Ladataan...
Lilou's Crush

I-h-a-n  k-r-e-i-s-i-ä!

Viikko 36 täyttyi perjantaina, ja yhä yhtenä kappaleena! Siinä on viikkomäärä, jonka täyttymiseen en itsekään uskonut todella pitkiin aikoihin -en oikeastaan, ennenkuin se toteutui. Mutta tässä sitä vaan ollaan, mahanahka pinkeänä ja yhä muhkeampi Pulla sisuksissa! Kiitos Kätilöopisto ja tropit, kiitos te ihanat päivien piristyksestä lepäilijälle ja kiitos myös minä itte ja äärimmilleen venyneet hermot ja maitohapoille maatut makuulihakset.

Tämän viikkomäärän kunniaksi me lähdetään NYT ihan lääkärin luvalla brunssille, ihan muina hevosina ja pulleina polleina. Hitaasti tosin, mutta vauhdista ja sen puutteesta viis. Pikkuhiljaa siis normaali pystyasento kutsuu, sen miten kiristävältä masulta pääsee ;)

Auto, ulkomaailma, Helsinki City, here we come!

 

PS. Ensi viikon perjantaista eteenpäin tämä mamma voi reivaa ihan kuten kuka vain odottaja (as if, näillä liitoskivuilla, suppareilla ja kulahtaneilla lihaksilla ;).

Ladataan...
Lilou's Crush

Sain seitsemän syksykuvan haasteen Iduskalta, ja tartuin siihen tottakai. Tässä siis mieleeni ensimmäisenä pulpahtaneet asiat kuluneelta syksyltä:

1. New York

Syksyn huippuhetkiä oli lyhyt pyrähdykseni lempikaupunkiini. En saa siitä koskaan tarpeeksi, taas on ikävä! Ja huomasin, että on paljon kuvia vielä plakkarissa, jotka haluan jakaa kanssanne. Ei kai tämä aihe oikeastaan vanhene?

2. Metsä.

Tässäpä kaupungille vastapainoa. Olen tänä vuonna liikkunut luonnossa enemmän kuin varmasti koskaan. Kesällä juoksin, syksyllä nuuhkin ja rauhoituin. Ikä tekee ilmeisesti tehtävänsä ;) missään muualla ei päänsisäinen hälinä rauhoitu kuin mäntymetsässä. 

3. Sairaala

Reissun ollessa syksyn iloinen huippuhetki, merkittävin juttu kaikkiaan oli jalkaleikkaukseni. Jännitin sitä ihan kamalasti. Se meni hyvin, ja nyt toipuminen on ollut nopeaa. Vaikka se ei entiselleen tulen mielessä syvä kiitollisuus kivuttomisa öistä! Tähän yhteyteen pitää mainita myös ystävät: kuten edelliselläkin kerralla, myös nyt sain huolenpitoa, yhdeltä vanhalta ystävältä erityisesti. Kauneimmet kiitokset!

4. Remppa

Iso rasti senään, remontti on edennyt aimo harppauksella tänä syksynä. Nyt on taas pieni luova tauko, mutta josko joulun jälkeen alkaisi tapahtua. Siihen suuntaan ainakin Talon Miestä patistelen. Rappusten matto pitäisi vaihtaa, aulan ja rappukäytävän katto maalata, alakerran katto ja kaksi seinää... Onhan tätä hommaa vielä. Yläkerrasta puhumattakaan.

5. Tyttöjen aika

Mies on ollut liesussa työreissuilla enemmän kuin aikoihin. Ollaan saatu viettää tytön kanssa tyttöjen aikaa yltäkyllin. Ja meillä on ollut tosi kivaa. Leivottu, leegoiltu, luettu tosi paljon ja leikitty kaikenmoista. Mutta kolmin kummiskin kivampi.

 

6. Työ

Työn paiskinta kuuluu syksyyn samalla tapaa kuin loma kesään. Tämä syksy ei työn määrässä tee poikkeusta aiempiin, paljon on tapahtunut ja saatu aikaiseksi. Puolitoista vuotta nykyisessä työpaikassani, jälleen on ihmeteltävä ajan kulua, tuntuu kuin olisin sulkenut Dynamon oven pari kuukautta sitten. Tuo kuva tuossa muistuttaa minua, että perhanan aikaavievät matkalaskut ovat edelleen tekemättä.

7. Marrasmurhe ja koti(loituminen)

Olen ihan viimeaikoina entistä tiiviimmin kotiloitunut oman perheen ja lähisuvun pariin, jos se nyt on mahdollista. Pimeän ja synkän vuodenajan myötä pintaan hiipii aina mahdottoman kova ikävä omaa äitiä ja muita pois nukkuneita läheisiä. Siihen tepsii parhaiten lämmin ja läheinen seura. Samaa surua kantava ystäväni nimesi tilan marrasmurheeksi. Se on just oikea sana. Onneksi nyt on jo joulukuu!

 

Toivoisin haasteen jatkuvan! Sen saa ilomielin toteuttaa kuka tahansa, olisi tosi kiva, jos kertoisit haasteen ottaneesi vastaan!  Erityisesti huikkaan hommelista vielä  Annalle, Mindekalle ja Saaralle!

 

Ladataan...
Lilou's Crush

Niin. Vapaa ilta, lapsi nukkuu, mies pikkujouluaa. Olin ajatellut lajitella viimein valokuvat, pestä hienopyykit ja silittää sitä kaipaavat vaatteet ja sen semmoista pientä puuhaa. (Hassua muuten, jos miekkonen on itsekseen kotona, harvemmin koti on siistinyt itse itseään sillä aikaa -paljon paremmin osaa viettää aikansa, fiksu mies!)

Mutta kuinkas kävikään. Kuvassa, minkälaisiin toimenpiteisiin ajattelin sitten kuitenkin aikani käyttää. Ja mennä ennätysaikaisin petiin.

Ihan äijänä tänään. Aika ihanaa.

 

Ladataan...
Lilou's Crush

Täyshoitolassa anoppilassa, koko suku kasassa. Hyvällä ruualla, jättiaamiaisella ja herkuilla hemmoteltuna niin, että mahtaakohan kepakot kantaa kotiin. Nyt on takana kuntoutusjumppa, seuraavaksi vuorossa päiväkaffet, sitten kenties päiväunet.

Haistoin ekaa kertaa viikkoon raitista ilmaa, tepsuttelin tuohon metsän reunaan nuuhkimaan syksyn tuoksua, satumainen usva on ollut ilmassa koko päivän. Muu porukka lähti sysimetsään retkelle ja majanrakennuspuuhiin, tuliaisena sain näitä valokuvia. Suomalainen metsä on kyllä uskomattoman upea.

 

Ladataan...
Lilou's Crush

Yhteistyössä Sound & Cineman kanssa

Sain Sound&Cineman ja Lilyn yhteistyössä käyttööni Bowers&Wilkingsin P3 laatukuulokkeet, ja voi pojat, että olen niistä iloinen. Digityttönä kaikki tekniset laitteet ovat lähellä sydäntä -ovat olleet lapsesta saakka. Isäni on erittäin tekniikkaorientoitunut ja sen päälle musadiggari, ja koska ihailin iskää, se kiinnostus tarttui. Siinä, missä muilla tytöillä oli ihania pinkkejä kaksipesämankkoja, minulla oli puoli työpöytää täyttänyt Pioneerin stereosysteemi ja kaapinkokoiset kaiuttimet. Rumat kuin mitkä. Ei ollenkaan teiniuskottavat. Ehei. Itseasiassa aika nolot näyttää kavereille. Mutta hyvänen aika, mikä soundi.

Kasvoin siis hyvälaatuisen (krhm, ainakin hyvin toistetun musiikin seurassa, sukkahousuhevihän on ei-niin-salainen paheeni ja nautintoni yhä edelleen, pienen syrjähypyn tein myös teini-idoli Chesney Hawkesiin, laatua siinäkin... Helloween, MSG, Gamma Ray... You name it.) Ja samaa seurasi aikuisena, sillä hupskeikkaa, minustahan tuli rokkarille morsian. Kovin seestynyt on hän toki nykyään, mutta vieläkin rokkaa.

Sen lisäksi, että nautin edellämainitun sukkishevini mieluiten yksityisesti kuulottimien kautta, on keskittymiskykyni suorastaan surullisen kuuluisa, noin mannaryynin mittainen, ja esimerkiksi töissä tarvitsen hiljaisuutta -tai itse valitsemaani taustameteliä voidakseni keskittyä. Talon suurimmassa avokonttorissa istuminen ei ole ihan paras paikka meikälle. Tähän saakka olen käyttänyt vastamelukuulokkeita, mutta pitkän rupeaman päätteeksi korvat ovat aika nihkoiset tiiviissä kupeissa, vaikka toimivatkin tosi hyvin tarkoituksessaan.

Julkisissa kulkuvälineissä ja lenkillä korvaan sujahtavat iPhonen nappikuulokkeet.  Nämä P3-kuulokkeet on suunniteltu toimimaan parhaiten nimenomaan i-alkuisten laitteiden kanssa: sekä toistamaan musiikkia kuten pitää ja taittumaa taskuun tai laukkuun näppärästi. Omani ovat kulkeneet laukussa ja kestäneet kyytiä hyvin nyt jo reilut kuukauden päivät. -Lenkille lykkään edelleen napit korvaan, säästän nättiä väriä, ja eivät nämä ehkä päässä pysyisikään, kun hirven lailla hiekkateillä teutaroin, eikä tuossa yhteydessä musiikin laatu ole ihan niin korkealla arvoasteikolla kuin muissa hetkissä.

 

Mutta se pihvi sitten: mikäli kuulokkeet kuulostivat (hih) kiinnostavilta, klikkaa itsesi tästä Sound&Cineman FB-sivuille: siellä arvotaan nimittäin kuun päätteeksi juuri tällaiset samanmoiset kuulokkeet. Jos jokin muu hifituote kiinnostelee, tarjoaa Sound & Cinema Lilyläisille -10% ostoksista verkossa ja liikkeessä koodilla "Lily".

Ha -olipa muuten osuva paita sattumalta päällä! Ei mene ihan tosin sukkishevihommiin, vaikka onhan ne Jaggerinkin pöksyt aikas piukeat ;)

Ja vielä: paljasta oma salainen tai ei-niin salainen musapaheesi?  Pakko, etten jää yksin paljastuksineni :D

PS. Isäni teki paljon hyväntekeväisyyttä taitojensa avulla, ja sai toisinaan siitä palkkioksi hassuja vempaimia. Muistanpa, että ala-asteikäisenä jännittävin laite ikinä oli noin korvalappustereoiden kokoinen vekotin, jossa pienen kännykän näyttöruudun kokoinen kuvaruutu: se oli ekoja kannettavia telkkareita, se! Kuva oli mustavalkoinen ja rakeinen, antenni pitkä ja ääni särisi, mutta miten mahtava laite se olikaan pienelle tytölle! Nykypäivän lapsia varmasti laite naurattaisi!

Pages