Ludden uus duuni

Lilou's Crush

Edellisen vauvan aikaan ei ollut parveketta, johon pistää pieni päiväunille. Se olikin asia, jota keskustassa eniten taisin kotiimme kaivata. Toki liikkuvissa rattaissa ykkösvauva veteli hirsiä niin kauan kuin vain jaksoin katuja tampata. Tällä kierroksella on partsii, on pihaa, ja ymmärrän niiden hehkutuksen entistä paremmin: Monniska nukkuu raittiissa ulkoilmassa tavattoman hyvin. Simahtaa useimmiten samantien, kun nostan vaunukoppaan, tietää selvästi, mitä tuleman pitää. Sisällä unoset jää hältä vajaaseen tuntiin kerrallaan, ulkona nukkua posottaa joka päivä helposti kolmekin tuntia putkeen. Us-ko-ma-ton-ta ja ennenkokematonta tässä huushollissa.

Ulkouniharrasteen myötä aloin pohtia eräänä kevyenä pakkaspäivänä tuota vauvan pihapetiä, että milläs sen nyt vuoraisi sitten, kun alkaa vielä kylmemmät kelit. Eräästä FB:n ryhmästä löysin vinkin, joka varmasti onkin monelle tuttu vaunujen ja pulkkien varustelusta, mutta ei vain jotenkin juolahtanut omaan mieleeni: vanha kunnon lampaantalja, meillä Ikean Ludde vaunujen pohjalle,  niin ei pääse pakkanen puraisemaan pikku pötköttelijää. Ei ollut viluinen esikoinen untuvapussissansa vanhoissa vaunuissa lenkeillämme, mutta ai että miten ihanaksi pesäksi tuo koppa muodostui, kun pohjalle laitoin Ludden (täydellinen koko ja malli!) ja päälle tuon siskolta periytyneen muhkean untuvapussin.

Hetken piti kaivella muistilokeroita, ja tehdä pari testipäiväunta, että löysin juuri tälle tyypille optimaalisen nukkumavarustuksen vaunuihin.  Nollasäässä ja pienillä plusasteilla puen päälle sisävaatteet eli body, pöksyt ja sukat ja niiden päälle ohuen villahaalarin. Päähän kypärämyssy ja fleecepipo, käsiin ja jalkoihin villatumput ja -sukat, fleecekauluri vielä varmuuden vuoksi. Kun mittari painuu pikkupakkasille, olen vain lisännyt kerroksia: sukkikset sisähousujen alle, ja muhkea villatakki villahaalarin päälle. Jalkoihin ja käsiin toppatumput ja toppatöpplset, ja niin on pesästä nostettu ihana unenlämmin tyttö, vaan ei yhtään hikinen. Ihan kovilla pakkasilla en varmaankaan tyttöä vaunuissa nukuta, vaikka pussukkaan ihan hyvin saisi mahtumaan talvihaalarinkin vielä tämän pari kuukautta jäljellä olevan koppa-ajan.

Nyt on siis keinutuolistani pehmusteet poissa paremmassa tarpeessa hetken aikaa. Tiedän kyllä jo, että tätä vauva-aikaa tulee enemmän ikävä kuin nyt Luddea pehmusteeksi pyllyn alle.

Share

Kommentit

P (Ei varmistettu)

Ihan totta tuo viimeinen lause, Jo nyt välillä ikävöin tätä aikaa, joka on juuri nyt tässä. Hassua ja niin kaihoisaa kuitenkin.

kao kao
Kao Kao

Hauska kuulla, että Ludde on pidetty, ostin sellaisen juuri kummipojulle joululahjaksi :)

Liisa
Osasin!

Meilläkin huomattiin aikanaan lampaantaljan ylivoima. Itse laitoin sen vieläpä tuonne makuupussin sisälle, mikä tosin aiheutti sen että myös lapsen vaatteet haisivat hieman lampaalle päiväunien jälkeen (meillä on ei-niin-teollinen talja veljeni lammastilalta, jossa oli uutena aimo annos ominaistuoksua, heh). Suurempi huoli oli siitä, ettei lapsella vain ole liian kuuma kuin liian kylmä. Itse nukutin muistaakseni -15 asteeseen saakka ulkona.

maarett (Ei varmistettu)

Lampaantalja on siitäkin hyvä idea, että se ilmeisesti parantaa lapsen vastustuskykyä! Tuohan on varsin hieno juttu kaupunkilaislapsille, jotka muuten häviävät vastustuskyvyssään eläinten ja luonnon kanssa peuhaaville maalaisserkuilleen :)

Kommentoi