Ladataan...
Lilou's Crush

Vietettiin miehen kanssa ikimuistoinen ilta kaksi kesää sitten NoLiTassa (New Yorkissa, North of Little Italy -sanoista eli alueen määrittelystä tuo nimilyhenne, jos ei tuttu juttu). Silloin yksissä tuumin päätettiin, että tänne vielä tullaan kahteen pekkaan jossain ei-niin-kaukaisessa tulevaisuudessa viettämään aikaa, ilman lapsukaisia. -Koko kesän reissu rapakon takana perheenä oli paras koskaan, mutta aikuisaika, ei ole yliarvostettua se, ei.

 

Ja oh behold.  Jos luoja suo, oksut, rokot, räät ja rutot kiertää meidät syksyllä, sinne me suunnataan syyskuun lopussa! Olin jo luopunut toivosta kohtuuhintaisiin lentotiketteihin, mutta tällä kertaa rutiinitsekkauksessa sellaiset yllättäen pomppasivat ruudulle. Pikainen varmistus, että voin käyttää kesäloman työllä täyttyneitä päiviä tähän, soitto appiukolle että lastenhoitotarjous todella piti paikkansa, varmistus, että ystävä on kaupungissa tuolloin ja kyllä. Liput on nyt ostettu! Pikkuisen pidennetty viikonloppu meidän lempparikaupungissa odottaa!

Tunnustan, että en oikein malta pysyä pöksyissäni. ESTA meni juuri vanhaksi, eli sen päivittämisellä voisi aloittaa tosifiilistelyt. Huvittavaa on, että hoidettavien asioiden jälkeen ensimmäisenä mielessä pyörii vain kaikki ne ihanuudet, missä ja mitä haluan syödä... Pitänee alkaa treenaamaan vatsalaukun venyttämistä.

PS. epäloogisesti kuvat eivät ole yhtä lukuunottamatta Nolitasta, vaan ihan kaik puolelt kaupunkki.

 

Share

Ladataan...
Lilou's Crush

Kanalinjalla jatketaan tiiviisti! Tällä kertaa yksi unholaan jäänyt ravintolavinkki Brooklynistä! Kyseessä on yksi paikallisen ystäväni ja hänen poikansa lempiravintoloista, Sweet Chick. Simppeliä, hyvää, paikallista (joka tuntui olevan kovin trendi) ruokaa ja aika erikoisia juomia kohtuuhinnoin. Kuulemma tämä on ennenmuuta mieletön brunssipaikka viikonloppuisin, mutta eipä ollut valittamista arkilounasaikaankaan -paikka oli myös täpösen täynnä, ja hetken jonotimmekin saadaksemme pöydän neljälle.

 

Pääjuttu Sweet Chickissä ovat "fried Chicken and waffles", koko lista on etelävaltiolliseen tyyliin rakennettu, ja sieltä löytyy monta amerikkalaista lohturuokaa (esim. klassikko mac and cheese, jota lapsiystävälleni tilattiin) kuten nettisivuillakin kertovat (ovat muuten todella kivat ja elämykselliset ravintolan verkkosivut).

Olin itse aamupalasta vielä niin täynnä, että närpin vain vähän miehen kalkkunaklubivoileivästä, ja tilasin tarjoilijan suosituksesta ricotta-mustikkapannarin. Loppupäivänä ei sitten tarvinnutkaan juuri muuta syödä, oli meinaas tyyliin sopien aika valtava annos.

 

Osoite: Sweet Chick Brooklyn, 164 Bedford Ave, NY 11211

 

PS. Lasten kanssa liikkuville, paikka ottaa hyvin pienet vieraat vastaan, mutta ei ole järin ratasystävällinen.

Share

Ladataan...
Lilou's Crush

Kaupallinen yhteistyö Siipikarjaliitto

Voin kertoa, että tämä yhteistyö on yksi erikoisimmista ja hauskimmista, mitä olen kuunaan tehnyt. Lähdimme nimittäin munan perässä Somerolle selvittämään mysteeriä, millaista tuotosta se luomukana puskee.

Saimme siis koko perhe kutsun visiteeraamaan yhteen Suomen 36 luomumunatilasta. Kuulosti jotenkin aeeeevan ihanan kreisiltä, eli ilman muuta otettiin haaste vastaan, sillä se sopi täydellisesti loppukesän teemaamme: "Kotimaanmatkailua ja Kanahommia". Nykin reissun jälkeen nimittäin teimme pistoreissuja pitkin poikin Suomenmaata tuikituntemattomiin kolkkiin, ja samaan aikaan paras ystäväni otti ja majoitti kotipihaansa Villa Nuppulaan luomukanoja! Nuppu vietti kesän onnellista kanafarmarin elämää neljän kanansa ja Keekki-kukkonsa kanssa, joita käytiin ihailemassa aina, kun mahdollista. Ihania. Ihania ja luonteikkaita, ja munivat kaikenpäälle varsinaisia kultamunia (ainakin kappalehinnaltaan, kun lasketaan noille lellikeille hinta per tuotos...).

No, nyt lähti tarina sivuraiteille, palataan Someron reitille. Kauniina heinäkuisena maanantai-aamuna pakkasimme koko meidän poppoon Nissaniin ja aloitimme road trippimme kohti Someroa. Tunnustan häpeillen, että ennen tätä matkaa en osannut sijoittaa Someroa kartalle, mutta nytpä osaan, ja hyvä niin. Eikä vähiten siksi, että matkan varrella oli tarjolla kauneinta kotimaata.

Sää suosi, matka sujui joutuisasti, mutta kaikki ei kuitenkaan mennyt tuona maanantaina Somerolla kuin Strömsössä. Tilan emäntä, joka oli lupautunut meille tilaa ja tuotantoa esittelemään ja kertomaan luomumunien tuottamisesta aivan kaiken ja kaikenpäälle kokkailemaan lounaat matkalaisille, olikin joutunut jumiin Helsinki-Vantaan lentokentälle. Että tehtiin tällainen vaihtokauppa sitten, me etelän hetelmät sinne ja hän tänne.

Saimmekin oppaaksemme hyväntuulisen syntyperäisen somerolaisen, tilan farmarin Antti-Jussin. Eipä Antti-Jussi aamulla tiennyt, millaiseen päivään herää, sillä aamulla kanalaa kohdannut varsinainen tragedia: minkki oli päässyt tarhaan riehumaan, ja 116 kanaparkaa kohtasi maallisen vaelluksensa päätepisteen. Minkin ilkivallan aiheuttama poikkeustila vaati melkoisia järjestelyjä, jotta päivärutiinit saatiin sujumaan ja kanaressut eteenpäin kohti viimeistä leposijaansa. Tämän hässäkän päälle hälle tupsahti vielä syliin yllärinä nelipäinen helsinkiläisturistijoukko. Monella olisi hymy hyytynyt, mutta ei Antti-Jussilla, ja meillä oli aivan huippukiva päivä -pääsimme jutustelun, tilan kiertelyn ja kahvittelun lisäksi vielä pomon ja tyttärentyttärensä saappaiden perässä astelemaan sinne kaikkein pyhimpäänkin.

Kokoja on tosiaan joka lähtöön! Saimme kotiinviemisiksi myös "tuplamunia" eli tuollaisia jättimäisiä kahden lapsen nyrkin kokoisia kaksoskeltuaismunia.

Tilalla opimme, että luonnonmukainen tuotanto ei tarkoita vain elintilaan, ympäristöystävällisyyteen ja ruokaan liittyviä seikkoja, vaan kanojen luonnonmukaset käyttäytymistarpeet pyritään myös ottamaan huomioon. Kanat saavat luomutiloilla asustella väljästi ja kanamaisen mittapuun mukaan oikein mukavasti, sillä luomukanalan koko on suurimmillaan 3000 kanaa. -Tilalla voi toki olla useita kanaloita. Luomukanaloissa esimerkiksi täytyy olla 5% ikkunaa, että vallan näköalojakin kanoille tarjotaan. Maiseman lisäksi kavereille on tarjolla myös aktiviteettiä, sillä luomukanat pääsevät keväästä syksyyn saakka ulkoilemaan kanalan tarhassa, jossa tilaa on ainakin neljä neliötä per kotko.

Niin tomerina he siinä!

Luulin itse, että luomumunan tuotanto on vielä aika pientä, mutta opinpa taas uutta. Viimeisen 15 vuoden aikana tuotanto on kasvanut lähes viisinkertaiseksi, eli luomutrendi on kovassa nosteessa myös lennostossa. Luomumunien osuus kaikesta munatuotannosta on noin 4%, ja isoissa kauppaketjuista jo kymmenen prosenttia myynnistä on luomua.

Sylillinen valkeaa kultaa, niitä jättimunia, niin suuria, että eivät edes peruskennoihin mahtuneet!

Meidän ostokäyttäytymiseemme kaikella kuulemallamme ja kesän mittaan tapaamillamme kanapersoonilla on ollut merkitystä. Eettisyys ja kanojen hyvät olot miellyttävät kovasti, ja ruoan alkuperä ylipäänsä kiinnostaa yhä enemmän. Samoin luomumunien puhtaus on tärkeää tällaiselle smoothiemaanikolle: raakanakin näitä uskaltaa huoletta popsia. Lisäksi lääkkeiden käyttö kanoille on erittäin vähäistä. Nämä on tärkeitä juttuja etenkin kun käytämme kananmunia aikalailla jäätäviä määriä, jos tällainen slangitermi sallitaan. Tätänykyä yhä useammin kattilassa porisee siis iloisen kirkkaankeltaisen keltuaisen sisältäviä nolla- tai ykköskoodin munia (luomukanalan ja freerange-kanalan koodit nuo nolla ja yksi), vaikka muitakin kyllä vielä tulee joskus ostettua.

Kertokaapa, ladies ja possible gentlemen, suositteko itse luomua, oletteko sekakäyttäjiä, otetaan mitä on tyrkyllä vai vaikkapa sitä ostetaan mitä halvimmalla saadaan-osastoa?

 

PS. Poikkesin myös matkan varrella kolkuttelemassa Baddingin paratiisi-kioskilla, kuten ekasta kuvasta näkyy, mutta ei ollut Baddinggi kotosalla. Ens kerralla sitten.

 

Share

Pages