Päivä Odaibassa

Ladataan...
Lilou's Crush

Odaiba on keinosaari Japaninlahdella, jonka rakentaminen aloitettiin jo 1853, tarpeesta suojata Tokiota mereltä tulevilta hyökkäyksiltä. Kolmekymmentä vuotta sitten aluetta alettiin kehittää vuoden -85 maailmannäyttelyn menestyksen myötä, tarkoituksena tehdä siitä kotialue 100.000 asukkaalle. 1990-luvun alun laman myötä Japanin talous romahti ja alue jäi joutomaaksi, kunnes sitä alettiin taas 1996 kaavoittaa uudelleen ja alueelle rakennettiin hotelleja, suuriyritysten pääkonttoreita ja ostoskeskuksia (Wikipedia).

Yhä edelleen aluetta rakennetaan ja kehitetään kiivaasti. Alueesta puhuttiin tulevaisuuden kaupunkina, ja siksipä mekin siitä kiinnostuimme ja lähdimme katsomaan moderneinta Tokiota.

Paikan päälle pääsee sekä perinteisellä metrolla, että meren yli korkeuksissa kulkevalla Monorail-junalla (Shinjukusta otimme metron Shimbashiin, jossa vaihdoimme Yurikamome-linjaan joka on siis tuo monorail). Monorail-ajelu oli yllättäen yksi matkan monesta mieleenpainuvasta hetkestä. Metro kulkee ilman kuljettajaa, ja meillä oli tuuria päästä istumaan ensimmäisiin penkkeihin etuosaan lasin eteen, josta pääsimme ihailemaan joka suuntaan avautuvia huikeita maisemia. Suosittelen ehdottomasti! Jos ensimmäinen tuleva juna on täynnä, jää odottamaan seuraavaa (jonottamaan etuovien kohdalle) niin koet hienon ajelun! Erityisen hieno kokemus lapsille. puikkelehtia pilvenpiirtäjien lomitse, korkealle kaartuvaa silmukkarataa ja lopulta huristella hurjaa vauhtia meren yli.

Saarella sijaitsee lukuisia ostoskeskuksia sekä yksi kauimmas näkyvimmistä maamerkeistä, yksi maailman suurimmista maailmanpyöristä, 115 metrinen Daikanransha-maailmanpyörä, joka harmillisesti ei ollut toiminnassa visiittimme aikana. Sinne olisin todellakin halunnut.

Kävimme lounastamassa Tokio Passin katsomisen arvoiseksi mainitsemassa Venus Fort-kauppakeskuksessa, joka on kirjan mukaan vain naisille suunnattu, varsin hämmästyttävä ostosparatiisi ravintoloineen. Tässä oli ensimmäinen kerta, kun kyseinen opus tuotti pettymyksen, minusta keskus ei ollut oikein mistään kotoisin, vaan aikalailla silkka (laimea) kopio Dubain Ibn Battuta Mallista sinisenä taivaineen ja hämärine kujineen. Erittäin hyvän ja suhteellisen edullisen lounaan, erinomaisesti palveltuna, tosin siellä söimme, joten ei jäänyt ihan tyhjäksi se reissu. Tosin esimerkiksi Aqua Cityn the Decks-ostoskeskuksessa,jossa oli myös mm. Lego-maailma ja muuta toimintaa lapsille, olisi myös hyvää purtavaa löytynyt viihtyisän näköisistä terassiravintoloista, ja noin sata kertaa mielenkiintoisemmassa ympäristössä. Menkää siis Decksiin, jättäkää Venus Fort väliin, on oma suositukseni.

Tyttö ihasteli Venus Fortissa suihkulähdettä, joka olikin parasta antia kauppakeskuksessa, tosin emme olleet liikkeellä shoppailumielessä muutenkaan.

Matkan varrella kohdattua tilataidetta.

The Decks sijaitsi heti rantabulevardin tuntumassa, ja sen edustalta oli hienot näkymät Rainbow Bridgelle, joka yhdistää saaren mantereeseen. Rannalta oli kiva katsella meressä purjehtivia isompia ja pienempiä paatteja, ja lähteepä rannasta myös venekuljetukset eri puolille mannerta.

Hämmentävä näky oli rannassa seisova Vapauden patsas. Kun Ginzassa kohtasimme Deja vu-ilmiön New Yorkin Fifth Avenuelta aina Abercrombie&Fitch -liikkeestä kantautuvaa voimakasta hajustetta myöten, täällä sen aiheutti tämä patsas. Kun Japanissa juhlittiin Ranskan vuotta 1998, Ranskalaiset lähettivät juhlaa koristamaan oman kopionsa Vapauden patsaasta. Patsaasta tuli niin suosittu, että kun Ranskan patsas lähetettiin takaisin, samalle paikalle pystytettiin vuonna 2000 uusi patsas. Hassu juttu, mutta Japanista löytyy kaksi muutakin Vapauden patsasta, Osakasta Amerikkalaisesta kylästä ja Shimodasta, missä amerikkalaisilla on tukikohta. Neljäs patsaista sijaitsi Ishinomakissa, mutta vaurioitui 2011 tsunamissa.

Tyttö oli fiilistellyt etukäteen rantaan pääsemistä niin paljon, että mikään mahti maailmassa ei olisi saanut kenkiä pysymään jalassa, varpaat oli pakko saada santaan. Onneksi päivä oli ollut lämmin ja hiekkakaan ei tuntunut kylmältä. Aikamoinen homma oli putsata hiekat pois pienten varpaiden väleistä, kun taas sukat ja kengät sujahti jalkaan.

Auringonlaskun ihailemiseenn ranta ja rantabulevardi oli mitä parhain paikka, aurinko nimittäin plumpsahtaa suoraan vastapäisten pilvenpiirtäjien taakse. Siellä hempeilivät monet paikalliset, ja koska alueella sijaitsee myös yksi Tokion suurimmista yökerhoista, juhlimaan tulevat porukat kokoontuivat rannalla ja aloittelivat iltaa vilttiensä päällä.

Kaikenkaikkiaan, suosittelen, ihan toisenlaista Tokiota.

PS. Autoista kiinnostuneita varmasti kiinnostaa myös saarella sijaitseva Toytoan auto"museo" Megaweb, jossa on esillä. mm. kaikki merkin uusimmat ja kehitteillä olevat automallit.

 

Share

Kommentit

annemi

Täällä tuijotellaan suu auki kaikkia mielettömiä maisemia ja juttuja mitä kuvista löytyi. Upea maailmanpyörä! tosin itsellä on aika paha korkeanpaikankammo, joten en tiedä saisiko minua koskaan kipuamaan moiseen :D

Mikko (Ei varmistettu) http://private-blend.blogspot.fi/

Hauska postaus ja ihania kuvia! Japaniin pitäisi kyllä ehdottomasti päästä! Ehkä ensi keväänä?

Hertta
Lilou's Crush

annemi, voi kyllä olla, että sitten olisi paras ihastella tuota ihanuutta maanpäältä käsin -ellei sitten into nähdä Tokio korkealta peittoaisi korkeanpaikan kammoa :) Olen itse aika hurjapää korkeuksien suhteen, mutta puolestani pelkään vettä, eli ymmärrän kyllä korkeanpaikankammoisia oikein hyvin!

Mikko, näin keväällä visiteeranneena voin sanoa, että suosittelen! Päivisin on jo ihanan lämmin, useampana päivänä t-paitakeli, ja mikäs siinä on silloin nähtävyyksiä kiertäessä :) Toki kesässäkin olisi puolensa... Hmm.... Kannattaa kytätä hullujen päivien tarjouksia, me ostettiin liput sieltä, ihan vikalle mahdolliselle tarjousviikolle :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Omalla Tokion visiitillä majoituttiin Odaibassa. Mieletön fiilis katsella öistä Tokiota lahden takaa omasta huoneesta. Voin lämpimästi suositella!!!

Hertta
Lilou's Crush

Voi että, voin vain kuvitella! Käytittekö liikkumiseen tuota monorailia vai sitä toista linjaa? Voisin oikein hyvin itsekin kuvitella viipyväni siellä muutaman yön, oi!

Vierailija (Ei varmistettu)

Monoraililla kuljettiin, oli ihana fiilis aina ajella sillä cityyn ja takaisin. Siihen sai muistaakseni jonkun 10x lipunkin näppärästi. Hotelli oli Hotel Nikko Tokyo. Tuolla rannalla oli myös ihanaa käydä aamulenkillä. Jotenkin epätodellinen fiilis olla Tokiossa noin rauhallisessa paikassa ja sitten sukeltaa sinne sillan toiselle puolelle härdelliin!

LinaS
iivents

Kiitos kuvafiilistelyistä! 

Kommentoi

Ladataan...