Reenipakaste

Lilou's Crush

Tätä päivää on kuulkaas odotettu!  Ryhdyin SATS Itiksen perustajajäseneksi reilu vuosi sitten, ja siitä saakka olen odottanut pääsyä upouudelle salille. Mutta kuinkas kävi. Tuli yks tuskainen raskaus, tuli yks synnytys ja tuli monta muuta riesaa. Kertaakaan en ehtinyt perustamallani salilla käydä tiluksia ihmettelemässä, ennenkuin kortti jouti pakastimeen kalapuikkojen kaveriksi. 

Nyt on pitkä odotus siis viimein ohi, ja salikortti sulaa niin että litinä kuuluu. Sulaiskohan kohta joku muukin... Pitäkää peukkuja, se on ny menoa se!

 

PS. Paitsi että nih. Jumppakenkäostoksille pitää ehtiä vielä ennen tuntia, sillä ne olivat yhden niistä kengistä, joiden sopivuuten jalan kasvu vaikutti: bonsaipuuefekti varpaissa ei houkuta. 

PPS. Jostain syystä puhelin ei lähetä kuvia sähköpostiin, joten jotta ei ilman liikunnallista kuvaa vallan jäädä, koipikuva ensimmäisiltä mahavapailta lenkeiltä. Lenkkarit ja trikoot sentäs mahtuu!

 

 

Share

Kommentit

maitokahvi
Päivän ajatus

Oijoi, voi sitä riemua kun pääsee pitkän tauon jälkeen kunnolla liikkeelle! Tuntuu, että silmät avautuis ja heräis jostain sumun keskeltä, kun endorfiinit lähtee hyrräämään :D

Hekku (Ei varmistettu) http://huesofblack.blogspot.com

Liikunnan iloa ja endorfiiniryöppyä ei voita mikään! Lähteminen tuntuu usein niin vaikealta, mutta palkitsee kyllä ihan joka ikinen kerta. Tsemppiä treeneihin!

Kommentoi