Ladataan...
Lilou's Crush

Ostin jokin aika sitten tyystin kävelemään siirtyneelle kuopukselle kettukengät. Tai niin, ovat kuulemma oravakengät, mutta kettukenkien nimellä kulkevat tästä eteenpäinkin.

Minkä karhunpalveluksen itselleni teinkään! Tätänykyä patukkamme suostuu kävelemään vain ja ainoastaan näillä kengillä. Ei käy nauhakengät, Sorelit, ne ei to-del-la-kaan sovi. Kumisaappaat karjutaan pois näköpiiristä samantien. Leppoisa lapsemme omaa siis sittenkin kuumenevan luonteen, kun tällaisiin elämää suurempien kysymysten, kuten sopivien kenkien, äärelle pääsemme.

Lopputulemana tällä hetkellä siis jalassa ovat ulkosalla siis nämä "hienostelukengät", tai vaihtoehtona on kymmenen kilon veltoksi heittäytynyt punnus kaulassani.

Että pitikin sattua. En kärsi edes ajatella, mitä tapahtuu, kun ketut käy pieneksi.

 

Ketut-alias-oravat löytyivät Zarasta. En tiedä, uskallanko suositella omien kokemusteni perusteella.

Ladataan...
Lilou's Crush

Eilen oli ensimmäistä kertaa niiden parin "Väärä hälyytys, ähäkutti, enpäs vielä tuukkaan, t: Kevät" -päivien jälkeen sellainen fiilis, että kyä tästä vielä kesä saadaan. Tyttö halusi "ne hienommat aurinkolasinsa" joissa on perhosenkuvia, ja meni naapurin pojan suojaisalle pihalle ottamaan aurinkoa, mitä se nyt kuusivuotiaiden maailmassa sitten tarkoittaakaan.

Samantien alkoi (ilmeisesti jatkossa jokakeväinen) kiistely siitä, kuinka paljon vaatetta on tarpeeksi. Huomasin huvittuneena käyttäväni äitini repliikkejä täsmälleen samoin äänenpainoin mitä itse sain tuta aikanaan: "Ei ole väliä, vaikka XX juoksisi alasti, meillä pidetään takki vielä päällä" ja "Vaikka XX:llä on sandaalit, tässä perheessä pidetään lenkkarit vielä jalassa" ja "Kevätsää voi olla petollinen, etkä kyllä halua vilustua".

Niinpä niin, nyt se on tapahtunyt. Olen muuttunut äidikseni, eikä se taida tässä asiassa olla lapsesta yhtään niin kiva juttu kuin minusta. Terkuin hihaansa salaa hymyilevä tiukkismutsi, lapsukainen kainalossa.

Ladataan...
Lilou's Crush

Otettiinkin Monnisen kanssa varaslähtö kevätmuotiin erään pikku vahingon jälkeen, kun talvihaalari piti pistää pyykkiin, ja illalla oli vielä lentävä lähtö tien päälle. Kylmän ajankohdan kavaltaa vain karvatöppöset, ja näkymättömissä haalarin alla on toki villapuku, että kepeissä tamineissa tarkesi pienen pyrähdyksen ajan.

Harvemmin mikään lastenvaate kolahtaa niin, että kumaus kuuluu. Tuo Molon kukkais-softshell, Hill Floral, sen teki, ja tilasin sen tyyriillä Ratkiriemusta. Ja tein sen vielä uusiksikin, kun mitoitus oli niin minimaalista.

 

Ladataan...
Lilou's Crush

Jos jonkun vauvajutun tällä kertaa olisin toivonut hankkineeni, se taitaisi olla imetyssuoja. Menemättä sen kummemmin keskusteluihin julki-imetyksestä, tuumaan, että tämä turhakkeelta kuulostava juttu, olisi ollut juuri minulle pikkuiseni kanssa kiva tarvike reissun päällä ollessamme. En vain ajoissa vastaavan olemassaoloa muistanut, vaikka mualimalla sellaisiin olenkin törmännyt. Nyt jo kohta seitsämänkuukautisen tyllerön äitinä en enää roposiani uusiin vauvatavaroihin raaski sijoittaa, vaikka ravintola-alalla toimin edelleen. Huivin huitulat hoitakoot asiansa, vaikka iän myötä enenevissä määrin venkoilevan vauvan kanssa vähän haasteelliset ovatkin.  

Kuitenkin vinkkinä teille kenties odottajille tai pienokaisenne imetystaipaleen aloittaneille, tässä minusta tuote, johon kannattaa tutustua -erityisen kiva silloin, jos vauva on sellaista sorttia, joka tykkää yks kaks kesken lounaan alkaa jutustella, tai on kovin kiemurteleva kaveri. Ruokarauhaakin takaa tämä essu pienelle syöpölle.

Tämä imetyssuoja on siis kotimaisen Söpöshopin, jälleenmyyjiä ilmaantunee pikkuhiljaa nettisivuillensa. Vastaavia ulkomaisia versioita löytyy monella kuosilla, mutta kannattaa kannattaa kotimaista, ja kuosivalikoima on minusta kiva, eriväristä raitaa.

Ladataan...
Lilou's Crush

Viimeksi taisin Mini Rodinin mallistoa tarkastellessani tuumata, että kaukana takana ovat ne ajat, kun siitä innostuin. No, olivatkin lähempänä edessä kuin arvasinkaan, sillä uusi kevätmallisto pääsi yllättämään skeptikon. Sävyt vähän heleämpiä ja vaatteet jotenkin pirteämpiä kuin aikoihin. 

Tässäpä kuvakavalkadia lookbookistansa. Oma suosikkikuosini on tuo seilori, lempivaatteeni hurmaavan hennon roosa Pico-parka, joka näissä kuvissa alimmaisena on esillä valkoisena.

Kyllä minä näitä Monninkaisen yllä mieluusti katselisin! Ilo on palannut!

Pages