Ladataan...
Lilou's Crush

 

Kävin mielenkiintoista ajatustenvaihtoa tuttavien kanssa niinkin turhamaisesta aiheesta kuin juhlamekot. Ja ennenkaikkea siis siitä, että voiko juhliin mennä vanhassa mekossa. Onko noloa näyttäytyä samojen nassujen seurassa samassa juhlavaatteessa, vaiko eikö.

Moni sanoi, että mitä "isompi" juhla, sitä mielummin uusi juhla-asu. Osalle uusi vaate merkitsi sitä, että juhlasta tulee sen avulla vielä erityisempi, osalle uusi puku on tärkeä siksi, että ei vain kehtaa näyttäytyä juhlassa samoissa vetimissä useampaan kertaan, osalle uudet vaatteet ovat osa juhlarutiineita. Osa piut paut tuumasi ylipäätään juhlapukeutumisesta, ja osalle pelkkä ajatus aiheutti akuutin asukriisin.

Itselläni aihe on ajankohtainen tuota pikaa, sillä The Blog Awardsit, joissa todellakin näkyy kangasmetreittäin sitä viimeisintä muotia ja kuumimpia hippatrendejä, kolkuttelevat aivan kohtasiltään kalenterissa. 

Itse aion näillä näkymin pukea mekon peräti seitsemän vuoden takaa. Koska a) se on minusta nätti ja hauska  b) piut paut veisaan siitä, että se on "eilistä paistoa" c) en halua ostaa uutta harvoin käytettävää vaatetta d) koska olen ehkä myös vähän laiska keksimään muuta...

Mitäs tuumaatte?

Ladataan...
Lilou's Crush

Tänään vähän tavallisesta tyylistäni poikkeava asu. Kirsikkamekko on sekä hauska että mukava päällä. Töissä mekkoa peittämässä oli myös pitkä musta väljä neuletakki, sillä toiselta sivulta helma on omaan makuuni ihan vähän turhan lyhyt toimistolle.

Näin voimakkaat värit eivät ole se paras valinta hiusväriini ja vaaleaan ihooni, mutta sehän ratkesi ihan vain viemällä tukka mahdollisimman kauaksi mekosta ja piristämällä kalpea nassu kirkkaalla punalla. 

Päällä tänään: Mekko H&M Trend, tossut Converse. Päällimmäiseksi voi vielä kuvitella Acne Raya-neuletakin, jonka kanssa toimistolla köpöttelin.

Ladataan...
Lilou's Crush

En tiedä teistä mitä tuumaatte, mutta työkaverini tykkäsivät jostain syystä tämänpäiväisestä asustani -sain ihan hämmennykseen asti kohteliaisuuksia. Joku tuumasi tyylilleen ominaisesti kaikella rakkaudella, että "kiva kun sulla on päällä jotain muuta kuin kaapuja", toinen sanoi, että suora tukka ja collari nuorensi kymmenen vuotta ( I wish...), ja moni kehui muuten vain. Siksipä sitten ikuistin tämän hommelin ennen ruoanlaittotouhuja tännekin. 

Että tässä perusasu nuorennusleikkauksella, var så god! Tuosta Kenzon kollarista* tykkään muuten ihan mahdottomasti! Oli kamalan kallis, mutta passannut tosi moneen menoon! 

Päällä tänään: Pöksyt COS, collari Kenzo, tennarit Vans. 

*mainoslinkki 

Ladataan...
Lilou's Crush

Sairaslomani aikana töihin oli saapunut karvakenkäpaketti. Kerron, että en ollut ainoa toimistolla, jota nämä töppöset nauratti. Laitoin jalkaan heti, ja sen jälkeen olenkin käyttänyt päivittäin. Sopii muuten todella hyvin juuri tähän säätilaan, kuumemmalla voisi olla kurjemmat. Pientä sadettakaan eivät ainakaan ensimmäisellä kerralla säikähtäneet. Mukavat jalassa, eli nappiostos.

Pukeuduin tänään kokomustaan, ja pikku assistenttini nappasi pyynnöstäni asukuvan tästä selvästä syksyn merkistä. Innostui roolistaan niin, että kieri ja pyöri lattialla tosipaparazzin elkein, eli rullassa oli kymmenen enemmän ja vähemmän tärähtänyttä kuvaa, niin mallin kuin itse otoksen osalta. Tässä selkein yksilö kaikin puolin.

Ensi kerralla pitänee varustautua vedenkestävällä ripsarilla, sen verran käkätytti.

Yllä tänään:

Bomber &Other Stories, pöksyt Tiger of Sweden, kengät Steve Madden ja kassi Gucci. Neule takin alla Uniqlo.

Ladataan...
Lilou's Crush

Osa teistä varmasti muistaa epäonneni Vestiairen kanssa. Milloin tuli hyväkuntoisen väitetyn sijaan rikkinäinen ja ällölikainen kassi, tai milloin laukkuvanhus on seilannut ympäri Suomen, lähetetty väärälle ihmiselle, ja aivan mystisen onnenkantamoisen myötä sen saapuminen bongattu Facebook-ryhmässä, missä omituista pakettia ihmetteli sen vastaanottaja... 

Noista linkitetyistä kokemuksista johtuen olen todennut, että verenpaineelleni on parasta unohtaa mokoma kauppapaikka, jääkööt se onnekkaampien paikaksi tehdä löytöjä. Silti edelleen nimenomaan vintage-vuttoset ovat mieleeni: huoleton kanvas ja hunajaiseksi paahtunut vachetta-nahka, niistä tykkää aina vain vuosienkin jälkeen, olkoot in tai out noin niinkuin laukkumaailman trendeissä. 

Etsiskelin hyväkuntoista Montsouris-reppua puolitosissani toista vuotta -tätä mallistoista poistunutta laukkua ei niin vain nimittäin meinaa löytyäkään, ainakaan tässä suuremmassa GM-koossa. Aikailla ei tarvinnut, kun löysin sen FB-kirppikseltä luotettavaksi tietämältäni rouvalta. Maksoin illalla, rouva vei seuraavana päivänä postiin ja sitä seuraavana iltana reppu oli perillä. Ja juuri kuvatunkaltaisessa, jos ei paremmassakin kunnossa. Sen lisäksi vietin kivan illan tsättäillen tämän äitini ikäluokkaa olevan naisen kansssa, jonka kanssa meillä oli yllättävän paljon yhteistä. 

Koska joudun tätänykyä (kiitos uudistuneiden raitiovaunulinjojen) pääosin kävelemään töihin, olkalaukku ei ole fiksu valinta läppärin sun muun rahtaamiseen. Fjällräven-rakkaaseeni puolestaan ei mahdu ihan kaikki tarvitsemani, täyteen survottuna se porautuu hihnoistaan olkapäihini, eikä sovi ihan kaikkiin asuvalintoihinkaan.

Tämä vireä vanhus lempeän leveine olkahihnoineen sen sijaan oli pumpulia hartioille alusta saakka. Sinne sujahti kone, piuhat, tennarit, pari lehteä, pikkukansio, lääkepussukka,, lompakko, silmälasikotelo, nenäkannu sun muuta mitä kummallista extraa tänäänkin töihin kanniskelin. Olen aivan supertyytyväinen tähän ostokseeni! Hyvää kannatti tottavie odottaa, ja vanhassa oli vara parempi.

Pages