Ladataan...
Lilou's Crush

Ihastelin viime viikolla töissä kollegan törkeän hyvännäköisiä, rentoja mutta näpsästi istuvia Leviksiä. Aevan täydellinen malli: ei megatiukka, vaan mukavan myötäileva, juuri sopivasti kapeneva lahje ja nätti sävy.

Arvaahan sen. Olivat vintaget. 

Farkkutilanteeni on yleisesti ottaen katastrofaalisen huono. Vuosien saatossa oikein hyväksi muotoutunut joukkio on kropan muuttumisen ja ihan vain puhkikäyttämisen vuoksi harventunut vain muutamaan pariin, joita ei parhaalla tahdollakaan voi sanoa "jokapaikanhousuiksi", vaikka sen virkaa joutuvatkin tekemään. 

Mutta mitäs mitäs...

...Ratkaisu voisi olla, ei vintage-Levikset, vaan ihan uudet 501 CT:t. Olisiko tässä ehkä Levisten uusi tuleminen vaatekaappiini? 

 

Ladataan...
Lilou's Crush

Meillä on jännät paikat, sillä parin päivän päästä kokoontuu taloyhtiön hallitus antamaan painavan sanasensa kylpyhuoneremontistamme. Olemme tässä oppineet jo sen, että muutokset laissa sekä tämän taloyhtiön historia ja useimpia aiempia yhtiöitämme suurempi koko tuo ihan omat twistinsä ja turnsinsa tähän projektiin. No, lain mukaan ja kaikki vaatimukset täyttäen tottakai etenemme, maalaisjärki kainalossa.

Juuri nyt keskustelemme seinäwc:n asentamisesta. Yhtiön kanta on "EI" ja se johtuu ilmeisesti hiukan vääränlaisesta ymmärryksestä vedeneristeistä (seinäwc:hän rakennetaan vasta kosteuseristetyn ja laatoitetun seinän eteen, ja sitten kotelo, joka on alareunasta auki, jotta mahdolliset vuotovedet paljastuvat, ei varsinaisen seinän sisään), ja isännöitsijän kanssa juuri tästä aamusella keskusteltiin. Hän taisi ainakin ymmärtää asian, ja pyysi vielä asennusohjeet saatteeksi kokoukseen. Katsotaan, kuinka käy -en haluaisi luopua ajatuksesta vain siksi, että asiaa ei ole käsitelty oikein faktoin.

Kaiken päälle auliisti ja nopeasti meitä palvelleella (jättimäinen kiitos lukijalleni Hannelelle, joka tämän yrityksen vinkkasi!) LVI-yritys Heatcolla on iskenyt pöpö piirtäjiin, ja putkipiirrokset eivät ehdikään hallituksen kokoukseen tästä ymmärrettävästä syystä -aikataulu oli julmetun kireä jo valmiiksi.

Tällaista se on, muutosta ja muovailua koko homma -remontti todennäköisesti saataisiin käyntiin silti alkuperäisessä aikataulussa, mutta jos piirrokset vaativat muutoksia, menee vähän kireäksi. Myös varakotiin liittyviä mahdollisuuksia on nyt herännyt, jotka puoltaisivat remontin siirtämistä parilla kuukaudella eteenpäin -meillä olisi ehkä mahdollisuus pysyä näillä kotinuerkilla, joka olisi lasten vuoksi todella upea juttu. Elämme tosiaan nyt jännittäviä aikoja. 

Kuva IDO Glow-mallistosta, josta lie valittava pönttö, jos perusmalliin joudumme. Haasteita tulee olemaan mittojen kanssa, huh huijakkaa. Tyylistä puhumattakaan. Kun on johonkin kiintynyt, tiedättehän te, miten käy jos siitä pitää luopua... Vakavia juttuja nämä peffahommat!

Ladataan...

Ladataan...
Lilou's Crush

Tiedättehän sen, kun iäkkäämmät sukulaiset päivittelevät, kuinka aika rientää ja lapset kasvaa... Tänä päivänä, tammikuussa 2017 tunnen liittyneeni tuohon sukupolvien ketjuun.

Nämä kaksi, ja eräs timantti-ananasvillatakki ovat sellaiset vaatekappaleet, joita lapsi aina ehdottelee päälle pantavaksi. Ovat kuitenkin roikkuneet kaapissa kimmellellen iloa tuomassa, vaikka ovatkin  olleet ostohetkestä saakka naftinlaisia ( Nyt jo useampia vuosia aivan liian pieniä päälle pantavaksi)

Tulipa mieleeni viheltää edellä mainittu esikoinen sovitushommiin. Ja kappas. Hopeatakki on ihan passeli vaikka heti, eikä sinisenkään kanssa kauaa tarvitse odotella. Vaikka lapsi ei juuri tyttömäisistä jutuista tykkää, kimmellys on toinen juttu, etenkin tuon katrihelenansininen kimmellys.

Mitäpä tästä opimme. Konmari-mamma taisi olla taas oikeassa: kun joku tavara ilahduttaa, siitä ei tarvitse luopua, vaan sen kannattaa antaa ilostuttaa kaikessa rauhassa. Ehkäpä se löytää vielä aivan uusia käyttötarkoituksia, tai käyttäjiä.

Ladataan...

Ladataan...
Lilou's Crush

Täällä ollaan ihan vaiheessa kirppishommien kanssa, mutta noin klo 11 pitäisi minunkin olla Kalliossa kirppispöydän/rekin vierustalla, ellen ole nääntynyt matkalle.

Poikkea jos ennätät :)

Ladataan...

Ladataan...
Lilou's Crush

Lauantai oli merkitty jo kuukausi sitten tyttöjen päiväksi. Siis meidän perheen isojen tyttöjen -tarkoittaen sitä, että kokonainen päivä oli varattu laatuajalle esikoisen kanssa.

Päivä alkoi tärkeimmällä, eli Pokemon-korttiostoksilla. Hassua jotenkin, että nuo kortit ovat taas kuumaa kamaa, itse en niiden aikakautta elänyt, mutta pikkusiskon tai pikkuveljien luokalla niitä taidettiin vaihdella. Ensimmäinen korttipakkaus siis hankittiin tänään, voi sitä onnenhuumaa... Melkein meinasi jäädä odotetut Kuppi&Muffinsin muffaritkin syömättä, kun pakkausta tarkasteltiin joka kulmalta.

Samalle päivälle sattui juuri puolivuosittainen kampaajareissukin, jonne kipitettiin masut pullollaan. Tytön hiukset lyhenivät kymmenisen senttiä, tuossa hiusmäärässä sitä ei tosin huomaa. Toista se olisi, jos itseltä napattaisiin sellainen määrä pois.

Kampaajan jälkeen käytiin kurkkaamassa Kotipizza Gameseja Kampissa, siellä kun lavalla oli sopivasti tubettajat, joista tyttö tiesikin lähes kaikki osallistujat. Sen jälkeen käveltiin vähän ympäriinsä ja mentiin syömään, ennenkuin päivän toinen huippuhetki koitti.

Onneli ja Anneli, on se vaan jotenkin symppis näin äiti-ihmisenkin mielestä. Itselläni tosin painoi raskas viikko niin kovasti, että saatoin ihan ihan vähän ummistaa silmiä jossain välissä siellä teatterin hämärässä. Mutta kiva kotimainen lastenleffa se oli.

Kun käveltiin kotiinpäin, hyppeli vieressä yksi valtavan tyytyväinen pieni tyttö. Ja onhan se nyt ihanaa, tehdä kaikkea kivaa yhdessä vailla arjen velvoitteita tai pieniä keijusiipien kanssa tanssivia, pokemonkortteihin, ylisuuriin toppahousuihin, neppareihi, nappeihin ja kännyköihin ihastuneita hullunkurisia tyyppejä, jotka tekevät kaikkensa saadakseen sataprosenttia läsnäolevasta huomiosta. Niitä, joita pikkusiskoiksikin toiset kutsuu...

Ladataan...

Pages