä viesteistä jotain vinkkejä, jokainen perhe toki tyylillään toimii:) Meillä päiväkoti on ihan vieressä 200m matka autolla ja siellä on heti klo8 aamupala, joten se helpottaa paljon että pärjätään ilman kotoaamupalaa, kun ei se heti herättyä suoraan maistuisikaan. Tsemppiä, toivottavasti saat hyviä vinkkejä ja paaaaljon terkkuja Porvoosta:) <3

Suttura

Koska lapseni ei ole hoidossa ja meidän päivät käynnistyy aikaisintaan yhdeksältä lienen juuri oikea henkilö neuvomaan? :D

No ei vaan siis vaikka me pääsääntöisesti ollaankin kotosalla, ehdin Esineidin päikkäriuran aikana napata muutaman konstin. Ja etenkin kisa-aamuina tätä on tullut harjoiteltua. Tiedätkö, kisat jossain huitintuuterissa tuntemattomassa hallissa n. 150km päässä - arvioitualoitusaika 9.00 ja olet yksin lapsen ja koiran kanssa. Niissä sitä oppii yllättävän nopeaksi. Uskalsin kokeilla jopa kahden lapsen kanssa, silloin tosin paikalla piti olla vasta 11.30, mutta onnistuin. Ei huono! :)

Meillä toimitaan seuraavasti; Illalla KAIKKI mahdollinen valmiiksi, reput, laukut ja kassit mieluiten jo autoon jos suinkin mahdollista tai ainakin oven pieleen. Vedenkeitin/kahvinkeitin napin painallusta vaille valmiiksi. Jokaisen vaatteet valmiiksi, myös ulkovaatteet. Itse saatan heitellä lapsen haalarin lattialle jo valmiiksi. Kellon soidessa herään itse, puen itseni, meikkaan ja teen kaiken mahdollisimman valmiiksi - niin, että olen takkia ja kenkiä vaille valmis ulos ovesta. Sitten lapsi. Käyn avaamasssa oven ja verhot ennen meikkausta niin sen aikaa lapsi saa heräillä. Kun olen valmis niin noustaan. Laitetaan vaatteet yhdessä koska pukeminen on vain nopeampaa niin. Sitten aamupala. Viili ja hedelmät on nopeampia kun murot tai puuro - kokeiltu. Kun lapsi syö voi viedä ne loput kamat tai putsata auton lumesta ja kun lapsi on syönyt niin vaatteet päälle ja menoksi. Näin meillä menee aamuihin noin 30min, riippuen kuinka nopeasti saan itseni lähtökuoppiin. Minä tai me toimitaan "paineen" alla hyvin, mutta entäs nämä aamut kun ei ole mitään menoa tai aikataulua? Porukka roikkuu puoleenpäivään yökamppeissa ja sängyt on petaamatta niin kauan ettei niitä oikeastaan kannata pedata.. :D  

Vierailija (Ei varmistettu)

Kannattaa myös olla tiukka, ei komennella mutta kertoa selkeät säännöt joiden mukaan aamu sujuu ja olla suostumatta lapsen venkoiluun "on vielä nälkä" ym, sanoa selkeästi että aamutoimiin on tietty aika jonka puitteissa toimitaan ja jos lapsi temppuilee ja väittää jääneensä nälkäiseksi silloin kannattaa todeta rauhallisesti olevansa pahoillaan että lapsi ei keskittynyt syömiseen vaan jäi nälkäiseksi ja sanoa että ehkä sitten ensi kerralla hän osaa syödä ripeämmin ja niin ettei jää nälkäiseksi. Se opettaa lapsen ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan ja auttaa lasta pärjäämään sekä päiväkodissa ja koulussa jossa ruokaajat on lyhyet. Lapsi kokeilee ja yrittää venyttää rajojaan ja vanhemman tulee olla selkeä ja tarkka, se että rutiinit toistuvat ja ovat selkeitä ja että vanhempi on se joka viimekädessä määrää eli on vastuussa on turvallista lapselle. Jos lapsi saa temppuilullaan liikaa valtaa arkisissa tilanteissa se on lopulta kuormittavaa lapsellekin.
Onneksi haastavat kaudet ovat usein lyhyitä, muistan miten hurjalta tuntui viedä lautanen aamiaisella temppuilleen lapsen nenän edestä jä viedä lapsi tarhaan vaikka puuroa oli varmaan ehditty temppuilulta syödä kolme lusikallista, mutta nopeasti loppui temppuilu ja aamut muuttuivat ripeämmiksi. Samalla opin että pidä ainakiinni siitä mitä uhkaa/ sanot tekeväsi. Lapsi muistaa ja kokeilee oletko tosissasi.

Laura / Tirsat (Ei varmistettu) http://www.tirsat.blogspot.fi

Munakello, tiimalasi, sekkari, ei lastenohjelmia ennen kuin pakolliset hommat tehty.

Munakellosta 15-25 minuuttia armonaikaa aamupalaan - riippuen kiireestä. Ja tiimalasilla tai sekkarilla 3 minuuttia aikaa pukemiseen.

Toimii.

Leeniluu (Ei varmistettu)

Toimisikohan ns. Mörrimöykkykivitaktiikka? En ole itse kokeillut aamuihin, mutta meihin se tehosi pienenä. Minä ja siskoni emme siis koskaa halunneet lähteä lapsena kauppaan, niin mummo keksi, että matkan varrella aseuvan ison kiven takana asuu Mörrimöykky. Sen jälkeen ei tarvinnut kahta kertaa kehottaa kauppaan! Eli keksi matkan varrelta joku "nähtävyys", mikä on lapselle tosi jänskä. :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Meillä laitetaan aamuisin lähtövalmiiksi kolme alle 4-vuotiasta; eli pukeminen on toistaiseksi vielä enimmäkseen äidin vastuulla, kun pienemmät (2-v) kaksoset ei vielä osaa itse. Heräämisestä siihen että ollaan ulkona ovesta menee noin tunti. Lapset könyävät herättyään sohvalle ja syövät banaanit lastenohjelmia katsoessaan; samalla puetaan/autetaan päivävaatteiden pukemisessa. Sen jälkeen laitan itseni valmiiksi, lapset katsovat edelleen pikkukakkosta. Sitten puen heille ulkovaatteet, reput selkään ja menoksi. Kaikki vaatteet on laitettu omiin pinoihinsa jo illalla ja reput on myös valmiiksi pakattuina. Varsinaisen aamupalan lapset syövät päiväkodissa - ja se onkin se, mikä meitä aamuisin hoputtaa, että ehditään ajoissa aamupalalle.

Hannahin harjoitukset (Ei varmistettu) http://www.hannahinharjoitukset.blogspot.fi/

I hear you... Kaksi poikaa, tuttu tilanne. Tuo jo sanottu ei-lastenohjelmia-ennenkuin-kaikki-pakolliset-muodollisuudet-on-hoidettu -vinkki on meilläkin toiminut ehkä parhaiten.

Hassuttelu ja pieni överihauskuttaminen harhauttaa välillä kitinästä, esim. suosikkimusiikin huudattaminen/tanssiminen siinä tympeimpien hommien aikana. Mutta se on kyllä välillä tosi hankala lennosta keksiä naama hymyssä jotain uutta kikkaa kun vanha vitsi ei enää yhtäkkiä lasta nauratakaan. Mutta tämäkin lienee yksi vaihe, joka sitten joskus helpottaa tai muuttaa vähän muotoaan.

Lapsetkin on tosiaan niin erilaisia, ystäväni tyttärellä toimi parhaiten kun tyyliin 10 minuuttia ennen tarhaan lähtöä lapsi suurinpiirtein nostetaan sängystä ja pukemisten jälkeen lähdetään liikkeelle (ei jää aikaa edes tajuta kitistä :-) ), kun taas omat lapseni tarvitsevat aikaa rauhassa heräämiseen ollakseen suht hyväntuulisia ja toimintakykyisiä... Eli heräämisajan optimoiminen lapsen luonteen mukaan, meillä menee noin reilu tunti aamuhässäkkään kahden pojan kanssa (syövät aamupalan kotona), tarha/koulumatkat on tosin hyvin lyhyet.

Vierailija (Ei varmistettu)

Pakon edessä meiltä lähtee neljä 7-11-vuotiasta koulumatkalle aika itsenäisesti. Pakko siis, kun asumme sen verran kaukana, että koulumatka sujuu taksilla. Sehän ei odota, joten aamupalat ja pukemiset on vain suoritettava tietyssä ajassa, jos mielii mukaan. Aika hyvin on auttanut just telkkuohjelmilla viekastelu. ;)

VierailijaMama (Ei varmistettu)

Telkku pois kokonaan!
Jättäkää se viikonloppuaamujen herkuksi. Aina harmittaa kun tv pitää sulkea ja soppa on valmis. Meiltä lähdetään tunnissa (tai alle, jos on pakko) lapsia 4kpl, tosin jo isompia, mutta ne vasta osaakin vitkastella ja kiukutella tahtoessaan....
Aamupalan 'jälkkärin' vois syödä autossa matkalla hoitoon, jos kaikki menee hyvin, esim banaanilastuja, rusinoita, ompunlohkoja tms
Aamupalallakaan ei saa antaa liikaa vaihtoehtoja, muuten menee liian vaikeaksi . Siitäkin vois ehkä sopia jo illalla valmiiksi esim huomenaamulla on puuropäivä, seuraava jugurttiaamu jne?

Emilia Pyykkönen
Kuplia

Itse pähkäilen saman ongelman kanssa ( ja lapsia on nyt kaksi), tosin päiväkotiin on vain puoli kilometriä. Olen huomannut, että a) Lapselle kannattaa pukea/puetuttaa vaatteet, kun hän on vielä unenpöpperössä, eikä tajua taistella vastaan. Samoilla silmillä hammasharja vaan suuhun, sillä aamuisin (hammashoitajan mukaan) fluori jää huoltamaan hampaita. c) Ulkoiluvaatteita ei kannata pukea kaikkia kerroksia päälle (jos menete autolla), vaan pakkaa ne illalla valmiiksi reppuun mukaan.

d) Tee niin usein kuin mahdollista etätöitä. Silloin voit itse pakata lapsen miehen mukaan, ja omien vaatteiden miettimiseen/pukemiseen/meikkaamiseen ei mene aikaa. Ymmärrän, ettei tämä kaikilla mahdollista.

Ja sitten toi kevät helpottaa viimeistään, kun vaatteita on vähemmän. Tsemppiä :)

MJ (Ei varmistettu)

Meillä helpottui, kun tv jäi pois kuvioista. Nykyisin lapset eivät edes muista aamupikkistä.

Erika (Ei varmistettu)

Hei Hertta,

täällä tempperamenttisen nelivuotiaan äiti, joka löysi helpotuksen arkeen tarhatädeiltä! ;) Neuvoivat kehumaan kovasti lasta jolloin lapsi reipastuu aivan silmissä, ennen aamut olivat yhtä taistelua nykyään hommat sujuu kuin tanssi.
Meillä on nykyään niin"reipas ja iso poika". Eikä asiaan edes vaikuta onko aamupala tarhassa vai kotona ja katsooko piirrettyjä vai ei!

Jultsu (Ei varmistettu)

Mulla vie aamutoimet heräämisestä hoitoon lähtöön hiukan päälle 2 h, mutta siihen sisältyy noin tunti koirien kanssa ulkoilua ja lapset (2 kpl) syö aamupalan hoidossa. Hoitopaikkaan onneksi vain 5 min matka. Omaan laittautumiseen menee vartti, ja aamukahvit ja aamupalan vetäisen samalla jotain muuta tehden (hoitokamoja pakaten, koiria ruokkien jne). Ihan mahdoton ajatus, että lapset söisivät aamupalan kotona, silloin ei ehdittäis mihinkään! Ja tietty mies auttaa lasten herättelyssä ja pukemisen koordinoinnissa kun on paikalla, yksin ollessa joudun ottamaan juoksuaskelia ympäri taloa että ehditään. Hengästyttävissä lapsiperheen aamuissa on se hyvä puoli, että kun töihn pääsee ei mikään hässäkkä tunnu enää miltään, on vaan niin rauhallista :)

Torey
Näissä neliöissä

Herään 5.30 ja kodista ulkona ollaan tytön (1,5v.) kanssa kotiovesta ulkona n. 6.55.

Herään, laitan itseni, ruokin kissani ja sitten itseni. 6.25 alan herätellä pikkasta. Tytön aamupesu, pukeminen ja hammaspesu, hiusten laitto ja sitten haalari päälle ja menoksi. Aamupala hoidossa. Onneksi. :D Se se on mikä aamusin eniten aikaa veisi. 

Hertta
Lilou's Crush

Ihan mahtavan hyviä vinkkejä, näistä löytyy poimittavaksi ja testattavaksi! Meillä ei ongelmana onneksi ole niinkään kiukuttelu, vaan ollaan kai koko perhe sitten aika "aamujäykistelijöitä". Tyttökin on ihan reipas, mutta jotenkin isäänsä tullut haaveksija, että välillä ihan reippaasti alkanut homma keskeytyy jonkun "mielettömän" ajatuksen pohtimiseen.

Mrs Agatha, I so feel you... en mäkään!!

Veera, hei oikeesti, toi hikoilu aamuisin, rakastin pikkuvauva-aikaa, mutta tsiiiiiisus miten vihasin uloslähtöä! Jos siihen olisi ollut hankittavissa pukija, oisin ostanut palveluksen ihan saman tien!

Luru, voi että kun voisinkin pitää etäpäiviä useammin! Työni koostuu kuitenkin pääosin palavereista ja niiden valmistelusta, joten lienee syytä olla paikalla :D Onneksi mies hoitaa kuljetuksia yleensä, kun oma työpaikkani ei ole tarhalla päinkään!

Tinni, ihan sama täälläpäässä! Tyttö tykkää tarhasta (sanoin sen taas...) ja tädeistä ja kavereista tosi tosi paljon, eikä siis turhanpäiten aikaile ja venyttele. Kai meillon kotonakin sitten vaan niin kivaa ;)

 

Hertta
Lilou's Crush

Heini-honey, oon sulle kateellinen niiin monesta seikasta. Pystyt heräämään aamulla aikaisin. Kaveri tajuaa syyt ja seuraukset. Ja toi päiväkoti -ja sun työmatka -sietämättömän suurta kauteutta aiheuttavaa :D Terkkui sinne, oispa kiva nähhä pian!

 

Suttura, nostan hatun TODELLA korkealle -ajoissa oleminen KAHDEN kanssa pitkän matkan päässä... Ei onnais meitsiltä, edes yhden kanssa :D Mutta tuo sun nopean aamun malli, I think I could do that...maybe... tavarat meilläkin on valmiina, mutta ei ihan vedenkeitin/kahvinkeitin moodissa asti. Hmmm. Oikein hyvät vinkit! Ja hei, sama täällä, viikonloppuna syödään lauantaina aamupalaa koko poppoo kympin maissa, i-ha-naa!

 

Vierailija, voi että, tuo olisikin varmasti tehokas tapa. Ja jos tyttö olisi riskimpi, sitä melko varmasti kokeilisin. Nyt kun keskosena syntynyt tirppa on erittäin laiha, meillä ne parikin lusikallista on tosin tärkeitä aamulla, eli noudatetaan aikanaan saatua ravitsemusterapeutin ohjetta antaa ruokaa AINA kun sitä vähänkin menisi. Ehkä se kouluikään mennessä tuosta pulskistuu ;) Reipas tyttö kyllä tosiaan on, ja uskoo yleensä siitä, kun sanon, että "äiti laskee kolmeen, YKSI..." ja sitten jo tapahtuu! Rutiinit tuntuu tosiaan olevan meidän lapselle jotenkin aivan ekstratärkeitä, päiväkodin terkutkin olivat, että "rakastaa rutiineja". Mistä lie sen perinyt... :)

 

 

 

 

Hertta
Lilou's Crush

Laura/Tirstat, siinä tuli vinkki, mitä kokeillaan! Kiitos ja kumarrus!

 

Leeniluu, toi voisi hyvinkin toimia ainakin vielä kotvan! KIukuttelu meillä loppui vähän pienempänä helposti, kun pelleilin nappaavani Känkkäränkän kiinni meitä kiusaamasta ja paiskasin sen (oikeasti) ovesta ulos :)

 

VierailijaMama, apua, ai niin, nehän kasvaa ja muuttuu teineiksi :D Telkku meillä ei ole ollut kovin usein hidastava, se jotenkin jouduttaa robottimaiseen tahtiin ruokaa suuhun, jos jää ajatuksiinsa niin voi että on typsyllä laiskat liikkeet. Syvä kunnioitus teikäläisen lähtövalmiuteen, me ei oltaisi neljän kanssa edes ylihuomenna liikenteessä!

Emppu, kevättä odotellessa... :) Ja sitä lyhyempää tarhamatkaa. Odotettu on 1,5 vuotta! Argh!

MJ, jos telkku alkaa hankaloittamaan, sitten on kyllä selvä, että se saa jäädä (tai itseasiassa meillä kurkkaa iPadilta lyhyen pätkän) vielä ei onneksi siitä ole tarvinnut kiistellä -kunhan saa sulkea itse ohjelmansa :)

 

Erika, tarhatädit on kyllä fiksuja! Kehu toimii tosiaankin usein hurjan paljon paremmin kuin komento. Ja onhan se kivempi meille äideillekin antaa kehuja :)

Jultsu, sää sen sanoit! Töissä kun saa rauhassa hakea kahvin, niin tuntuu, että lepokotiin olis saapunut. Vaikka äkkiä se harha haihtuu :D Meillä on kyllä harmi, kun päiväkotiin on niin pitkä matka ja kaupungin ruuhkissa kestääkin vielät turkasen kauan, että lapselle ehtii tulla paha olo jos ei saa aamupalaa kotona. Tuo helpottaa sitten joskus siinä Shangrilassa, kun saadaan se lähipaikka! Ja muuten, mun on ihan pakko itse istua rauhassa aamupala, vaikka sitten vaan 10 minuuttia. Mikähän siinäkin on?

Torey, 5.30. Sen pidemmälle mun aivot ei voineet ajatella. Olen NIIN aamu-uninen, ettei tosikaan. Tuo kuulostaa mun korviini samalta kuin sinulle todennäköisesti herätys aamukolmelta :D Arvostan! Mutta juu, tässä nyt on selvästi käynyt ilmi, että syöminen se on se juttu, mikä aamussa vie eniten aikaa. Helpotusta siis joskus luvassa!

TiinaP (Ei varmistettu)

Jonkun viisaan kasvattajan teksteistä olen joskus lukenut, ettei tv:tä saa avata lainkaan pväkotiaamuisin. Se passivoittaa muutenkin. Meillä tämä ainakin toimii ja puuron syönnit mukaanlukien pääsen 2v. ja 6 v. kanssa aamuisin ulos tunnissa. Itse meikkaan aamuisin, muuten juurikaan syö. ;)

3 lasta ja 1 koira ja mies aina matkoilla (Ei varmistettu)

Jotenkin tuntuu, että kun on PAKKO, niin asiat vain hoituvat. Omat lapset on jo isoja, mutta kun olivat pieniä, olo mies aina viikot pois, oma työni alkoi "noin kahdeksalta" ja hoitopaikka ei ollut sielläpäinkään vaan n 9-10km päässä toiseen suuntaan.

Jotain keinoja tulee mieleen: telkkaria ei missään nimessä aamuisin katsottu ennen kun kaikki oli pukeneet ja valmiit. Sitten sai katsoa sillä aikaa, kun vein koiran. Ja kun tulin, laittauduin itse, ja sitten menoksi. Aamupalaa syötiin hoitopaikassa, mutta autoon sai jonkun "kivan evään", niin ei tullut liian nälkä . Vaikka pari kuivattua hedelmää ja omppulohkoja, leivän tai mitä vain, pillimehun kera (tuoremehu, ei sokeriliemi). Niiden kanssa oli ihan kiva tulla autoon (kun oli nälkäkin, heh). Nämä voi laittaa illalla valmiiksi, kuten myös itselle pari voileipää töihin mukaan ja smoothien, jonka hörppäsin siinä kotona jossain vaiheessa ja leivät kahvin kanssa sitten töissä. Voi vitsi niitä aikoja.. Nyt sitä lukee lehden, vie koiran, syö kaikessa rauhassa... Odota vain!

Iris (Ei varmistettu)

Hei, 5- ja 6-vuotiaat aamulla tarhaan ja eskariin sujuu sutjakasti. herätyksestä 20 min valmiina ulko-ovella. Aiemmin kun yritettiin syödä aamupala kotona hommaan meni triplasti aikaa. Aamupalan syönti tarhassa oli ratkaisevaa meillä. Meillä ei ole koskaan arkiaamuisin telkka auki - eivät raukat varmaan tiedä, että sieltä tulee ohjelmaa...

Hanna76 (Ei varmistettu)

Minkä ikäinen lapsi on? Mitä kaikkea tuohon 1,5 tuntiin mahtuu? Entä onko ongelmana vain aamut vai kaikki lähdöt johonkin? Entä mitä teet kun lapsi sanoo, että on nälkä, annatko uudestaan aamupalaa?

Neuvoksi sanoisin, että telkkari kokonaan pois ja lempeää jämäkkyyttä kehiin. Kyllä ne aamutoimet sujuu ihan huomattavasti lyhyemmässäkin ajassa. Ei mulla ainakaan riittäisi (eikä koskaan riittänytkään!) kärsivällisyys mihinkään joka-aamuiseen hassutteluun tai harhautukseen. En tosiaan ole aamuihmisiä :-)

Uskoisin, että teidän oma asenne ratkaisee ennen kaikkea. Kuka "määrää" tilannetta, annetaanko lapselle liikaa päätäntävaltaa? Eli suosittelisin sellaista asennetta, että aamutoimiin on aikaa tietty rajallinen aika ja siinä ne hoidetaan.

Tulevaisuudessa (Ei varmistettu)

OMG. Oon vasta raskaana, odottelen kuinka kauan meillä menee sitten tarhaiässä (mäkin olen tottunut tuohon tarha-sanaa ja mulle se ei oo negatiivinen). Mun huippusuoritus itselleni on 1h aamulla sängystä lähtöön.

Hertta
Lilou's Crush

TiinaP, voi hyvinkin pitää paikkansa -meillä katsotaan telkkaria aika vähän, jos jotakin sähköistä, niin enemmän se on iPad-puuhia ja tietokoneella pelailua. Suosikkihommaa on kuitenkin ihan perinteinen Kimble :)

 

3 lasta ja koira... Odotan innolla tosiaankin -ei sillä, jos on pakko, siis PAKKO ehtiä tiettyyn aikaan johonkin, tottakai se hoituu. Mutta tää perusarki, toisinaan naurattaa, että miten sitä voikin meikäkin käydä aamulla niin hitaana!

 

iris, niinpä, silloin meilläkin oli ovesta ulos-mentaliteetti, kun lapsi pystyi syömään päiväkodissa! Parhaimmillaan reilussa vartissa lapsi istui päiväkodin pöydän ääressä. Nyt on tämä matkahaaste, niin pituudessa kuin ajassakin. Hempskatti!

 

Hanna76, hyviä vinkkejä, en tiedä, luitko tuolta aiemmista vastauksista, että telkku ei tosiaan meillä ole se probleema, toisinaan se on päällä ja toisinaan ei. Lapsi on erittäin erittäin hoikka, ja aina silloin annetaan ruokaa kun sitä suinkin napa vetää. Ei onneksi sillä sen kummemmin "pelaa" eli porkkana maistuu vaikka sitten autoon mukaan otettuna. Lapsi on kiltti ja reipaskin aamuisin, mutta hautautuu ajatuksiinsa toisinaan, siinä se suurin juttu meidän hitaissa aamuissa :)

 

Tulevaisuudessa, hih, nehän sanoo, että äitiys opettaa organisointikykyä :D ehkä se menee siis ihan omalla painollaan :) Kovasti paljon onnea odotukseesi!

Liv
Päiväuniaika

En lukenut kommentteja välistä, mutta meillä toimittiin näin, kun minä olin pieni: 

Herätys 07.15. Meidän vanhemmat KANTOI meidät peittoineen olkkarin sohvalle, saatiin kattella piirrettyjä 08.00 asti. Vanhemmat myös antoi vähän juotavaa ja aamupalan siihen meille. 
Me katseltiin siskon kanssa tyytyväisenä telkkaria ja heräiltiin, vanhemmat kävi sillä välin suihkussa ja teki muut aamutoimet. 08.00 telkkari kiinni, meille vaatteet päälle, hammaspesu ym. ja ulos ovesta (meidät heitettiin 08.30 kouluun, porukoilla alkoi työt 09.00). 

Luulen että tulen itsekin noudattamaan tätä. Itse asiassa pitkälti noudatan jo, vaikka olen kotiäitinä. 

Mulle on jäänyt tosi ihanat muistot tuosta. Ne pitkät aamut, hellät herätykset.. Kun sai pyöriä peiton alla kaikessa rauhalla tekemättä mitään ja aukoa vähän silmiään, voi ihana! :) Tajusin tosiaan vasta nyt itse vanhemmaksi tultuani, että eihän ne aamut niin letkeitä mua varten ollut, vaan vanhempia ja niiden tarvitsemaa aikaa varten :D 

Nykyään siis aamusta istutan tyttären mun sängylle jonkun veden/maidon/vadelmakeiton ym kanssa ja laitan piirretyt pyörimään. Sillä välin kun tytär heräilee, minä juon kupposet kahvia ja luen meiliä ym. :) 

Liv
Päiväuniaika

^ Oho, piti tosiaan sanomani, että entä jos se lapsi on hidas ja ajatuksiin hautautuva vaan siks, ettei ole vielä oikein hereillä? :D Ehkä hän ei vaan ole aamuihminen. Että ehkä se tarvii aikaa niihin aamuihin, hetken herätä ja olla. Sillä mä tuosta omasta lapsuudesta lähdin kertomaan :D

Hertta
Lilou's Crush

Liv, osuit siis ihan kertakaikkisen naulan kantaan! Ja mäkin haluan just niin, että päivällä on lempeä lähtö, kivempi sitten tarhan ovella erota kun on  hyvä mieli :) Ihanasti kyllä kerroit noista lapsuuden aamuista, voi että.

Vierailija (Ei varmistettu)

Tässä yksi idea lisää. Itse uskon enemmän "palkitsemiseen" kuin tiukkuuteen näissä jutuissa. Teette vaikka yhdessä askarrellen jonkun kivan "taulun", johon sitten merkitään vaikka tarralla joka aamu, kun on selvitty aamutoimista ns tavoiteajassa. Ja sitten kun tarroja on tietty määrä, lapselle annetaan jokin palkinto (eikä sen tod tartte olla karkkia/tavaraa tms vaan vaikka tehdään yhdessä jotain kivaa). Ja sitten toki sovitaan, että kun tietty määrä onnistumisia on tullut, niin "sitten olet iso tyttö ja osaat tämän homman" :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Tarra hyvästä aamusta. Paljon teen lasten puolesta valmiiksi hellästi ja rakastaen, ja olemme ilman ongelmia nopeasti liikenteessä. meillä on aamuisin kaksi aamupalavaihtoehtoa, banaani tai jukurtti. Lapsen ollessa unisena kannattaa vaihtoehdot olla mahdollisimman vähissä. Lapselle itselleen helpompaa, kun ei tarvi tehdä itse päätöstä esim. aamupalasta ja näin hän rutinoituu aamutoimiin ja kokee ne turvallisina, kun tietää mitä missäkin vaiheessa tapahtuu. Tarrat toimii ainakin meillä tilanteessa kuin tilanteessa. Tsemppiä aamuihin!:)

Lasten matkassa (Ei varmistettu) http://lastenmatkassa.blogspot.fi

Meilläkin on aamut välillä todella hitaita. Pukemiseen ollaan saatu vauhtia siten, että lapsi menee pukemaan vaatteensa vessaan. Siellä ei ole häiriötekijöitä ja vaatteet pääsevät päälle yllättävän nopeasti. Toinen hyväksi havaittu kikka on, että esim. hammastabletin/vitamiinitabletin saa vasta kun ollaan astuttu ovesta ulos tai ollaan jo autossa. Tuollainen pienikin asia saa lapseen yllättävästi vauhtia :) Tsemppiä!

Kiki3 (Ei varmistettu)

D-vitamiinipastilli ja purkka hyviä motivaattoreita, ja pistävät meillä joka aamu vauhtia pukemiseen. Pastillin ja purkan saa ulko-ovella, kun ulkovaatteet on päällä ja ovi aukaistu lähtöä varten. Tsemppiä :)

Vierailija (Ei varmistettu)

meillä haasteet on lapsen sairaudessa, joihin kuuluu mm. juuttuminen (ja tällä tarkoitan todella siirtymätilanteiden vaikeutta, vaikka moni sanonut, että se on ihan normaalia kaikilla on vaikeeta). Lapsi ei kertakaikkisesti pysty lopettamaan leikkiä mitä parhaillaan tekemisessä ja voi saada ihan mistä tahansa hepulit. Meillä homma menee niin:

- illalla vaatteet ajoissa valmiiksi /myös ulkovaatteet
- samoin hoitokassi, jossa jo lelu (jonka vie sinne joka päivä)
- aamulla (lapsi herää tosi ajoissa eli jo ennen kuutta)
- heti aamupala ja pukeminen
- sillä aikaa kun itse käyn suihkussa ja nappaa eväät valitsee unilelun
- keksin varjolla (I know ei hyvä juttu, mutta näin meillä) kun talvireleet päälle ovesta ulos (aikaa kulunut n. 25 min)

- katastrofiaamut on sitten toinen juttu kun elämä menee sekaisin kun esim. ovi avattu väärällä kädellä
- lapsi 6,5, diagnoosi mm. asperger, aistiyliherkkyyttä ym.

Liv
Päiväuniaika

^ Mutta ihanaa, Vierailija 08.06, että sinä ymmärrät lastasi. Se jotenkin paistaa läpi tekstistäsi. 

Mun lapsen isällä on asperger, ad/hd, aistiyliherkkyyttä jne. Ja hänen kanssa on puhuttu paljon siitä, miten hällä lapsuus on traumatisoinut aika pahastikin, ja siis etenkin se, kun häntä ei ole ymmärretty. On vaan pakotettu asioihin ymmärtämättä selittää ja antaa aikaa käsittää ja totutella uuteen, mikä olis ollut lapsen isän sanojen mukaan tosi tärkeetä. Et tottahan hän ymmärtää, että kynnet oli leikattava, vaikkei hän siitä pitänyt tai äidin tehtävä töitä, vaikkei se pojalle olis sopinut, mutta asiat olisi pitänyt aikanaan hoitaa toisella tavalla (äitinsä on vieläkin sitä mieltä, että mies on vaan hankala, vaikka hän on käynyt tutkituttamassa itsensä ja saanut diagnoosit ym.).

Nyt aikuisena hän toki jo pärjää ihan kivasti. Ei todellakaan helppo ihminen tulla toimeen (me muut kun jaksetaan välistä loukkaantua asioista, joita hän ei ole henkilökohtaisiksi tosiaan tarkoittanut), mutta aivan upee tyyppi kun lähelle pääsee. 

Perho Kerttunen
Kasvihormoni

Vinkeistä en ole huomannut vielä päiväkotien apukeinoa eli tapahtumien selkeyttämistä kuvin. Eli "lukujärjestys" tukikuvin näkyviin, ja sieltä lapsi voi itse katsoa, mitä on seuraavaksi tulossa. Halutessa näiden kuvien viereen voi tehdä plussataulukon tai tarrataulun, johon voi käydä merkkaamassa, kun homma on hoidettu. Vanhemman lapsen kanssa meillä oli tällainen apukuvataulukko käytössä pukemisen kanssa, kun se pukeminen ei oikein ottanut sujuakseen, ainakaan alle tunnin aikataululla.

Hertta
Lilou's Crush

Ootte te kyllä tyypit ihan mahtavia!! Tosi hyviä vinkkejä, ja lisäksi toki lohduttaa, että ei se ihan heleppoo oo muillakaan aina (en sitä kyllä epäillytkään:) Tuo palkitsemisaspekti on tosiaan meille ehdottomasti, parempi, koska lapsi ei ole "Kuriton" vaan tosiaan vähän vain ajatuksissansa aamutuimaan, kukapa ei.

 

Working mum (Ei varmistettu)

Meillä on vain yksi asia, joka tekee aamuista tehokkaita. Iskä. Jos minä olen mukana höntsäämässä, aikaa menee se puolitoista tuntia. Isä ja kaksi lasta lähtee 45 minuutissa matkaan "scratchistä" eli ilman mitään ennakkovalmistautumista. En jummarra mistä tämä johtuu. Olen itse aikamoinen aamusäätäjä ja hesarista+kahvista nautiskelija...

Vierailija (Ei varmistettu)

Pakko kysyy, et miksei sais sanoo tarha?!?

tuune (Ei varmistettu)

Meillä on päiväkotiajasta jo aikaa. Jotain muistan kuitenkin. :) Hoidin aamut aina yksin kun mieheni lähti töihin kukonlaulun aikaan. Minun työni alkoi 8.15, päiväkotiin välillä ajoaikaa puoli tuntia. Heräsin sen verran aikaisemmin että kävin suihkussa ja meikkasin ennen kuin herätin tyttömme. Kömmimme "isoon sänkyyn" yhdessä jollei tyttö ollut sinne jo jossain vaiheessa yöllä tullut. Tapana oli lukea iltasatukirjasta yksi aukeama aamuisin. Aina sama ja etukäteen tiedossa. Joskus kun heräily ei oikein sujunut, aloin vaan lukea kirjaa ja välillä kommentoin että valtava puu, orava noin korkealla, kivan näköinen uimapaikka tms. ja sieltä se pää nousi tyynystä katsomaan kuvaa ja sitten oltiinkin heräillä :) Lukuhetkestä pukemiseen, pienempänä minä puin isompana itse. Aamupala syötiin päiväkodissa tai joskus kotonakin kun oli eri päiväkoti. Aamupalaksi samantapaista joka aamu suht pieni määrä esim omenan paloja, pieni puuro, maito. Syöminen ei kauan kestänyt. Reput, vaatteet yms oli illalla valmiina laitettu.
Oma mieli jos on rauhallinen, on lapsellakin joustava mieli. Lapsi ei ymmärrä sanaa kiire, varsinkin jos lähtö on omalla autolla, ei auta selittely. Kehuminen kyllä, se parantaa yleistä fiilistä, lapsella ja itsellä. Aamulukeminen on ollut niin hyvä juttu, saa olla lähellä ja antaa kiireettömän tunnun vaikka se kestää lopulta vain minuutteja. Telkkari aamulla kiinni, sitä lapsi katsoisi yksin ja uskon että lapsi tarvitsee sitä äiti/isä tankkausta mistä lukemisessa ja yhdessäolossa on kyse. Yhdessä oloa on sekin että kun kävellään autolle, mennään käsikädessä, jutellaan autossa, päiväkodissa olin sen ajan että ulkovaatteet saatiin pois ja tossut jalkaan, sitten halit ja pusut ja heiheit. Kaikki vaan rullaa, välillä ihan ajallaankin.

Kommentoi