Ladataan...
Lilou's Crush

 

Muutaman kerran vuodessa, kun muistetaan, mitataan tyttönen. Lyijykynällä merkataan tarkasti viiva, päivämäärä ja senttimäärä eteiskaapin oven sisäpuolelle. Ihan samalla tapaa, kuin minun pituuttani on mitattu Mummalla ja Paapalla kaapinoveen aina vuodesta 1984 alkaen, kun muuttivat uuteen kotiin. Ehkä pidempäänkin, mutta ne viivat ovat sitten jääneet vanhan kodin ovia koristamaan.

Tuota viivan nousua on seurattu etenkin viimeiset kerrat kiihkeän odotuksen tunnelmissa: koska täyttyy se maaginen 120cm, jonka jälkeen Lintsillä pääsee tosihurjiin laitteisiin?! No, tuo odotettu mitta täyttyi jo aikaisin keväällä, ja menneenä kesänä typy pääsikin peräti kahdesti kieppumaan, ihan mahtavaa huimapäälle (joka on antanut itselleen lempinimen "Viima",  ihan vain vauhtiin ja hurjapäisyyteensä perustuen). Se oli hieno juttu.

Huono juttu puolestaan on se, että kun viisi-kuusivuotias ylittää 122cm, siirtyy hän useissa vaatemerkeissä lastenvaatteista nuorisovaatteisiin, vaikka vielä maku ja ikä viittaisi vahvasti lastenvaaterekeille. Meitä molempia tytön kanssa tämä pikkuisen harmittaa: tytön lempivaatteet on vuosia löytyneet Lindexistä,  mutta etenkin siellä hyppäys lastenvaatteista teinireleisiin tuntuu valovuoden mittaiselta. Tuo kuvan marsu/hamsteri/mikälietunika on yksi tämänhetken lempivaatteita. Hihat on vähän niin ja näin, niukat ja lyhyet, mutta vielä pienen hetken kestää käyttöä vähän reilumman mitoituksensa vuoksi. Vinkatkaas kaverit, jos mieleenne tulee, kivoja, kestäviä, pestäviä ja kohtuuhintaisia vaatemerkkejä, mistä kannattaisi etsiskellä samanhenkisiä vaatteita ainakin kokoon 128cm saakka, kenties jopa 134?

Share

Ladataan...
Lilou's Crush

Mummun tuoma Kappahlin Newbie-malliston pehmeä kietaisubody on tämänhetken lempivaate

Ennen omia lapsia en tiennyt vauvanvaatteista tuon taivaallista. Ensimmäiselle vaatteita ostettiinkin lähinnä periaatteella "näyttää kivalta, tuntuu pehmeältä". Moni ostos onnistui, moni meni mettään. Konkareille tässä postauksessa ei varmasti ole mitään uutta (plus maut ja mielipiteet voivat tietysti poiketa, kuten missä tahansa seikassa) mutta tässäpä meidän käytössä hyviksi havaittuja juttuja, joista juteltiin esikoista odottavan ystävän kanssa.

1. Kietaisubodyt

Etenkin vastasyntyneelle kietaisubody on yläosien kunkku. Se on helppo ja vauvaystävällinen vaate pukea -omat vauvani ovat ainakin protestoineet pään yli vedettäviä malleja pikkaraisina, vanhempana ja jämäkämpänä ne käyvät oikein hyvin. Nepparilliset ovat huomattavasti helpompia kuin nauhalliset mallit, nauhallisia tosin en ole nähnytkään kuin viimeksi vuoden 2008 äitiyspakkauksessa.

2. Pöksyt, ei puolipotkarit

En ole tavannut vielä yhtäkään vauvaa, joka viihtyisi puolipotkareissa/potkareissa joissa on valmiina sukat. Koskee niin yökkäreitä kuin päivävaatteita. Kuulemani mukaan puolipotkareilla on vankat kannattajansa, mutta omat kokemukseni rimpulasääristen lasten kanssa ovat sellaiset, että lapsi vetää puolipotkareissa jalat ylös "sukkaosista" ja pussittaa itsensä peffaosioon. Housumallisissa resorit estävät tätä tapahtumasta, ja sukat sitten vain varpaita lämmittämään Mikäli potkarit ovat ihan ihonmyötäisen sopivat, ne ovat omaan makuuni turhankireät (mukavuus myös vauvan vaatteissa ennen kaikkea...) vaikka tällöin pysyvät toki paikallansa. Pitkät resorit housuissa myös pidentävät pöksyjen käyttöaikaa, kun pienemmälle ne voi taittaa kaksinkerroin, ja mitan lisääntyessä oikaista -leveys yleensä kyllä riittää.

Neiti Monnisen kotiutumisvaatteet. Siskollakin oli omalla kotireissullaan kelta-valkoraitaa.

3. Nepparilliset yöhaalarit

Tämä lienee makuasia, mutta omasta mielestäni ehdottomasti lapsiystävällisin yöhaalari on lahkeeseen saakka auki oleva, neppareilla suljettava malli. Joustavimmatkin vetoketjut tuntuvat kovin kovilta ja kuhmuraisilta pienen herkkää ihoa vasten, eivätkä ole niin taipuisia kuin nepparilliset. Lisäksi vetoketjun vedin saattaa ikävästi tuupata ja raapia pientä leuan alle.

4. Ei huppuja pienokaisille

Vauvojenkin collegetakeissa on usein huppu. Aivan pienimmät viettävät suurimman osan ajasta pötköllään, ja huppu on vain ikävä möhkyrä niskassa. En siis suosittele sisävaatteisiin, vaikka kovin söpöltä näyttääkin, ulkohommissa passaa paremmin, kun huppua oikeasti käytetäänkin.

5. Kurkkaa sisäpuolelle

Saumat saattavat olla lastenvaatteissakin inhottavan kovat ja paksut, tai brodeerauksien tai painokuvien alla olla karheaa tukikangasta. Vastasyntyneen iho on suloisen pehmeä ja ohut, ja karheat saumat hankaavat sitä inhottavasti.

muistovaatetta... Kuvassa näkyvät Lindexin Muumipöksyt ostin ensimmäisenä vaatteena uudelle tulokkaalle ultran jälkeen

6. Pesu 60 asteessa

Vahinkoja sattuu. Haisevaisia vahinkoja. Siksi, ja muutenkin, pesumahdollisuus 60 asteessa on lastenvaatteissa suositeltava (ja usein näin onkin.) Itse pesen oikeastaan aina vauvan käyttövaatteet kuudessäkympissä ja hivautan kuivausrumpuun pesun päätteeksi pehmiämään, vaikka muuten suosin matalampia lämpötiloja lika-asteen sen salliessa.

7. Mistä ostaa?

Mikäli ei ole niin onnekas, että saa vauvanvaatteita kierrätettynä tai osaa niitä etsiä kirppiksiltä, hyviä, pehmoisia, pesua ja pitoa kestäviä lastenvaatteita olen löytänyt meille etupäässä Lindexiltä, KappAhlilta ja H&M:stä -ihan perusvaateliikkeistä siis. Gapista meille on päätynyt muutama kiva vaate käytettynä, ja Nextin vaatteita olen suunnitellut testaavani jossain vaiheessa. Polarn o Pyretin vaatteet ovat osoittautuneet huippulaadukkaiksi, ja niillä on myös hyvä jälleenmyyntiarvo. Kun vauva vähän kasvaa, siskon vanhoista vaatteista löytyy myös Molo Kidsiä etenkin fleecehaalareina ja -takkeina.Näitä kannattaa kurkkkia etenkin alennusmyyntiaikaan.

Share

Ladataan...
Lilou's Crush

Takki äipän ja tytön mieleen!

Me tehtiin pari viikkoa sitten tytön kanssa varsinainen urakkasuoritus, ja sovitettiin läpi melkein joka ikinen tytön vaatekappale mitä kaapin uumenista löytyi. Enkä ollut uskoa silmiäni. Paita toisensa jälkeen, leggarit leggareiden, ulkohousut, collegehousut, ihan kaikki oli jäänyt pieneksi. Enkä puhu mistään pikku kinnaamisesta, vaan useammasta puuttuvasta lahkeen ja hihan sentistä. Kaappiin takaisin laitettava kasa oli suorastaan säälittävän mini, sieltä pois siirtyvä tytön korkuinen. Seuraavana päivänä olikin edessä pikashoppaus kiireisimmille kamoille. -Onneksi juuri tuolloin puski väliin pienoinen takatalvi, että välikausivaatteita ei ihan heti myös tarvinnut lähteä metsästämään.

Nyt oli kuitenkin niidenkin hankkimisen aika, sen verran usein tuli lapsi selkä märkänä ulkoleikeistä sisälle. Tässä tilanteessa se on siis mies, joka ryntää ohjeideni ja tytön siunauksen mukaan noutamaan milloin mitäkin -tosin tänään testasin itsekin pienen hetken pystyssä oloa turvallisesti Itiksen itäpään Bermudan kolmiossa (Jesper Junior-H&M-Stockmann) usean päivän pelkän pötkön jälkeen etenemisvauhti oli a'la etana, joka sekin sai muutamat järistykset aikaan. Ei tässä tarvitse siis tämän urheammista saati pitkäkestoisemmista suorituksista edes haaveilla.  -Ensi kertaa elämässä, oli kepit tai ei, mummot suorastaan pyyhälsivät ohi rollaattoreineen. Kokeilkaapa, on muuten turkasen vaikea pitää hyvin_hidas_vauhti yllä, kun ihmiset kiiruhtaa ohi keveästi askeltaen. Kyllä, vaapun viikolla 22 kuin ankka. Lylleröiden, hitain askelin, keinahdellen varovasti puolelta toiselle, välillä puuskuttaen (sitä ei tosin ankat vissiin tee) Ou jee. Otsassa lukee varmasti kilsan päähän "niin raskaana".

Reiman "Dionne" ulkoiluhousut. Siis ulkoleggarit meidän sanoin

Mutta niihin ostoksiin. Kiireisimpänä hankintalistalla olivat välikausivaatteet ja kengät. Olin männävuonna superhypertyytyväinen Reimatecin henkselillisiin "Suoja" housuihin, jotka nimensä mukaisesti suojaavat paljon maassa kyykkivää selkään puhaltavalta viimalta ja olivat hurjan hyvin pitkänpuikulalle säädettävissä. Nyt näitä ei kuitenkaan löytynyt pikaisen puhelinkierroksen jälkeen lähiliikkeistä niin mistään mustana. Kakkoshousuina, vähän ohuempina, meillä oli H&M:n henkselihousut. Sama vesiperä.

Jesper Juniorista uskaltauduin -50% alella ostamaan ensihätään nuo kuvassa näkyvät  "ulkolegginsit" eli pehmovuorelliset, tuulta ja vettä pitävät hyvin kapeat lasten tekniset ulkoiluhousut. Epäilytti pikkuisen, mutta BINGO! Tyttö tykkäsi, minä tykkään ja nyt pärjätään siihen saakka, että henkselihousut toivottavasti pian löytyvät. Koon puolesta olivat muuten perusreimoja paljon niukemmat, noista Suoja-henkselihousuista varmasti riittää 122cm, näissä näki jo heti kaupassa, että koko 128 on oikea.

Ulkotakiksi löytyi H&M:stä tytön lempivärejä, pinkkiä ja sinistä yhdistävä kuoritakki*, joka on nätein näkemäni! Takki on kokoa 128, tarkoituksella vähän reilu, sinne alle fleece ja collari näillä keleillä, ja hyvä on. Meillä ovat viimeiset välikausitakit olleet H&M:ltä, yleensä sitä pehmoisempaa teknistä matskua, sellaista "sukelluspukukangasta" ja haukkuneet hintansa (n.30€) mennen tulen.

Lindexin Fix-välikausi, huppu lähtee aina heti kaapin perukoille, hmpf

Toisena takkina on yhtä kokonumeroa pienempi Lindexin Fix-takki, Fixeistä meillä ei olekaan aiempaa kokemusta välikaudessa. Jos joku ihmettelee, miksi kahdet takit ja housut on tarpeen, vastaus on yksinkertaisesti KURA ja pihalla toisinaan myöhäänkin viihtyvä mukelo. Haluan varmistaa, että tyypillä on aina kuivat ja puhtaat (puhtaahkot;) ulkovaatteet aamuisin tarhaan lähtiessä. Kahden setin tarpeesta johtuen onkin aivan mahtavaa, että kohtuuhintaisilta merkeiltä löytyy mainioita lastenvaatteita.

Vikingin vk-goret

Kengät tuottaa aina suurimman päänvaivan. Mieluiten välikauteen korkeammalle nilkkaan nouseva malli, Gore-Texillä ja kapeahkolla lestillä. Suojaa myös skeitatessa paremmin kuin matala varsi. -Meidän pihan muksujen suosikkipuuhaa tuo skeitti tällä hetkellä. Taitaa olla vk-kengät poikkeuksetta olleet meillä Vikingiä. Ja nehän sitten maksaa, ai hurja! Onneksi oli käyttämättä Stockmannin -20% alekuponki.

Jalasta mittaa. Viis-kuusvuotiaille suositellaan senttiä kärkeen, puolellatoista on oletettavasti leveys jo liian leveä ja kenkä hölskyy eikä istu kantakapista.

Vikingeistä olen kuullut lestin puolesta väitettävän vuoroin kapeaa ja vuoroin leveää, mutta ainakin tämä malli passasi kapoiseen, pitkään jalkaan, ja on tarroilla vielä hyvin säädettävissä. Hiukan huvitti kantaa kassalle kohta kuusivuotiasta varten 32 numeron kenkiä, en olisi sitä osannut ostaa ilman mukana olevaa pahvijalkaa. Sentti jäi kärkeen sopivasti tilaa ohjeen mukaisesti. Huomasin muuten Vikingin eri mallien koot näyttävät vaihtelevat todella reilusti, toisen mallin kolmekakkonen nimittäin olisi liian suuri varmasti vielä tokaluokallakin!

Toistaiseksi olen ollut aiempien vuosien kokemuksella tyytyväinen hankintoihin, ovat kestäneet hyvin ja pitäneet luvatut vedet ja tuulet. Olisi kummiskin kiva kuulla teiltä hyviä vk-vaatevinkkejä, näitä kun joutuu miettimään kerran, toisinaan kaksikin, vuodessa!

 

*Takki ostettu H&M:ltä saadulla lahjakortilla

Share

Pages