Päiväni murmelina. Osa 8.

Ladataan...
Lilou's Crush

Päivät ne soljuu ja murmeli täällä laitostuu. Poikkeuksia rutiineihin ei juuri ole, joten kohokohtia on keksittävä vähän niinkuin itseään huijaten. Eli pääasiassa ruokahetkiin liittyen. Osaston lukujärjestys: 

  • Kokeet klo 7.00-7.30
  • Aamiainen 7.30
  • Lääkärin kierto 9-10
  • Lounas 11.45
  • Päivällinen 16.45
  • Iltapala 19.30

 Omia päiviäni ovat rytmittäneet suunnilleen samaan aikaan päivästä kolmesti tai neljästo toistuneet supistus-ja sydänäänikäyrien otto, suihkussa käynti (muutaman päivän suihkuttomuuden jälkeen en enää koskaan suhtaudu suihkussa käyntiin välinpitämättömästi! Aaah!) ja kätilöiden vuoron vaihdot. Edelleen en voi kuin kiitellä kättärin kätilöitä, aivan mieletöntä sakkia! Epäjärjestystä järjestykseen puolestaan suo päivystysosaston arvaamaton arki: huonekaverit vaihtuvat toisina päivinä tiuhaan tahtiin johtuen ruuhkaisesta osastosta. Olen ollut havaitsevinani, että minulle, joka täällä olen yksi harvoista muista kuin käynnistystä odottavista, on pyritty järjestämään lepohoidon rauhaa, mutta koska ruuhkat ja koska kiireisimmät kuukaudet, ei se luonnollisesti ole ihan onnistunut. Ymmärrän ja hyväksyn tämän, tottakai.  Silti ottaa vähän koville. Voin kertoa, että tänään huomasin lukiessani samaa sivua dekkaristani mitään ymmärtämättä uudelleen ja uudelleen, että hermot tuntuvat olevan pikkuhiljaa riekaleina viereisten petien avautumisvaiheiden kipujen kuulemisesta, vaikka olen koettanut kovasti itseäni tsempata ja ulkoistaa itseni tilanteesta.  -tämä kaikella lämmöllä jokaista synnyttävää kohtaan, voihkia saa juuri siten miten tuntuu, siksihän useiimmat täällä ovat! Näin täysin päinvastaisessa tilassa maatessa sängyn pohjalla "lepohoidossa"  jatkuva synnyttäjän vaikerruksen ja synnytyslaulun sekä toimenpiteiden kuuleminen lähestulkoon läpi vuorokauden vain raastaa sivullisen sisikuntaa ja tekee tietysti unista tilkkua. Kroppa siis makaa mutta sielu ei. Jos sattuisin kärsimään synnytyspelosta, uskon että kokemus olisi melko sietämätön. Kaikkein kurjimmalta tuntuu kuulla niiden neitojen tuskia, joiden kanssa on ehtinyt vähän kaveristua, kun mitään ei pysty tekemään avittamiseksi!  Nyt kuitenkin on harvinainen ilta, käyn juuri yksin nukkumaan ja pujautan korvatulpat korviin, ja peitän sillä naapurihuoneesta kantautuvan "laulun". Siellä nimittäin valmistaudutaan kiihkeimmillään pienen tytön syntymään, ja  toivotan matkaan kovasti onnea -ja muulle osaston väelle rauhallista yötä.  

Share
Ladataan...

Kommentit

Tiuhti rv36 (Ei varmistettu)

Tsemppiä, onko "paremmat" viikot kohta jo saavutettu? Miten pitkään he siellä pitävät, luulisi 37+0 viikkoa täyttyen päästä viimeistään kotiin odottelemaan :)?

Hertta
Lilou's Crush

Tänään saavutettiiin iso etappi, rv 34 :) mikäli oikein loistavasti käy, pääsen jatkamaan lepoa kotiin!!! Sinulle paljon onnea loppumetreille, perässä toivottavasti tullaan!

Samis* (Ei varmistettu)

Olisi kiva jos vastailisit jätettyihin kommentteihin ja tsemppeihin, vaikka toki ymmärrän että ajatukset pyörii nyt sananmukaisesti oman navan ympärillä. :-)

Hertta
Lilou's Crush

Oijoi. Olen täällä sairaalassa tosiaan lepohoidossa, ja sen lisäksi vain kännykän huteran nettiyhteyden varassa, joka toisinaan toimii, monesti ei. Toisinaan lääkitys tekee lukemisestakin mahdotonta, eli kaikkia viestejä en todennäköisesti edes ole vielä pystynyt lukemaan. -olen hurjan kiitollinen kaikille ihmisille jotka aidosti sydämestään tsemppaavat ja sillä valtavasti ilahduttavat päiviäni, mutta tutkimuksista, omasta voinnista ja edellämainituista gsm-verkollisista asioista johtuen kommentteihin vastaaminen tulee kyllä hitusen jälkijunassa, se on totta. tätäpä en olisikaan ajatellut joutuvani edes kertomaan, mutta jos tämmöisestä ei ole kokemusta, ymmärrän että tilannetta ja prioriteettejä voi olla vaikea hahmottaa, jos ei pysty asettumaan toisen asemaan.

Kiitos siis sydämestäni kaikille ihanille tsemppaajille, arvostan todella paljon sitä, että olette antaneet aikaanne mieleni piristämiseen. You make my day <3

Irene / MP (Ei varmistettu) http://blogit.iltalehti.fi/mademoisellepigalle

Samis ei nyt varmastikaan voi olla ihan tosissaan? (???)

Vierailija (Ei varmistettu)

Ihanko totta Samis* tämänkin tekstin perusteella kuvittelet, että Hertalla ei ole tärkeämpää mietittävää kuin tsemppeihin vastailu? Alkoipa sapettaa Hertan puolesta. Ymmärrykseni tsemppejä annetaan juuri KANNUSTUKSEKSI, ei siksi että niistä kiiteltäisiin erikseen. Huhhuh. Ja Hertta, älä ainakaan pahoita mieltäsi tällaisesta. Vastaat sitten kun ja jos jaksat. Toivottavasti korvatulpista on Hertta apua! Pus, terveisin erään Kasperin äiti.

t.Susse (Ei varmistettu)

Itsekin käsitin Hertan kirjoituksista että tylsää on sairaalassa ja kuvittelin tyhmästi että mukana läppäri ym härpäkettä! Ei tietenkään jos täyslepo on tarkoituksena. Ehkä Samis*kin ajatteli tätä (vaikkakin erheellistä) näkökulmaa eikä mitään kiitosten saamista vaan lähinnä mukavaa vastavuoroisuutta ja keskustelua.

Mutta eihän tietenkään mistään puhelimesta tihrustamalla voi romaaneja kirjoitella eikä kannatakaan vaan ottaa iisisti. Hyviä hermoja voin vaan ihastella, miten tyynesti tuo pakkopysäys sinulta Hertta sujuu. :D Kaikkea hyvää,

Hertta
Lilou's Crush

Ehkä hän tosiaan ajatteli näin. Ja vastavuoroisuus onkin tosiaan normaalitilassa koko homman suola, nyt on hetken vähän vain hitaalla nämä omat vastapalloni :)

PlusMimmi (Ei varmistettu) http://plusmimmi.bellablogit.fi/

Voi tsemppiä Hertta isosti vielä Pullan kanssa! &lt;3 Yritä pitää tyyppi sisällä vielä jonkun aikaa. Toivottavasti on iPad täynnä pelejä ja muita kivoja applikaatioita! (Tähän kommenttiin ei tarvitse vastata ;))

Hertta
Lilou's Crush

Kiitos Mimmuliini! Päivä päivältä parempi tilanne, nyt jo suorastaan valoisa! Pari viikkoa pötköä vielä vaikka sairaslahommat saakin jäädä synnytykseen saakka! Jee!!

Vierailija (Ei varmistettu)

Hei, tuohon hieman rauhattomassa huoneessa oleskeluun voisi vastamelukuulokkeista ehkä olla apua. Ainakin hereillä ollessa niitä on kivempi pitää kuin korvatulppia ja samalla voi kuunnella vaikka musiikkia jos jaksaa. Tai voi vain olla. Pitäisköhän kokeilla täällä hieman rauhattomassa kotiympäristössä? Milloinkohan meidän tenavat huomaisi, että äiti on omissa maailmoissaan...

Hertta
Lilou's Crush

Tsihih, hyvä ajatus :D vastamelukuulokkeet on kyllä mahtavat!! Lentokoneessa oikein hätkähtää jylinää, jos ne hetkeksi ottaa pois korvilta! Yksi yö korvatulpat eivät riittäneet peittämään huonekaverin kuorsausta, ja aamuyön valoisina tunteina välähti ladata spotifystä sateen kohinaa nappikuulokkeisiin vielä päälle.

Tiina G (Ei varmistettu) http://www.fannijakaneli.com/

Tsemppihaleja näin etänä täältäkin, Hertta! Kaikkea hyvää koko teidän perheelle!

Hertta
Lilou's Crush

Kiitos Tiina! Ja tosiaan nyt alkaa näyttää kerrassaan hyvältä <3

Asikaine
Asikaine

Koita jaksaa siellä ja ottaa levon kannalta, heh he! Ja olla stressaamatta <3 Toivottavasti sulla on hyvää musiikkia mukana! (tai ehkä jaksaisit äänikirjoja?) Voimia!

 (älä vastaa tähän!;)

 

Jouduttiin Väinön syntymän jälkeen olemaan viikko sairaalaassa, ennen kuin päästiin kotiin ja se oli kyllä kamalaa. Mulla kun oli kuitenkin jo vauvakin, joten uskon että sulla tosiaankin aika matelee. Ja vielä kun joudut vain makaamaa :(. 

Jaksamisia! Toivotaan että pääsisit  edes kotiin maikoilemaa ♡

E_kommentoi (Ei varmistettu)

Olen ollut hieman nettipimeennossa, mutta nyt mäkin kommentoin, ja toivottelen kovasti tsemppiä! Sairaalassa murmeloiminen on tosiaan raskasta. Olin itse kuopusta odottaessani 2,5 vko sairaalasa vuodelevossa tai vähällä liikkumisella, ja olinpa onnellinen kun pääsin kotia. Pääsin kotiin viikolla 32, ja vaikka kotonakin olin vuodelevossa, enkä voinut tehdä mitään niin olihan se miljoona kertaa mukavampaa kotona lojua kuin sairaalassa. Laitos mikä laitos kuitenkin. Mä ehdinkin sitten supistelujen kera maata kotona vielä kuusi viikkoa, joten hyvin kävi odottamisen kanssa loppujen lopuksi kaikista huonoista merkeistä huolimatta. Toivottavasti sullakin käy samoin!

Suviliini (Ei varmistettu)

Tsemppiä kovasti sinne ja toivottavasti tosiaan pääset pian kotiin lepäilemään! &lt;3 Pullalle paisumisintoa masussa vielä hetken :)

Karin (Ei varmistettu)

Hei, tsemppiä kovasti täältäkin! Onneksi nyt tulee kuunvaihde joten toivottavasti sinulle kärrätään sinne ISO kasa uusia lehtiä :)

Kommentoi

Ladataan...