Ladataan...
Lilou's Crush

Summasin juuri kulunutta vuotta näin sen viime tunneilla, johan tämä on vallan perinne kaikkien blogivuosien aikana. Tässä kevyt katsaus nyt käytössäni olevalla kuvavalikoimalla, joka on harmillisen suppea kuva-arkistoni sijaitessa vallan muualla.

 

Vuosi 2011 alkoi uusin kujein: pakkasin kimpsut ja kampsut Indiedaysistä ja jännittyneenä suuntasin tänne upouuteen Lilyyn.

Tein tavoilleni uskollisena alelöytöjä, jotka ilahduttavat vielä vuoden -ja toivottavasti vuosien-päästä (Vyön alla alustan virkaa toimittaa muuten äitini minulle piirtämä taulu <3)

Kävin laser-leikkauksessa helsingin yksityisessä silmäsairaalassa. Leikkaus meni hyvin, tosin toiseen silmääni miinusta jäi -0,25, joka väsyneenä ja hämärässä hiukan häiritsee varjokuvin. Mutta muuten elämä rillittömänä on kyllä helppoa ja mukavaa.

Syntyi eräs ihana pieni tyttövauva, jolle minulla on kunnia olla vallan erityinen aikuisystävä. -Ja jonka äiti on vallan erityisen rakas omalle tyttärelleni. Ja minullekin, tietysti.

Sain testattavaksi uuden lempimeikkini, Lumenen Cream Eyeshadowin, eivätkä tiemme ole sen jälkeen eronneet.

Jutustelin Ilta-Sanomissa aikuisten naisten bloggaamisesta aukeaman verran.

Edustin rakkaan pikkuveljeni kanssa Lilyn lanseerauskemuissa, ja tutustuin hurmaaviin kanssalilyläisiin ja sain uusia ystäviä.

Vanhan kodin kevyt remontti valmistui...

...Lomailimme perheen kesken Dubaissa, ja nautittiin koko sielun ja ruumiin voimin auringosta ja kuumuudesta.

 

Löysin sekä täydellisen silkkipaidan että monikäyttöisimmän hamosen -Molemmat H&M:stä, toinen Dubaista ja toinen kotoisasti Forumista.

Keväällä kuvattiin silmäleikkaukseen liittyvä video ihan oikean kuvausryhmän kanssa. Olipa hauskaa ja opettavaista.

Tein valtavan tärkeän löydön tavaroistani, äitini kapean kultasormuksen jonka hän oli saanut syntyessäni.

Ostimme uuden tilavamman kodin, kaksikerroksisen rivitaloasunnon ihanan vehreältä alueelta Vartiokylästä, ja aloitimme jättiremontin (joka on edelleen kesken). Hiukan  myöhemmin selvisi vielä megabonus, ihan mielettömän mahtavat naapurit!

...Ja myimme samassa hengenvedossa vanhan rakkaan Krunikan -kotimme.

Kesällä syntyi suloinen serkkupoika.

Ja vietimme koko kesäloman meille niin rakkaassa New Yorkissa, sanoinkuvaamattoman ihanat viikot.

Elokuussa biologinen isäni nukkui pois. Kiitos kaikille postaukseen sydämenne jättäneille, ne merkitsevät minulle paljon.

Vuosi tästä eteenpäin näihin päiviin saakka on ollut kovin rankka erinäisistä aiheeseen liittyvistä syistä. Kuitenkin olen iloinen siitä, että menetettyäni etäisen isäni, olen samalla saanut elämääni serkkuni hänen puoleltaan. Kaipaan aiemmin poisnukkunutta, läheistä ja rakasta äitiäni ehkä enemmän kuin koskaan, ja iskä, kenen kanssa olen kasvanut pikkupikkuriikkisestä saakka, on vielä entistäkin tärkeämpi. 

Mutta elämä jatkui ja remontti eteni, loppukesä oli kuuma.



... hyvää jälkeä syntyi, remppamiehet olivat kivat ja aikataulutkin pitivät suht hyvin paikkansa. Väliaikainen kotimme oli aivan ihana, samoin kuin "vuokraemomme"  ja saimme onneksi jatkoaikaa sen verran kuin tarvitsemme.

Töissä piti kiirettä ja viihdyin hyvin.

Vein miehen yllärireissulle Kööpenhaminaan, ja ylläri se olikin, sillä lokakuun alkuun iski helleaalto. Hieno matka.

Työsuhde-etuna pääsin harvinaiseen paikkaan: rautatieaseman kellotorniin. Rakas kotikaupunki lokinkulmaperspektiivistä oli kuulaana syyspäivänä henkeäsalpaava näky.

Eräs rakkaimmista ystävistäni, (ja kauneimmista tuntemistani ihmisistä yltä ja sisältä), juhlittiin nelikymppiseksi huimin kemuin. Oli niin hienoa tavata ystäviä melkein viidentoista yhteisen vuoden varrelta.

Syksyllä inspiroiduttiin TEDx Helsingissä. Jestas sitä innokkuuden ja rohkeuden määrää.

Vuotta on värittänyt myös sairastumiseni krooniseen tulehdustautiin, joka on vetänyt olon etenkin nyt syksyllä kovin heikoksi. Lääkäriltä lääkärille kulkiessani olen syönyt lukemattomat antibioottikuurit ja käynyt läpi järjettömän määrän röntgenkuvauksia. Nyt kuitenkin olen hoidossa osaavissa käsissä, ja olo on alkanut kohentua. En voisi malttamattomammin odottaa edessä siintävää mahdollisuutta urheilla ensi kertaa vuoteen! 

On sitä ennätetty hipattaakin yllin ja kyllin -juhlaseurana usein kertakaikkisen hurmaava Mrs. Paasio ja muut huiput työystävät.

Vaikka vuosi toi tullessaan melkein sietokykyä enemmän surua, murhetta, itkua ja päänvaivaa, kuitenkin plussan puolelle ponnistettiin, entistä vahvempana jos ei muuta.

Menkööt tuulet ja tuiverrukset, tulkoot vuonna 2012 aurinko ja paiste. Ennenkaikkea, toivon sitä kaikille teille, jotka olette niin suuresti vuottani ilahduttaneet sekä seuraamalla blogiani että myös jakamalla kommenttejanne. 

Kiitos.

 

Share
Ladataan...

Ladataan...
Lilou's Crush

Chelsea Market on yksi (kovin monista) lempipaikoistani New Yorkissa.

Valtava tehdas rakennettiin 1860-luvulla kotipesäksi kymmenelle keksitehtaalle. Oreo-keksit ovat lähtöisin justiinsa täältä.

Paljon on vuosien väliin mahtunut, ja nykyään Chelsea Market on hip ja pop ja herkku "food court" paikallisine leipomoineen, hedelmäkauppoineen, kalapuoteineen ja ravintoloineen, trendikäs ostoskeskus sekä toimistojen tyyssija  -tehdasrakennuksesta löytyvät niin paikallisten tv-kanavien kuin mm. Emin ja Googlen konttorit.

Chelsea Marketissa järjestetään myös erilaisia yleisötapahtumia, viimeksi kun satuimme sinne, oli käytävillä kuvattavana ja promottavana Roseanne Barrin uusi "Roseanne's Nuts". Meidänkin rattaisiimme Rouva Barr joukkoineen heitteli "Nutcase"-macademiapähkinäpusseja, joita typy viimeksi eilen kaiholla muisteli. hassua, millaisia juttuja lapsen mieli poimiikaan. Tyttö on muuten meidän perheen toisiksi suurin nykkifani, heti äidin jälkeen. Lupaa kivaa äiti-tytär-reissuille parin vuoden päästä!

Anthropoligiella on todella kaunis liike Chelsea Marketissa.

Chelsea Market sijaitsee muuten aivan edellisen N.Y -postaukseni High Linen kainalossa. Oiva kaksi-kärpästä-yhdellä-iskulla jollekin ihanalle päivälle: mielettömät eväät mukaan Marketista ja hissillä ylös High linelle.

Share

Ladataan...
Lilou's Crush

Kaikki käy nykyään nopeammin. Alet alkoivat ihan ennen aikojaan, ja jo tänään lähetti pimpotteli ovikelloa, kainalossaan NAP:in paketti. Yllätyin siksi, että tilasin sillä hitaammalla toimitustavalla. Molemmat tilaamani jutut eli Marc by Marc Jacobsin tipulaukku ja Isabel Marantin neule, olivat ihan huiput.

Laukun värin olin kuvitellutkuvan perusteella enemmänkin mudan väriseksi, mutta se onkin syvä suklaanruskea. Käytännöllinen sekin.

Otin linnun heti tänään käyttöön, ja on juuri niin kätsy kuin toivoinkin, ja vetoketjullisen läpän vuoksi tuntuu melko tehokkaalta taskuvarkaita vastaan, vielä kun sitä tuossa etuviistossa kanniskelee.

Ajattelin kuvata myös paidan, mutta jestas, minkä päänsäryn sain iltapäivän superpitkältä kävelylenkiltä. Silmissä melkein mustenee, eli tämä naputtelu on tällä kertaa täsä. Taitaa olla raitisilmamyrkytys.

Ainakin muutama Lilouta lukeva tilasi muuten saman kassin, toivottavasti olette omiinne yhtä tyytyväisiä :)

 

PS: Laukusta kurkkaa yksi lempikosmetiikkajutuistani, Diorin Lip Glow; huulirasva, joka muuttuu jokaisen huulilla vähän eri väriseksi, minulla kirkkaan pinkiksi. Menossa jo kolmas pötkylä. Sephora kuvaa tuotetta näin:  "Dior Addict Lip Glow responds to the color chemistry of your lips to create a shade that is uniquely yours. Smooth it on to moisturize, add sun protection, and enhance your natural lip color".

Share

Pages