Ladataan...
Lilou's Crush

Meillä on eteisessä (joku fiinimpi ihminen sanoisi ehkä "hallissa", siis tuulikaapin jälkeen mutta jo ihan "sisätiloissa") Ikean vaaleat sisalmatot keräämässä ne kengistä tulleet hiekat, jotka eivät jää pysähdy tuulikaapin varsinaiseen kuramattoon. Ovat kestäneet hyvinä parisen vuotta, ja sattuvat vielä olemaan väriltäänkin just nappi valkoöljyttyyn tammilattiamme nähden, hyvin maastoutuvat eivätkä pomppaa silmille. Edullisetkin olivat.

Miinuksena sisalmatossa on se, että kunnon pesu omin avuin on ihan mahdotonta. Pesulapesetys taas maksaa kaksi kertaa maton hinnan, -kertaa kaksi (mattoja on siis kaksi vierekkäin). Uusien osto ei tosiaankaan tunnu järkevältä heti, jos vanha menee likaiseksi, eikä senpuoleeln tuota kyseistä väriä enää löydy valikoimistakaan, vaan se on korvattu tummemmalla. Vaikka matot ovat tähän saakka pysyneet siisteinä huolellisella imuroinnilla ja yksittäisten tahrojen pikaisella poistamisella, kohta alkavat vaunujen renkaat tuoda toisella lailla kuraa ja kosteutta sisälle, ja joku toinen ratkaisu tulee tarpeeseen melko pikaisesti.

Koska tila on napakka ja neliön muotoinen, on sopivan maton löytäminen yllättävän haastavaa!  Aiemmassa kodissa vastaava tila oli käytävämallinen, ja Pappelinan muovinen matto oli eteishommissa täydellinen valinta: kivan näköinen, mukavan tuntuinen jalan alla ja ääreest helppo pitää siistinä. Useimmat muovimatot, niin Pappelinat kuin muutkin, vain tuppaavat olemaan joko "pitkiä ja laihoja" tai jos leveitä, myöskin sitten tosi kookkaita. Meille täydellisin koko olisi noin 160x160, tai jotakin sinne päin, pituuden suhteen hiukan kasvun varaa on, leveydessä vastaan tulee portaikko. Mutta eihän sellaisia tunnu löytyvän.

Ilmeisesti edessä on taas kahden 70x160cm maton hankinta ja laittaminen vierekkäin yhden ison sijaan. Pappelinan säyseän hillitty Svea-matto sävyssä Fossil Grey (Pappelinan pressikuvassa tuossa yllä) miellyttää silmää, mutta vielä enemmän miellyttäisi, jos löytyisi jokin vastaava, vähän edullisempi vaihtoehto.

Ladataan...
Lilou's Crush

Tänään on hieno päivä!

Kuusi vuotta sitten, 30.6.2008, maanantaipäivänä myöskin, syntyi rakas mannaryynini, esikoistyttäreni. Siitä johtuen, olen tänään raskaampana kuin koskaan, kunhan päivä kääntyy iltaan:  molemmilla lapsillamme kun on täsmälleen sama laskettu aika.

Pulla pais(t)unee siis kypsemmäksi -vaikkakin, jos vauva olisi syntynyt tänään, tuleva isosisko tuumasi, että se olisi sitten ollut hänen paras synttärilahjansa. Näillä näkymin parhaan paikkaa pitää kuitenkin vielä huikean hieno Pet Shop-systeemi, ja oikein hyvä niin.

 

 

Ladataan...

Ladataan...
Lilou's Crush

Omat näkymät <3

 

Taivaallista. Pääsin kotiin sillä ehdolla, että täyslepo onnistuu parisen viikkoa. Se laitetaan onnistumaan.

Ollaan ihan onnen huumassa koko sakki, niin valtavan ihanaa olla kotona yhdessä taas.

 

PS. Ja eikun tietty huomenna täyttämään sitä sairaalakassia uudestaan  Herkut tuli syötyä, shampoo, suihkugeeli ja rasvapurtilot tyhjennettyä ja korvatulpat käytettyä. Seuraava sairaalareissu onkin haikaramatka -on sen hetki ensi yönä tai kuuden viikon päästä!

Ladataan...

Ladataan...
Lilou's Crush

Sisustuksesta kiinnostuneet Hesarin lukijat saivat tänään kivan uutisen aamiaispöytiinsä. Suunnittelija Terence Conradin jo 1964 perustama, nykyään Ikean poppoon omistuksessa oleva (//Edit: Ikeankin poppoon omistuksessa ollut), nykyään ranskalaisomisteinen Habitat nimittäin rantautuu viimein Suomeen.  Ensimmäinen myymälä avataan Makkarataloon Helsingissä lokakuussa, seuraavat kaksi pääkaupunkiseudun liikettä ensi vuoden aikana, ja yksi tulee vielä muualle Suomenmaahan.

Tykkään itse kovasti Habitatin tyylistä, etenkin piensisustuksessa, ja usein reissuilla olen harmitellut, että matkalaukkuun ei mahdu kivat löydöt, mutta kaikenlaista pientä meille on vuosien saatossa kuitenkin kertynyt.

Aiemmin Habitatin tuotteita sai pieneltä osastolta Stockmannilta ainakin Helsingin keskustassa, mutta ne olivat jostain syystä ihan järjettömästi ylihinnoiteltuja. Vaikka aivan Espanjan liikkeiden hinnoille ei päästäisikään, oma liike mahdollistaa varmasti ulkopuolista jakelijaa mukavamman hintatason täällä meilläkin.

Mukavaa, että sisustustarjonta laajenee, tässä on ehdottomasti yksi liike lisää Ikea-Granit-Finnish Design Shop-haaveksintakierrokselleni :)

Ladataan...
Lilou's Crush

Päivät ne soljuu ja murmeli täällä laitostuu. Poikkeuksia rutiineihin ei juuri ole, joten kohokohtia on keksittävä vähän niinkuin itseään huijaten. Eli pääasiassa ruokahetkiin liittyen. Osaston lukujärjestys: 

  • Kokeet klo 7.00-7.30
  • Aamiainen 7.30
  • Lääkärin kierto 9-10
  • Lounas 11.45
  • Päivällinen 16.45
  • Iltapala 19.30

 Omia päiviäni ovat rytmittäneet suunnilleen samaan aikaan päivästä kolmesti tai neljästo toistuneet supistus-ja sydänäänikäyrien otto, suihkussa käynti (muutaman päivän suihkuttomuuden jälkeen en enää koskaan suhtaudu suihkussa käyntiin välinpitämättömästi! Aaah!) ja kätilöiden vuoron vaihdot. Edelleen en voi kuin kiitellä kättärin kätilöitä, aivan mieletöntä sakkia! Epäjärjestystä järjestykseen puolestaan suo päivystysosaston arvaamaton arki: huonekaverit vaihtuvat toisina päivinä tiuhaan tahtiin johtuen ruuhkaisesta osastosta. Olen ollut havaitsevinani, että minulle, joka täällä olen yksi harvoista muista kuin käynnistystä odottavista, on pyritty järjestämään lepohoidon rauhaa, mutta koska ruuhkat ja koska kiireisimmät kuukaudet, ei se luonnollisesti ole ihan onnistunut. Ymmärrän ja hyväksyn tämän, tottakai.  Silti ottaa vähän koville. Voin kertoa, että tänään huomasin lukiessani samaa sivua dekkaristani mitään ymmärtämättä uudelleen ja uudelleen, että hermot tuntuvat olevan pikkuhiljaa riekaleina viereisten petien avautumisvaiheiden kipujen kuulemisesta, vaikka olen koettanut kovasti itseäni tsempata ja ulkoistaa itseni tilanteesta.  -tämä kaikella lämmöllä jokaista synnyttävää kohtaan, voihkia saa juuri siten miten tuntuu, siksihän useiimmat täällä ovat! Näin täysin päinvastaisessa tilassa maatessa sängyn pohjalla "lepohoidossa"  jatkuva synnyttäjän vaikerruksen ja synnytyslaulun sekä toimenpiteiden kuuleminen lähestulkoon läpi vuorokauden vain raastaa sivullisen sisikuntaa ja tekee tietysti unista tilkkua. Kroppa siis makaa mutta sielu ei. Jos sattuisin kärsimään synnytyspelosta, uskon että kokemus olisi melko sietämätön. Kaikkein kurjimmalta tuntuu kuulla niiden neitojen tuskia, joiden kanssa on ehtinyt vähän kaveristua, kun mitään ei pysty tekemään avittamiseksi!  Nyt kuitenkin on harvinainen ilta, käyn juuri yksin nukkumaan ja pujautan korvatulpat korviin, ja peitän sillä naapurihuoneesta kantautuvan "laulun". Siellä nimittäin valmistaudutaan kiihkeimmillään pienen tytön syntymään, ja  toivotan matkaan kovasti onnea -ja muulle osaston väelle rauhallista yötä.  

Ladataan...

Pages