Ladataan...
Lilou's Crush

 

Tajusin juuri, että omista lakkiaisistani on tuplasti kauemmin aikaa, mitä menee siihen, että esikoiseni mahdollisesti painaa valkolakin päähänsä!

Miten sitä olikin niin aikuinen ylioppilaaksi tultuaa. Nyt hymyilyttää. Voi minua pientä hupsua.

 

PS. Löysin ylioppilaslakkini puolilämpimästä ulkovarastostamme kun sitä siivoilin. Vahingossa oli edellisessä muutossa mennyt väärään paikkaan. Ihme, ettei ollut homeessa!

Ladataan...

Ladataan...
Lilou's Crush

Terkkuja Lahesta!

Kaatosade, piknikistä ei puhettakaan. Sen sijaan keittiössä tuoksuu lasten ja mummun leipomat munkit, lattialla pyörii pienet pallojen meressä ja serpentiinit on saatu tukkaan ja takkuun. 

Simasuin toivottelen hauskaa vappua! 

Ladataan...

Ladataan...
Lilou's Crush

 

Kuvassa on uusi kotiovemme.

Eilen vesisateen ropistessa voimalla mustaan asfalttiin myimme rakkaan kotipesämme uusille omistajilleen. Tänään aamulla, auringon paistaessa ja lippujen liehuessa ostimme uuden kotimme.

Päässä valtava sekamelska! Haikeutta, onnea, iloa, kaipuuta, odotusta, jännitystä, varmuutta.  Jostain syystä siellä sekamelskan seassa soi yksi lapsuudestani tuttu kappale:

"Tuulee, maailmalla tuulee, taivaan alla

Tuulee, sieluun asti tuulee,

maailmalla soi"

 

Ne tuulet, joiden selkään hypättiin, ne vievät nyt kohti jotakin ihan uutta, ja samalla niin tuttua ja turvallista. Näin on hyvä.

Ladataan...

Ladataan...
Lilou's Crush

Tömähdys kuului siitä, kun tumpsahti tajuntaani, että olen totaalisen, täysin, tyystin ulkona lastenvaate-skenestä. Ei se siis haittaa. Ei pätkääkään. Mutta tuli mieleen selkeästi aika, kun vielä tiesin, mitkä ovat suosittuja lastenvaatemerkkejä, kuka niitä suunnittelee, mistä niitä kannattaa ostaa ja mikä niiden jälleenmyyntiarvo mahtaa olla.

En kuulkaa tiedä enää mitään.

Tämän ei-tietoa-hetken tarjosi sähköpostiin kilahtanut Mini Rodinin uutiskirje (en tiedä, mikä sattuma sai sen avaamaan, jostain syystä on jäänyt peruuttamatta). Mini Rodini viettää kymmenvuotissynttäreitään, ja on sen kunniaksi lanseerannut Memory Lane-kokoelman, jossa toi tällä kertaa kaksi suosittua printtiä takaisin: merirosvon ja pandan.

Kumpikaan näistä ei ole meillä vaatteissa näkynyt printti. Esikoisen aikana Mini Rodinia kyllä löytyi, mutta kuosina olivat mm. iloiset kirsikat, supersankarit, punaiset ja keltaiset raidat ja se lemppari, supersankarivaiheeseen kuulunut punainen, salamarintainen ribbi-kokoasu Superhessun tyyliin, vartalonmyötäisenä (niin kamala, että aivan mahtava). Silloin en kuitenkaan muista, että hypetys olisi ollut tällaista. Haluamansa vaatteen kyllä sai, kun muutaman nettikaupan kollasi läpi. FB-kirppiksiä ei silloin vielä ollut, ja hinnat huutiksessakin pysyivät maltillisella tasolla. Nyt voin vain hämmästyneenä seurata, millaisin hinnoin aika lailla ajan syömätkin vaatteet tekevät kauppansa. Siitä tässä ilmiössä voi olla hurjan iloinen, että kyseessä ei todellakaan ole kertakäyttövaatteet: jo valmistusvaiheessa luontoa kunnioittaen tehdyt vaatteet pukevat monenmonta pientä kaveria.

Älkää ymmärtäkö väärin. En paheksu tätä merkkivaateharrastusta silloin kun se on vielä tolkun sfääreissä. En vain ole ollenkaan kärryillä. Ja onneksi ei ole tuo kuopuskaan, joka ihan tyytyväisenä mennä jollottaa esikoisen kuuden vuoden takaisissa rensseleissä. -Mielenkiinnolla odotan, millaisia keskusteluja käydään sitten, kun lapset ihan itse alkavat todella toivoa jotakin tiettyä vaatetta tai merkkiä.

 

Ladataan...

Ladataan...
Lilou's Crush

Voiko olla vaikeampaa väriä kuin beige? Tein ensimmäisen Zaran nettikauppa-tilaukseni hetki sitten, ja kiikutin kotiin kevättakin. Beigen luulin tilanneeni, mutta tuo epeli on milloin vaaleanpunainen, milloin beige, milloin tavallinen vaaleanruskea ja milloin huijaa olevansa lähes kermanvärinen. En ymmärrä.

Beige värinä ei koskaan ole meikäläistä pukenut, mutta tietyt vaatekappaleet, kuten pitkä, ohut trenssi, nyt vain on oltava tietyn värinen Teki se sitten minusta kampelansävyisen tai ei. Näin siis määrää pääkoppani, ei mikään sen tärkeämpi instanssi.

Koska malli on muuten jetsulleen etsimäni, en vielä päättänyt takin kohtaloa. Booztin alesta löytynyt samankaltainen tulee vertailuun, ja vain toinen takeista saa kappipaikan. Tykkäisin tästä jälkimmäisestä materiaalin vuoksi enemmän, mutta katsotaan, miltä tuntuu, kuvista ei koskaan voi sitä päätellä.

PS: Tuo Zaran nettikauppa toimi muuten tosi hyvin: nopsasti tuli, parissa päivässä ja hyvin pakattuna. Noudon otin tuohon viereiseen Zaraan, se kun on lähempänä kuin posti, eikä tullut näin maksujakaan. Valikoima oli laajempi kuin myymälässä, sen tiesi kiva myyjäkin kertoa.

Pages