Ladataan...
Lilou's Crush

Kaupallinen yhteistyö, Bookbeat

Jos olette sattuneet kulkemaan Liisankatua ja nostaneet katseenne ylöspäin, ehkä oletteni nähneet kaiteen rakosista kurkistavat varpaanpäät. Siellä pötkötän minä, salaisessa kesäpesässäni. Huhuilla ei kuitenkaan sellaisena hetkenä kannata, sillä en sinua kuulisi: korvillani on vastamelukuulokkeet, ja minulle juttelee Muumilaakson väki, taakse jää etäinen liikenteen meteli.

Kesälomalla kuuntelin Bookbeatista äänikirjoja paljon: tällä kertaa en juuri uhrannut aikaa kotitöille, mutta kuulokkeista tuli tarinoita lenkillä musiikin sijasta ja illalla nukkumaan mennessä, kun en viitsinyt mökkipaikassa lukuvalolla muita häiritä. Olen innostunut kuuntelemaan Tove Janssonin muumeja, nyt vuorossa Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia, seuraavaksi haikeaakin haikeampi lempimuumini, Taikatalvi, jonka koko hienouden olen ymmärtänyt vasta päälle kolmekymppisenä Seuraavana listalla yksi lapsuuteni merkittävistä kirjoista, Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut, ja sitten ajattelin siirtyä taas dekkareiden pariin. Ei harmita niin paljoa tuo omalta osaltani ihan päin prinkkalaa mennyt raitiovaunulinjaston uudistuskaan, kun vajaat kolme kilsaa kävelee luurit korvallansa ja kuuntelee vaikka Hotakaisen juttuja

Jos siellä joukossa on vielä joku, joka ei ole aikaisempaa jakamaani ilmaiskuuntelun koodia käyttänyt, nyt on vielä tilaisuus: klikkaa tästä, ja pääset rekisteröitymään ja saat kokonaisen kuukauden ilmaista kuunteluaikaa (yleensä kokeilukuuntelu on pari viikkoa!). Jos menet suoraan Bookbeatin sivuille, syötä koodiksi lilouscrush niin saat saman edun. Tämä koodi siis voimassa uusille tutustujille ja voit käyttää sen 30.9 saakka.

(Kuvassa lukuseuralaiseni, muistatteko Torstia? Hän muutti Vartsikan puutarhasta meidän mukana kaupunkiin, ja on pärjännyt citytonttuna oikein mainiosti).

 

 PS. Muistakaas paras juttu: kirjat voi ladata etukäteen kuunneltavaksi/luettavaksi offline-tilassa. Arvaatte varmaan, miten vietän suuren osan tulevaa Nykin lentoani. Silmät kiinni, kuulottimet korvilla. Nyt vain pitäisi osata valita valtavasta määrästä kiinnostavia kirjoja, minkä parissa tuon ajan vietän! 

PPS. jotta ei unohtuisi, äänikirjojen lisäksi löytyy Bookbeatista myös luettavat kirjat! Itselläni on seuraavaksi listalla Imagen entisen päätoimittajan Heikki Valkaman gastrodekkari Pallokala, joka sijoittuu Japaniin. Odotan jännityksen lisäksi hienoa paikkakuvausta, koska Heikki on asunut vuosia Japanissa, ja tuntee kulttuurin läpikotaisin.

Share
Ladataan...

Ladataan...
Lilou's Crush

Olin tänään kuulemassa L'Oreal Parisin syksyn meikkituulia, ja kyllä kävi aikamoinen puhuri, niin paljon on luvassa kaikenlaista uutta kivaa: pesevä hoitoaine hiuksille, juhlameikkiin Droplets hohdetipat, laajentunut meikkivoidesatja, luonnolliset värilistä Lip Painteihin ja vielä extrana vielä salaperäinen yhteistyö Balmainin kanssa. 

 Yksi uutukaisista kiinnitti huomioni, ja testailin sitä heti kotiin päästyäni. Nimittäin L'oreal paradise Brow Pomade -kulmakarvavaha, jossa on sekä erittäin käyttökelpoiset sävyt että nerokas pakkaus. 

Sävyt ovat viileähkö vaalea (ei tunkkainen tai liian keltainen), tummanruskea ja harmaanruskea. Ja tuon viimeisen kohdalla intoni siis oli taattu, koska tästä maasta ei kuulkaa juuri koskaan löydy oikeasti harmaanruskeaa/harmaata kulmaväriä meikäläisen tummille eläkeläiskarvoille! Nyt löytyi! L'Orealin meikkitaiteilija Suvi Tiilikainen muuten kertoi, että yllättävää kyllä, tuo tummin sävy on sopinut erittäin monelle suomalaiselle.

Kun vielä koostumus on mukavan notkeaa vaan ei märkää, sivellin fiksusti pakattu pakkausken sisään niin, että sen saa pitkäksi, kynämäiseksi työkaluksi, ja se on vielä sopivan napakkakin, niin sanoisinpa, että tässä on syksyn karvakisan voittaja, tai ainakin finaalitähti -osa uutuuksista on vielä tutustumatta.

Share
Ladataan...

Ladataan...
Lilou's Crush

Olen erittäin pitkän tauon jälkeen taas päässyt liikuntarytmiin kiinni. Tai uskon päässeeni, takana on vasta sen verran lyhyt rupeama, että ei parane vielä tuuletella. Kevät meni baletin hurmoksessa, ja sama jatkuu taas parin viikon kuluttua (jippii!), mutta muutoin liikuntani ovat jääneet vain arkiliikunnan tasolle, ja se on aivan liian vähän. Olen ollut vähän ihmeissäni itseni kanssa -ennenvanhaan liikunnalle ei tarvinnut uhrata ajatustakaan, kaikki huhkimiset vain "tapahtuivat". Kavereita näin lenkkien ja jumppien merkeissä, ja oli aivan normaalia ajoittaa kivat ohjatut tunnit elämää jaksottamaan.

Vielä ensimmäinen lapsikaan ei hidastanut tahtia, mutta kun tuli kuuluisat ruuhkavuodet töihinpaluun merkeissä, siitä se alkoi, pikkuhiljaa hiipuva tahti. Sitten tapahtui pahin: poksahti polvi, ja tuli pitkä pakollinen tauko ja hyvästit lempilajeille. Sain vielä hetkeksi rytmistä kiinni ja koetin opetella nauttimaan keveämmästä menosta, mutta ei se vain ollut sama... Toisen äitiysloman jälkeen tuntui jo mahdottomalta sovittaa töiden ja muun elämän keskelle liikuntaa. Yleensä en ehtinyt edes ajatella sanaa "lenkkari" kaiken kiireen keskellä. Kymmenen tuhatta askelta päivässä tuli kyllä useimmiten täyteen, mutta hikiliikuntaa, harvemmin. 

Sitten se viimein saapui. Kauan kateissa ollut motivaatio. Sen jälkeen, kun olen useimpina viikon iltoina lasten iltapalan jälkeen raahannut hanurin ulos ja rehkinyt kunnon punanaama-hikeen, olen huomannut sekä syvemmän unen että hiukan virkeämmän olotilan edut. Ihanaa. Kunpa tämä pysyisi yllä vielä syksyn sateissa. Haastavaa tulee olemaan, mutta koitan tsempata! 

Samanlaisia projekteja siellä? Muita menneen liikunnallisemman elämän perään haikailevia? 

Share
Ladataan...

Pages