Ladataan...
Lilou's Crush

Kaupallinen yhteistyö: Biorion

Muistatteko, kun jokin aika sitten kerroin syöväni Biorionin kapseleita? Otin näitä kuureina säännöllisesti muistaessani tai erityisen tukanlähdön hetkillä. Hetki sitten sain testattavakseni ulkoisesti käytettävää Biorionin hiuspohjaa stimuloivan hoitonesteen, ja tässäpä kerron omia kokemuksiani siitä.

Biorionin stimuloiva hoitoneste on siis sanan mukaisesti hoitoneste, ei muotoiluote -vaikka siinä pieni kohottava efekti onkin mukana. Hoitoneste virkistää päänahan pintaverenkiertoa ja edistää uusien hiusten kasvua ja hidastaa hiusten ennenaikaista irtoamista -siis pitää hiuksen paremmin päässä kasvamassa niin pitkään, kuin se geneettisesti kullekin on vain mahdollista. Käytännössä siis toimii ikäänkuin "lannoitteena" (suokaa anteeksi sanavalinta, istutuspuuhissa on tullut oltua...) ja parantaa hiusten kasvuolosuhteita. Kaksi hyvää asiaa siis hiuksistaan huolehtiville.

Tukkatilanteeni tällä hetkellä on sellainen, että olen pitkän omanvärisen kauden jälkeen taas päätynyt blondaushommiin, ja siitähän ne hiukset ei ihan kamalasti tykkää. Erityisesti katkeilevat tästä syystä puolivälistä, eivät niinkään irtoa. Laadukas hiusharja onkin ensisijaisen tärkeä -juuri nyt esimerkiksi vanha suosikkini, Tangle Teezer ei sovi laisinkaan! Samoin hiuslenkeistä saivat lähteä viimeisetkin metalliniitin omaavat yksiköt, jotta mekaanista ärsytystä tulee mahdollisimman vähän.

Elämässä on myös ollut monella saralla stressiä enemmän kuin laki sallii, ja sen huomaan vaikuttavan minulla hiuksiin. Niitä lähtee stressaavampina aikoina -tai vähän jälkijunassa -enemmän kuin normaalisti. Ei nyt hälyyttäviä määriä, mutta sen verran, että kampanjaani, joka tuntee pääni paremmin kuin minä itse, sen kyllä huomaa. 

Testiä aloittaessani pelkoni oli, että rasvoittumiseen taipuvainen päänahkani näyttäisi illalla nestettä laitettuani aivan kamalalta aamulla. Yllätyin itsekin, kun huoleni osoittautui turhaksi: neste nimittäin hiukan kohottaa hiuksia, ei toki niin runsaasti kuin vaikkapa kuivashampoo tai tuuhentava suihke, mutta yhtä kaikki, ei lättää niitä painollaan liimaletiksi pitkin päälakea -tuossa kuvassa yllä olen laittanut nestettä illalla "toisen päivän tukkaan" ja tilanne kolmantena aamuna siis tuollainen ihan kelpoisa.

Hoitonesteen käyttö on tosi helppoa:

  1. Tee pullon nokalla jakauksia hiuksiin ja purista sinne nestettä (jos olet käyttänyt hiusvärejä "vanhaan malliin", se on oikein oiva tapa)
  2. Hiero hoitonestettä hiuspohjaan
  3. Anna kuivua 

 

Mainiota tästä hommasta tekee sen, että hoitonesteen käyttö ei vaadi mitään esivalmisteluja: sen voi levittää niin kuivaan kuin kosteaan, puhtaaseen tai "puolipitoiseen" tukkaan. -itselläni ainakin monimutkainen systeemi vie ilon hyvienkin tuotteiden käytöstä!

That's it! Tosi helppokäyttöinen tuote, ja tuoksutonkin vielä, eli voin suositella, jos hiustenlähtö tuntuu vaivaavan vähän normaalia enemmän, tai tuntuu, että jokin tehobuusti voisi tehdä hyvää.

 

PS. Koska olen itse käyttänyt tuotetta vasta reilun kuukauden, en voi vielä sanoa sen kokonaisvaikutusta, mutta sen verran osaan kertoa, että viimeaikoina hiukan kutisemaan taipunut päänahka on täysin tyyni, ei tarvitse enää havahtua rapsuttelemaan. Tosi kiva tämäkin asia!

  •  

 

Ladataan...

Ladataan...
Lilou's Crush

Vielä näin iltasellakin lillun hyvässä mielessäni. Kävin nimittäin tänään elämäni ekaa kertaa suppaamassa. 

Mikäs siinä ihmeellistä, tuumaa varmasti moni. Vaan kuulkaa. Kärsin jonkinlaisesta vesikauhusta, eli pelkään siis vettä kaikkialla muutoin paitsi suihkussa, juomalasissa ja katseen alla rannassa. En siis kertakaikkiaan ole vesipeto, vesi ei vain ole elementtini niin millään tapaa -enää. Asia juontaa juurensa kauas lapsuuteen, kun olin lähellä hukkua. Vaikka haaverista selvittiin hengissä, trauma jäi, eikä vesi ole tuntunut sen jälkeen enää ollenkaan omalta. Vaan suppailu kiinnosti vietävästi, ja niinpä toissapäivänä tartuin härkää sarvista ja varasin itselleni Töölönlahden rantaan Hakuna Matatalle SUP-tunnin, ohjattuna.

Reippaasti menin paikalle ja hoidin maksut sun muut, ja mikä onni kävikään: muita ei ollut ilmoittautunut ohjatulle tunnille, ja sain PT Miira-Marin ihan kokonaan itselleni -sain siis täydellisen yksityistunnin ammattilaiselta, joka ei jännitykselleni naureskellut tai sitä ihmetellyt yhtään, vaan suhtautui kovasti tsempaten. 

Puolisentoista tuntia siellä kauhoin Miira-Marin kanssa, ja alkoi otteet olla jo kertakaikkisen mallillaan. Laskeutumiset, kääntymiset, aallokot sun muut sujui tosi hyvin. Olen niin mahdottoman ylpeä itsestäni! Uskalsin! Pärjäsin! Nautin!

 

Jos vähänkin jännittää, tai haluaa suppailla takuulla oikealla tekniikalla, suosittelen tosi lämpimästi menemään nimenomaan ohjatulle tunnille. Hakuna Matatassa niitä on taas seuraavan kerran elokuussa, tämä oli alkukesän viimeinen mahdollisuus. Miira-Mari oli aivan MAHTAVA ope!

 

 

Ladataan...

Ladataan...
Lilou's Crush

"Kun hankitaan pieni koira, ei mene niin paljon rahaakaan ruokaan ja kaikkeen".

Vai kuinkas se olikaan...?

***

"Meidän koira ei ainakaan nuku sängyssä!"

Ei tosiaan kotona ...mutta mitäs kummaa onkaan tapahtunut menneen viikon hemmottelulomalla anoppilassa. Voin jo aavistella reklamoinnin määrän, kun hidalgo palaa Helsinkiin!

***

***

"Kyllä se koira on enemmän teidän juttuja"  (mies iltapalalla)

"Isin oma kullannuppu, oma kaveri, oot sinä niin sulonen tyyppi, pitäisköhän meidän viedä sut suihkuun? Sitten voitaisiin leikata kynnet ja laittaa sitä hoitoainetta niin tuoksuisit ihan ihanalle laventelille ja olis niin kiva nuuskutella. Ai vieläkö rapsutellaan massusta, juu iskän mussukka, täältäkö rapsutellaan, ai ai ai" (niin, se ihan sama mies viiden minuutin päästä, kun silmä vältti).

"Siis koiralle vaatteita?! Ja leluja? Onkohan se vähän liioittelua?

Tai sitten se on vilukoira, jolla on sokerista tassut. Ja tosi terävät lelunretuutushampaat!

 

PS. Viimeistä kuvaa ei ole lavastettu -salamatassu nappasi vappuna juniorilta pudonneen pillin, ja ryntäsi viivana vakiopiiloonsa pöydän alle -pilli saatiin pois kummankaan vahingoittumatta.

 

 

 

 

Ladataan...
Lilou's Crush

Terkkuja Lahesta. Säät kun oli mitä oli, päädyttiin remontillisen mökkijuhannuksen sijaan anopin lihapatojen ääreen, ja mikä valtavan hyvä päätös se olikaan. Mökkinaapurin video näytti valtavat aallot Lohjanjärvellä, ja vähän pelotti, onko vene enää tallella -tai laituri! Samainen naapuri miehineen oli käynyt tarkistamassa tilanteen, ja kaikenpäälle äyskäröinyt pienen prutkumme tyhjäksi, tuulen nostamat jättiaallot olivat lyöneet veneen yli, ja täynnähän se oli, tietysti. Liikutuin tuosta pyytettömästä ystävällisyydestä ihan sydänjuuria myöten.

Ollaan syöty, saunottu ja reipasteltu. Kaikilla on ollut tosi mukavaa ja leppoisaa. Tänään kävelyreitti vei 12 vuoden takaisiin maisemiin, Myllysaareen, jossa melkein tasavuosia sitten tanssittiin meidän häät. Oli surullista nähdä, miten tässä ajassa pursiseura kaunis Kommodori -rakennus on rähjääntynyt. Kunpa se saataisiin kunnostettua, sillä miljöö, tuo pieni saari, on ainutlaatuinen.

Toinen aikalailla ainutlaatuinen paikka on Launeen perhepuisto. Lapsukaisten lempparipuisto, jonne itsekin menen mielelläni. Todella suuri ja hyvänä pidetty leikkipuistoalue on harvinaisuus. -Huomenna mennään varmaankin uudestaan, sillä minigolf näytti kutsuvalta.

Olavikin nauttii maalaismaisemasta. Nyt tosin vetelee hirsiä, tassumittariin olisi tältä päivältä kertynyt varmasti kuusikymmentätuhatta askelta. Kyllä kelpaa tällainen keskikesän juhla!

Ladataan...

Ladataan...
Lilou's Crush

 Ja näin on päättynyt yksi merkittävä jakso elämässä. Suljin tänään hellästi minimökkimne oven viimeistä kertaa.

Jätin vanhan rouvan odottamaan uusia omistajiaan pestynä ja puunattuna. Huomenna saapunevat!

Onnea ja pitkää ikää, sinä onnellinen, vuosia Veijarivuoren laella elämää nähnyt pesäkolo.

Ladataan...

Pages