Ladataan...
Lilou's Crush

"Minä juon nyt kahvia".

Yhteistyössä Nescafe

Tiedätte varmaan sen remontin parhaan hetken. Tai siis toiseksi parhaan, heti valmistumisen jälkeen siis. Se on kahvitauko se. Lauantaistelle kaffetauolle remppatyömaallamme makuuhuoneessa liittyi pieni pingviininnäköinen työmies osana Lilyn ja Nescafen kampanjaa (jossa arvotaan kaffekoneita, >>kliks>>!)

Tykkään kahvitella kahviloissa. Todella. Uskon nautiskelleeni elämäni aikana ainakin Tukholmanristeilyn verran rahaa Helsingin keskustan kaffeloissa, ja jokaikinen sentti on ollut sen arvoista. Olin keskustassa asuessamme vähän semmoinen lattemamma, kun tyttö oli pieni. Ei ollut parempaa, kuin hakea höyryävän kuuma kahvi, ja kärrytellä onnellisena vauvaa ympäri kaunista pääkaupunkiamme kirkkaassa talviauringossa. Ai että.

Nyt, kun elo pyörii pääasiassa akselilla työpaikka-koti, eivätkä kummatkaan sijaitse enää entiseen tapaan keskustan humussa, ajatus jonkinmoisen kaffekoneen hankinnasta on toisinaan käynyt mielessä. Saamattomana luonteenlaayuna sitten kyllä jäänytkin sinne. Kunnes nyt tarjoutui tilaisuus tutustua kamppiksen puitteissa, ja siihen iloisena tartuin.

En fanita kodinkoneita noin yleisesti -kaapissa on pöytägrilli (käryttää liikaa sisätiloihin), vohvelirauta (lähinnä tunnearvoa, mumman vanha ja takuulla paloturvallisuusriski), Bamix (käytössä kermavaahtohommissa pääasiassa, aristokraattinen laite ja viettää vapaaherran elämää, rikos suorastan!). Nyt, kun kapselikamun käyttöä on takana muutama tovi, ollaan tehty sinunkaupat, ja kone nököttää (retkiä alakerran remppatyömaalle lukuunottamatta) keittiön tasolla toisen työjuhtani, joka päivä käytössä olevan smoothiekoneeni vieressä.

Laitteen mukana sain muutania uutuusmakujakin, kuten Caramel Espresso, Choco Caramel ja Chai Latte (sopivat makean ystäville), testattavaksi. Espresso sellaisenaan on tällaiselle maitonaamalle liian tujua, joten kävin ostamalla Stockkalta ja Prismasta laatikot suosikkejani, jotka ovat ihan tuttavallisesti capuccino ja latte. Tarkemmin sanottuna lempparini on makeuttamaton latte.

Minusta laitteessa kivointa on nimenomaan se, että saan kelpo kaffea helposti sen kaipaamani yhden kupillisen ilman puuhastelua tai transportaatiota pois kotioloista. Isoissa kahvimööpeleissä kaltaistani laiskiaista hiukan hirvittää se puhdistusrumba ja kaikki tarvittava tiedon määrä, joten tämä sopii itselleni hyvin. Kapseleiden kanssa riittää kapselin asettimen huuhtelu ja käytetyn lajittelu roskiin, ja sillä se. Jokapäivä en näitä hennoisi juoda hinnan ja jätemääränkin puolesta, mutta korvaavat justiinsa ne puuttuvat lattemukilliseni. Pitäisi vain muistaa olla töissä litkimättä suodatinkahvia pitkin päivää!

Mutta niin, se remppa. Siinä kuulkaas todistusaneistoa ensihätään, mitäs tuumaatte? Lattialaudat paikallansa, uudet kaapistot asennettu, ovetkin ensimmäiseen kertaan maalattu, vaikka tässä eivät näy. Vielä kaistale tapettia ja päällysmaalit sekä listat, ja siinä se on. Nytkin jo ihana, valoisa ja entistä tilavampi.

Mutta niin, vielä asiaan: jos kahvikoneen voittaminen omaan kotiin tai blogikollegoiden resepti- ja juomavinkit kiinnosytavat, täältä niitä löytyy!

Share

Ladataan...
Lilou's Crush

Tuossa se on, meidän makuuhuone hetki sitten. Tällä hetkellä ruuvinvääntimen surinasta päätellen kaapistoa on jo kaatunut. Sen jälkeen siirretään sänky tuonne meidän Epähuoneeseen ja jalan alla ikävän kylmän pyökkilaminaatin on aika lähteä. Jännätään vähän, löytyykö altaa muovimatto kovine liimoineen, vai selvitäänkö vain väärin asetetun kosteudensulkumuovin löytämisellä.

Seinissä on kiva valkoinen melko uusi tapetti, se saa jäädä, ellei purkuhommat aiheuta katastrofeja. Ikkunanpieliin ja terassin oveen maalia, ja toivottavasti meillä on rauhallinen pesä uinua. Kaapistoksi nykyisen massiivisen kaapiston sijaan laitamme n.35 senttiä syvää kaappia, joka vapauttaa hiukan lattiapintaa ja tuo avaruutta. Ei siis mitään huikeita muutoksia, mutta viihtyisyyden kannalta minusta aikas kivoja.

Minä onneton nappasin loppuviikosta jonkun flunssapöpön, joka koittaa ottaa ylivaltaa. Lepoa, ja niin kivojen menojen peruutusta tältä viikonlopulta. Ensimmäinen kerta viiteen vuoteen, kun voin rauhassa levätä ja potea, kun pikkiriikki matkasi eilen junalla mummulaan ja pitää siellä hauskaa.

 

PS. Epähuonepohdinta saatiin päätökseen; se säilyy epätilana, kaapistoa tulee kenties kulmakaapin plus yhden ei-niin-syvän verran lisää, ja Stringin korkeat hyllyt kaappeineen tiilisenää vasten tekemään aulasta viihtyisämmän. Saanpa viimein kivan paikan himoitsemilleni kollaasihommeleille ja äitini tauluille. Kutsutaan sitä vaikka sitten galleriaksi sen jälkeen ;) Kun vielä löydän paikan kauniille ompelupöydälleni, sitten se on siinä.

Share