Ladataan...
Lilou's Crush

Reilu vuosi sitten reissasimme Tokiossa. Matkan upeus on jotenkin valjennut pikkuhiljaa vuoden saatossa. -Oli aivan mahtavaa olla paikan päällä ja  nautimme joka sekunnista, mutta ilmeisesti Tokion käsittämätön koko ja monipuolisuus on sellainen juttu, etteivät ainakaan omat aivoni pystyneet sitä edes käsittelemään kerralla!

Koin aivan huikean "flashbackin" äsken, kun aloimme katsoa Studio Ghilblin Kätkijöitä. Huusimme koko perhe yhteen ääneen "me ollaan oltu tuolla!" kun heti elokuvan alussa autoiltiin Studio Ghiblin seuduilla Koganeissa -olimme nimittäin kävelleen ihan samannäköisiä katuja ja samaa joenviertä pitkin pari kilometriä edempänä matkallamme asemalta Ghibli-Museoon Mitakassa, miltä matkalta nämä kuvat on napattu.


Kunhan ensin reissataan uudella perhekokoonpanolla ensin Lahteen, Haapamäelle ja New Yorkiin, Tokioon on joskus vielä päästävä. Uskon, että toisella reissulla kaupungista saisi vielä enemmän irti.

PS. Täällä muutamia Tokio-aiheisia postauksiani:

Totoron jäljillä Ghibli-museossa

Päivä Odaiban keinosaarella

Harajukun hulinoissa

Shinjuku

Hello Kittyn Valtakunnassa -Sanrio Puroland

-Ja kas, tajusin, että minulta on jäänyt täysin kirjoittamatta visiitistä Tokion Disneylandiin, joka oli aivan käsittämättömän hieno paikka! 

 

Ladataan...
Lilou's Crush

Mies lähtee Tokioon työreissulle tulevalla viikolla. Aika mieluusti sinnepäin suunnattaisiin koko perhe, mutta minkäs teet, velvollisuudet ja niin edelleen.  Keskityn harmittelun sijaan siis tuliaistoiveisiin ;)

Tykkään tosi paljon Mujin tuotteiden pelkistetystä muotoilusta (yläkuvassa), ja olen suorastaan riippuvainen muutamista pikkujutuista, kuten mm. matkapurtiloista ja "vispilästä" eli sellaisesta intialaisen päähieronnan metallihässäkästä, sitä en tuohon kuvaan nyt löytänyt. Tällä kertaa toivon tuliaisiksi tytölle puuvärejä, ja itselleni vanupuikkoja, syömäpuikkoja ja pari tiettyä matkaputelia. Näihin tuliaisiin ei onneksi montaa rahaa mene.

Uniqlo on toinen helppo lempparini tuolta suunnalta, ja tuttu teille monille -erityisesti edulliset kasmirneuleet taitavat olla jo modernin klassikon maineessa. Jos mies löytäisi reissun päältä luonnonvalkoisen o-aukkoisen perusneuleen, olisin kerrassaan otettu! Vaatekaappini on kyllästetty niin tummilla sävyillä tällä hetkellä, että valkea perusneule olisi piristävä lisä.Tuollainen samanmoinen harmaana ja mustana minulla onkin, ja olen siihen kovin tyytyväinen. Toinen superhyvä hankinta Uniqlosta on ollut ohut kevytuntuvatakki, sellaiset meiltä löytyy koko perheeltä -omaani käytän villakangastakin alla, sillä muuten en vilukissana koskaan tarkenisi pukeutua siihen vähän siistimpään takkiini, ja viime kesän mökkireissullakin se kulki mukana, keveytensä ja minitilaan menevyytensä vuoksi aivan mahtava matkakaveri.

Yhteiseltä Tokion reissulta jäi harmittamaan, että ei tullut hankittua sushivälineitä -niitä pyydän miestä tuomaan ihan tavallisesta tavaratalosta, valikoimat kun olivat luonnollisesti siellä suunnalla laajat ja edulliset. Vitsit, miten mieli palaa väistämättä tuohon mahtavaan matkaan, voi kun itsekin pääsisi sinne joskus ei-niin-kaukaisessa tulevaisuudessa!

 

Ladataan...
Lilou's Crush

Helatorstaina juhlittiin ystäväni synttäreitä brunssin merkeissä Fannyssä. Olikin vierähtänyt tovi, kun siellä viimeksi olin käynyt, kuten nyt brunsseilla ylipäätäänkään, kotiin kun työviikon jälkeen pääsen, minua saa taltalla yrittää irrottaa lähtemään mihinkään. 17€ kyseisestä brunssista tuntui ehkä vähän kalliilta näin äkkiseltään. Hyvää toki oli, ja koska seura oli mitä parhainta, ei tuo hinta jäänyt harmittamaan, mutta seuraava brunssi nautitaan kyllä taas kotosalla. Äitienpäivänä, nimittäin.

Puin päälle ihan ekaa kertaa Tokiosta ostamani Comme des Garconsin Play-raitapaidan. Kyseessä on sinivalkoinen klassikko, jota jo tovin olin tohtinut kaappiini kaivata, mutta yli satanen trikoopaidasta, oli se kuinka tuhtia puuvillaneulosta hyvänsä, tuntui turhan tyyriiltä. Merkin kotimaassa paidalle jäikin hintaa noin puolet täkäläisestä, joten tartuin kiinni tilaisuuteen, vähän niinkus matkamuistona.

Hämmennys oli, että brändin lippulaivamyymälässä näitä Play-tuotteita ei saanut sovittaa. Onneksi mallasin päältäkäsin huolella, ja nappasin tuon L-koon enkä ensin katsomaani M:ää, se olisi ollut makuuni liian nafti, etenkin kun paita varmasti vähän menettää pesussa pituuttaan. Vinkkinä siis, jos paitaa olet harkinnut ja olet kaltaiseni kittananvihaaja, ota kokoa tai jopa kahta suurempi. Jos taas tykkäät enemmän pintaa nuolevasta, sitten normikoko lienee käypä -Hihat ovat leveähköt, mutta koska rullaan ne kuitenkin ylös, ei haittaa yhtään.

Nyt kaadan itselleni (suurehkon) lasin viiniä -tänään vietettiin tyttöjen päivää lapsen kanssa, päiväkotinsa oli kiinni, ja saatiin aamulla extempore ajatus lähteä Flamingoon uiskentelemaan, ihan ekaa kertaa ikinä. Oli mahottoman lystiä, koko päivä meni reissunpäällä, ja nyt on olo IHAN nakki. Nakitusta vauhditti grilliherkut kotipihalla, äly on ihan seis.

Suloista viikonloppua!

 

Muuta yllä: farkut J Brand, tossut Converse

Ladataan...
Lilou's Crush

Aasiassa puhelimet paljastavat omistajansa persoonallisuuden selvemmin kuin täällä meillä. Näin oli jo kolmetoista vuotta sitten, kun reissasin Malesiassa -silloin laitettiin kännykän näytön lasin taakse kuvallinen kalvo, ostettiin erikoisia näppäinmattoja ja koreita kuoria, jotka vaihdettiin puhelimen rungon mukana tulleiden tilalle.

Tokiossa näin VALTAVAN kokoisia, strassein koristeltuja, pulleita Hello Kitty -koteloita, jotka eivät edes mahtuisi käsilaukkuuni, kultaa, pehmoeläimeltä näyttäviä karvaisia kuoria ja kaikenmaailman lisäosin varusteltuja malleja, joiden käytännöllisyys on vähintäinkin kyseenalainen, hullun hauskoja kyllä! Sen lisäksi kännykän kuulokeliitäntään laiteltiin pienen tapin päässä killuvia koristeita, sienistä ja nimikirjamista niihin kaikkialla näkyviin Rilakkuma-nalleihin (oma suosikkini, ei tosin omassa kuoressani) ja Hello Kittyihin, ruuveihin ja pieniin muistivihkoihin. Rannelenkit, latausliittimen kohtaan kiinnitettävät kaulahihnat, tarrat ja vaikka ja mitä.

Kauppojen mukaan ainoa puhelinmalli näytti olevan iPhone 5, eikä omaan 4S-malliini tuntunut löytyvän uusia kuoria hajonneiden tilalle sitten millään. Tyttären kannustamana ostin sitten tuon valkoisen kawaiiiiii-nallen. Ja hörhöyksissäni tuollaisen "button seal" suojan koti-näppäimelle (käy myös iPadeihin, ei niin mitään virkaa, mutta vaan hauska)

Jokapäiväinen reissumuisto :)

 

PS. lupasin tovi sitten postata hyviä iPad Mini-suojia. Olen viimein löytänyt omani, tulossa siis juttua lähiaikoina :)

Ladataan...
Lilou's Crush

Odaiba on keinosaari Japaninlahdella, jonka rakentaminen aloitettiin jo 1853, tarpeesta suojata Tokiota mereltä tulevilta hyökkäyksiltä. Kolmekymmentä vuotta sitten aluetta alettiin kehittää vuoden -85 maailmannäyttelyn menestyksen myötä, tarkoituksena tehdä siitä kotialue 100.000 asukkaalle. 1990-luvun alun laman myötä Japanin talous romahti ja alue jäi joutomaaksi, kunnes sitä alettiin taas 1996 kaavoittaa uudelleen ja alueelle rakennettiin hotelleja, suuriyritysten pääkonttoreita ja ostoskeskuksia (Wikipedia).

Yhä edelleen aluetta rakennetaan ja kehitetään kiivaasti. Alueesta puhuttiin tulevaisuuden kaupunkina, ja siksipä mekin siitä kiinnostuimme ja lähdimme katsomaan moderneinta Tokiota.

Paikan päälle pääsee sekä perinteisellä metrolla, että meren yli korkeuksissa kulkevalla Monorail-junalla (Shinjukusta otimme metron Shimbashiin, jossa vaihdoimme Yurikamome-linjaan joka on siis tuo monorail). Monorail-ajelu oli yllättäen yksi matkan monesta mieleenpainuvasta hetkestä. Metro kulkee ilman kuljettajaa, ja meillä oli tuuria päästä istumaan ensimmäisiin penkkeihin etuosaan lasin eteen, josta pääsimme ihailemaan joka suuntaan avautuvia huikeita maisemia. Suosittelen ehdottomasti! Jos ensimmäinen tuleva juna on täynnä, jää odottamaan seuraavaa (jonottamaan etuovien kohdalle) niin koet hienon ajelun! Erityisen hieno kokemus lapsille. puikkelehtia pilvenpiirtäjien lomitse, korkealle kaartuvaa silmukkarataa ja lopulta huristella hurjaa vauhtia meren yli.

Saarella sijaitsee lukuisia ostoskeskuksia sekä yksi kauimmas näkyvimmistä maamerkeistä, yksi maailman suurimmista maailmanpyöristä, 115 metrinen Daikanransha-maailmanpyörä, joka harmillisesti ei ollut toiminnassa visiittimme aikana. Sinne olisin todellakin halunnut.

Kävimme lounastamassa Tokio Passin katsomisen arvoiseksi mainitsemassa Venus Fort-kauppakeskuksessa, joka on kirjan mukaan vain naisille suunnattu, varsin hämmästyttävä ostosparatiisi ravintoloineen. Tässä oli ensimmäinen kerta, kun kyseinen opus tuotti pettymyksen, minusta keskus ei ollut oikein mistään kotoisin, vaan aikalailla silkka (laimea) kopio Dubain Ibn Battuta Mallista sinisenä taivaineen ja hämärine kujineen. Erittäin hyvän ja suhteellisen edullisen lounaan, erinomaisesti palveltuna, tosin siellä söimme, joten ei jäänyt ihan tyhjäksi se reissu. Tosin esimerkiksi Aqua Cityn the Decks-ostoskeskuksessa,jossa oli myös mm. Lego-maailma ja muuta toimintaa lapsille, olisi myös hyvää purtavaa löytynyt viihtyisän näköisistä terassiravintoloista, ja noin sata kertaa mielenkiintoisemmassa ympäristössä. Menkää siis Decksiin, jättäkää Venus Fort väliin, on oma suositukseni.

Tyttö ihasteli Venus Fortissa suihkulähdettä, joka olikin parasta antia kauppakeskuksessa, tosin emme olleet liikkeellä shoppailumielessä muutenkaan.

Matkan varrella kohdattua tilataidetta.

The Decks sijaitsi heti rantabulevardin tuntumassa, ja sen edustalta oli hienot näkymät Rainbow Bridgelle, joka yhdistää saaren mantereeseen. Rannalta oli kiva katsella meressä purjehtivia isompia ja pienempiä paatteja, ja lähteepä rannasta myös venekuljetukset eri puolille mannerta.

Hämmentävä näky oli rannassa seisova Vapauden patsas. Kun Ginzassa kohtasimme Deja vu-ilmiön New Yorkin Fifth Avenuelta aina Abercrombie&Fitch -liikkeestä kantautuvaa voimakasta hajustetta myöten, täällä sen aiheutti tämä patsas. Kun Japanissa juhlittiin Ranskan vuotta 1998, Ranskalaiset lähettivät juhlaa koristamaan oman kopionsa Vapauden patsaasta. Patsaasta tuli niin suosittu, että kun Ranskan patsas lähetettiin takaisin, samalle paikalle pystytettiin vuonna 2000 uusi patsas. Hassu juttu, mutta Japanista löytyy kaksi muutakin Vapauden patsasta, Osakasta Amerikkalaisesta kylästä ja Shimodasta, missä amerikkalaisilla on tukikohta. Neljäs patsaista sijaitsi Ishinomakissa, mutta vaurioitui 2011 tsunamissa.

Tyttö oli fiilistellyt etukäteen rantaan pääsemistä niin paljon, että mikään mahti maailmassa ei olisi saanut kenkiä pysymään jalassa, varpaat oli pakko saada santaan. Onneksi päivä oli ollut lämmin ja hiekkakaan ei tuntunut kylmältä. Aikamoinen homma oli putsata hiekat pois pienten varpaiden väleistä, kun taas sukat ja kengät sujahti jalkaan.

Auringonlaskun ihailemiseenn ranta ja rantabulevardi oli mitä parhain paikka, aurinko nimittäin plumpsahtaa suoraan vastapäisten pilvenpiirtäjien taakse. Siellä hempeilivät monet paikalliset, ja koska alueella sijaitsee myös yksi Tokion suurimmista yökerhoista, juhlimaan tulevat porukat kokoontuivat rannalla ja aloittelivat iltaa vilttiensä päällä.

Kaikenkaikkiaan, suosittelen, ihan toisenlaista Tokiota.

PS. Autoista kiinnostuneita varmasti kiinnostaa myös saarella sijaitseva Toytoan auto"museo" Megaweb, jossa on esillä. mm. kaikki merkin uusimmat ja kehitteillä olevat automallit.

 

Pages