Ladataan...
Lilou's Crush

Viimehetken lomahankinnat, itselle, miehelle ja lapselle, huomenna Paapan luo kyläilemään, maanantaina tehokas loppurutistus töissä. Sitten se on neljä kirjainta täynnä iloa, l-o-m-a!

Hainhammasbikinit eivät olleet vielä saapuneet henkkoihin, joten tyydyin siihen, mikä henkareissa edes vähän miellytti, eripariminttusetti siis Henkasta. Bonuspisteet miespuoliselle myyjälle, jonka iloista ja asiantuntevaa asiakaspalvelua kuuntelin sivukorvalla jo miehelle housuja kaivellessani. Kun vielä kassalla huomasin, että omiin nöpsyihini oli merkattu hintalappuun eri koko kuin vaatteeseen, herrasmiehenä hän kipaisi minulle uudet pikkarit toiselta puolelta liikettä. Pikkuruiset mintunvihreät kalsongit kädessä juokseva parimetrinen kaveri oli aika hihityttävä näky, olin ehdottomasti tyytyväinen palveluun :). Kuvassa alla olevaan Vilan puuvillatunikaan olen muuten tosi tyytyväinen, kaftaanityyppinen pukine oli haussa, ja otin normaalia pari kokoa reilumman tunikan, ja avot, siinä se.

Aurinkolasit hain Silmäsairaalasta laserleikkauksen yhteydessä saadulla satasen lahjakortilla; D&G:n kärpästen rouva-laseille jäi  hintaa 37€, mikä on mielestäni erittäin kelvollinen kustannus kunnon laseille. Mustat olivat haussa, mutta ihastelemani Chanelit olivat vain kertakaikkiaan yli budjetin, ja Wayfarereista oli vain mattamusta malli jäljellä, joten nämä saivat ruskean värinsä anteeksi ollessaan muuten tosi kivat, hento aisakin lähtee just siitä mistä pitää.

PS. otsikkoon selvennys: tyttäreni ihasteli kuvaa ottaessani bikineiden kultapallukoita ja tuumi että "melkoset uintitikkarit on siinä". Tikkarit=pikkarit.

Share

Ladataan...
Lilou's Crush

Kevättä päässä ja vaaleanpunaisia elehvantteja, sillä mieli tekisi jotakin seuraavantyyppistä:

 

Whistles iski Lornallaan kultasuoneen: pidempi, puolisääreen ulottuva malli on myyty jo ajat sitten loppuun. Hame on kertakaikkisen suloinen, mutta viimeistelemättömästä polyesterhuitulasta en ihan äkkiä pystyisi maksamaan noin 130€.

Useampi harmaa paita löytyisi kyllä kaapista, ja hahaa, ajaisiko Alepan pirtsakka muovipussi H&M:n fashion agains Aids-kassin virkaa jos oikeata ei ole saatavilla? Yhtäkkiä iski myös kaipuu vanhoihin kunnon Reebokin Freestylereihin, joita on tullut kulutettua pari jos toinenkin nuoruusvuosina. Oh those were the days, kun kevään ensi merkkeinä kaivettiin fillarit talvisäilöstä, ja lähdettiin kurvaileman kuraisille maalaisteille.

 

Share

Ladataan...
Lilou's Crush

Eilen se sitten viiiiiimeinkin nökötti tuolillani, kun palasin toimistolle palaverista. FragranceX:stä tilaamani Cleanin Warm Cotton-tuoksu. Ja voi veljet, se on täydellisen ihana! Elleivät ihan puutaheinää haastaneet, niin vieruskaverit töissä tykkäsivät kanssa, kun oli ihan pakko vähän supsauttaa testimielessä.

Kuinka sitä voikin olla näin ilahtunut haisusta?

Tuoksun matka minulle kesti kyllä törkeän kauan, pitkälti yli kuukauden. Sinä aikana ehdin lähettää kaksi sähköpostia, ensimmäisen varovaisen tiedustelevana ja toisen jo epätoivoisenpana, jossa tiedustelin että lykkäävätkö rahat takaisin kortille nyt vai heti.  Mutta seuraavana päivänä paketti sitten pumpsahti.  -Ja molempiin meileihin vastattiin muuten ystävällisesti ja rivakasti, toimintaohjeineen.

Hintaa 60ml:n Eau de Parfumilla oli muuten 39,90 dollaria, eli hintaa jäi yli puolet vähemmän kuin kotimaanmarketeissa. Hitsinpimpulat, niin mieluusti kun sen  Hakaniemen Elannon iloisilta kosmetiikkatytöiltä ostaisin, niin kukkaro komensi rivakasti rapakon taakse.

 

PS. Muistakaahan sitten mahdolliset tilaajat, että noin 40 €:n ostoksissa ei tarvitse pelätä tulli -yms maksuja. Postikuluja puoti ei peri.

Share

Ladataan...
Lilou's Crush

Seksikäs ala, seksikäs työ, seksikäs titteli. Mitä ihmettä?

Työskentelen mainostoimistossa, kuten taidattekin tietää. Viimeaikoina silmiini on sattunut parikin kirjoitusta, joissa ensimmäinen media- ja mainosalaa kuvaava adjektiivi on ollut seksikäs. Juu, tiedän, että sitä käytetään tehostesanana kuvaamaan puoleensavetävää alaa, mutta näinä työpaikka-ahdistelun päivinä sitä tulee helposti hiukan verbaali-frigidiksi, ja jäin sanavalintaa pohtimaan.

(Jos saatte käsiinne, lukekaa vaikkapa 21.3 Kauppalehden juttu "Makeempi kuin mainostoimisto",  joka käsitteli mediatoimistoalan muutosta. Siinä haastateltiin mm.  kovasti arvostamaani Ville Torisevaa kontaktointitoimisto Toisesta. Mielenkiintoinen, hyvä kirjoitus.)

Mainosala ja erityisesti digitaalinen media on rakkauteni ja osa identiteettiäni. Voisin kuvata tätä kutsumusammatiksi, sillä jo pikkutyttönä tiesin alalle suuntaavani, vaikka tuolloin tietämykseni oli toki kovin vajavaista. Parhaan ystäväni kanssa suunnittelimme yli 20 vutta sitten, että perustamme isoina ikioman mainostoimiston: hän piirtää, ja minä sitten johdan ja kirjoitan. -Ja miten hassua, vähän noin siinä sitten kävikin!

Olen ollut onnekas, ja saanut tehdä koko työurani, yli kymmenen viime vuotta töitä näissä kertakaikkisen seksikkäissä työpaikoissa, media- ja mainostoimistoissa. Työ on ollut mielenkiintoista, kiehtovaa, hikistä, koukuttavaa, houkuttelevaa, hengästyttävää, jännittävää ja jatkuvasti täynnä uutuudenviehätystä ja adrenaliiniakin silloin tällöin. Suuria tunteita. Mutta että seksikästä? Lähimmäs seksiä meikäläinen on päässyt kondomi- ja HIV-kampanjoiden suunnittelussa.  Kovin harva meistä mainosalalla työskentelevistäkään lienee siis täällä sen seksin vuoksi.

Ja mikä tämän hiukan harhailevan jutun ihan perimmäinen pointti piti olla? Se oli se, että arvostakaa ystävät  omaa työtänne, vaikka se ei julkisuudessa saisikaan "seksikästä" leimaa. Yhtälaisia työn ilon ja onnistumisen hetkiä olen kokenut myös kesätyöntekijänä kertoessani turisteille Saksaksi Keuruun vanhan kirkon ihmeistä (ne oikesti hautasivat ihmisiä ja aarteita kirkon lattian alle!) ja miten hyvillä mielin olinkaan siistiessäni jonkun isoäidin haudan hiekkapinnan mahdollisimman kauniiksi kaipaavia varten hautausmaalla. Ja millaisia liikutuksen väristyksiä koinkaan ensimmäisessä "oikeassa" työpaikassani markkinointiosastolla vilkuttaessani hyvästiksi kohti maailman meria kyntämään lähtevän loistoristeilijan perään, joka rakentui työhuoneeni ikkunan alla täyteen uljauteensa.

Töiden arvostus lähtee itsestä, valitettavasti ulkoinen arvostus eli palkkapussin suuruus ja työn kuormittavuus, oli se sitten henkistä tai fyysistä, ei hyvinvointisuomessakaan aina kohtaa.    

Terveisin,

deadlinen painamana ja erinäisten häiritsevien inspiraatioiden vaivaamana, kirjailijan ja lasinpuhaltajan lapsi eli kauas taiteellisesta puusta pudonnut omena.

 

PS. Sanoinko riittävän monta kertaa "seksi", että tämä teksti varmasti löytyy hakukoneista ;)

Share

Ladataan...
Lilou's Crush

Tasan viikon päästä on matkakuume varmasti korkeimmillaan -taksi tilataan tiistaiaamuksi kello 4.20 tuohon kadulle odottamaan. Huh mikä aika aamuntorkulle. Ja kakskertaahuhhuh, miten ihmeessä saan unenlämpimän tyttösen taksin takapenkille ilman kolmatta maailmansotaa siitä, että muumipeitto ja -tyyny on ehdottomasti otettava myös mukaan.

Jos muuten ihan totta puhutaan, nuo kuvan jutut olisi kiva olla päällimmäisenä mielessä (etenkin aika kivat ja edukkaat Henkkamaukan torahammasbikinit), mutta tosiasiassa siellä kelluu ihanan työkaverin tämänpäiväiset läksiäiset,  flunssanloppua, iso pino työjuttuja, arkiruokareseptejä, postissa odottavia noudettavia paketteja, hartiasärky ja äkillinen piirtämisinspiraatio. Aikeissa oli ennättää ostaa biksut (edelliset on raskauden ajalta, ja kaliiberi on totaalisen toinen tätänykyä) ja muutama muu reissujuttu, mutta taitaapa ajaa arki sen homman ohitse.

Viimeisenä yönä ennen lähtöä varmasti pakkaillaan ja sitten vielä koneessakin stressaan, että tuliko se kaffinkeitin sitten varmasti pois päältä ja out-of-officeviesti laitettua ja asunnonvahdille kaikki oleellinen varmasti kerrottua.

Että höpötihöpöti tänään näinkin maailmaa mullistavista aiheista :) Nyt suuntaan hotellivalikoiman pariin, tuli viimehetken inspis tehdä pikku muutoksia matkasuunnitelmiin!

Share

Pages