Ladataan...
Lilou's Crush

Olen erittäin pitkän tauon jälkeen taas päässyt liikuntarytmiin kiinni. Tai uskon päässeeni, takana on vasta sen verran lyhyt rupeama, että ei parane vielä tuuletella. Kevät meni baletin hurmoksessa, ja sama jatkuu taas parin viikon kuluttua (jippii!), mutta muutoin liikuntani ovat jääneet vain arkiliikunnan tasolle, ja se on aivan liian vähän. Olen ollut vähän ihmeissäni itseni kanssa -ennenvanhaan liikunnalle ei tarvinnut uhrata ajatustakaan, kaikki huhkimiset vain "tapahtuivat". Kavereita näin lenkkien ja jumppien merkeissä, ja oli aivan normaalia ajoittaa kivat ohjatut tunnit elämää jaksottamaan.

Vielä ensimmäinen lapsikaan ei hidastanut tahtia, mutta kun tuli kuuluisat ruuhkavuodet töihinpaluun merkeissä, siitä se alkoi, pikkuhiljaa hiipuva tahti. Sitten tapahtui pahin: poksahti polvi, ja tuli pitkä pakollinen tauko ja hyvästit lempilajeille. Sain vielä hetkeksi rytmistä kiinni ja koetin opetella nauttimaan keveämmästä menosta, mutta ei se vain ollut sama... Toisen äitiysloman jälkeen tuntui jo mahdottomalta sovittaa töiden ja muun elämän keskelle liikuntaa. Yleensä en ehtinyt edes ajatella sanaa "lenkkari" kaiken kiireen keskellä. Kymmenen tuhatta askelta päivässä tuli kyllä useimmiten täyteen, mutta hikiliikuntaa, harvemmin. 

Sitten se viimein saapui. Kauan kateissa ollut motivaatio. Sen jälkeen, kun olen useimpina viikon iltoina lasten iltapalan jälkeen raahannut hanurin ulos ja rehkinyt kunnon punanaama-hikeen, olen huomannut sekä syvemmän unen että hiukan virkeämmän olotilan edut. Ihanaa. Kunpa tämä pysyisi yllä vielä syksyn sateissa. Haastavaa tulee olemaan, mutta koitan tsempata! 

Samanlaisia projekteja siellä? Muita menneen liikunnallisemman elämän perään haikailevia? 

Share
Ladataan...

Ladataan...
Lilou's Crush

Sisältää mainoslinkkejä Bootzin syysuutuuksiin

Joka "muotivuosi" sesongeista suosikkini on syksy. Musta on mustempaa kuin muistankaan, ja kaikkien kepeiden kesävärien jälkeen sen huomaan on niin helppo palata.

Ihan vielä elokuussa on ole villoja ottanut käyttöön toisin kuin työkaverini, kesävaatteiden kammoksuja, jonka kanssa aiheesta juuri puhuttiin ja huvituttiin erilaisesta suhtautumisestamme kesäpukeutumiseen toimistolle. Siinä, missä itse nautiskelen vielä paljaista varpaista ja vajaista punteista, hän puolestaan tallusteli jo pulleanpehmeässä mohairissa, pilleissä ja buutseissa. 

Mutta niin vain kohta pullistelen minäkin, kunhan mittari vielä vähän vajoaa. Kävin nimittäin täsmäostoksilla, ja kerrankin oikeaan aikaan, eli kun kaikki ihanat syysuutuudet vasta ovat saapuneet, enkä tapani mukaan mattimyöhäisenä, kun kokoja saa metsästää kissojen ja koirien kanssa, ja lopulta jää kuitenkin ilman suunnittelemiaan täydennyksiä... Ostin sekä Acnen pitkän, lämpimän neuletakin että klassikoiden klassikot,  Vansin tennarit. Mustana molemmat, kuten alustuksesta varmasti saattoi arvatakin.
Nyt pitää vain pitää maltti mielessä pyykkihommissa: aiemmat samanlaiset Vansini, valkoiset vain, onnistuin kutistamaan pesukoneessa niin pikkuruisiksi, että eivät enää mahtuneet jalkaan, vaikka kostutin uudelleen ja koetin venytellä. Sopivat onneksi naapuruston teinille, eli jatkavat kulkuaan näillä kaduilla nekin. Acnen harmaata neuletta pidin viime talvena melkein joka toinen päivä, (ja joka toinen päivä &Other Storiesin pitkää villatakkia, joten uskaltaisin arvoida, että tämä viitta tulee olemaan tänä syksynä ja talvena oiva kolmas pyörä niiden kaveriksi.

Vaikka vielä on kesää jäljellä, taidan kyllä silti koeajaa "synkät syystennarit" jo huomenna. Niin kivasti natsasivat vajaamittaisten lahkeiden kanssa sovitellessa!

Share
Ladataan...

Ladataan...
Lilou's Crush

Onpas ollut äänten täyttämä päivä. Aamulla paistateltiin päivää ja pyörittiin päät pyörryksiin asiakkaani Kotipizzan Linnanmäki-päivässä. On se vaan sellainen juttu tuo Lintsi, että kerran kesässä se pitää kokea. Itselle riittäisi jo vähempikin meininki, mutta minkäs teet, kun esikoinen alkaa olla pahimmassa (tai parhaassa?) huvipuisto-iässä.

Siitä melskeestä selvittyä jäätiin odottamaan ennustettua ukkosta. Ja olipa se melkoinen! Kun taivas veti pilveen, olin parvekkeen oven raossa, ja yhtäkkinen valtava tuulenpuuska veti tukan taakse, ja toi sellaisen tyrskäyksen vettä, että koko naama kastui. Äkkiä vetäydyin sisätiloihin, ja täällä ihasteltiin leimuavaa taivasta naapurin lasten kanssa niin kauan, kuin näytös kesti.

Meillä keskustassa myrsky vain jytisi ja näytti hienolta, mutta muualla pääkaupunkiseudulla on tullut tuhoja. Niinkin lähellä, kuin meidän mökillä muutaman kilometrin päässä Lauttasaaressa on kaatunut useita isoja puita ja rakennustelineitä.

Juuri hetki sitten sain kuvia mökkipolulle kaatuneista valtavista puista, jotka ovat katkaisseet kulun kokonaan. Huomenna mennään katsomaan tilannetta, ainakin yhden lähimökin päälle on kuulemma kaatunut puu. 

Share
Ladataan...

Pages