Nyssykät olalle ja matkaan!

Liput, haettu. Passit, etsitty. Hiukset, pesty (NOT), Hymy, naamalla. Matkalaukut, ne pirulaiset, vaiheessa. Pakkausvinkki: kannattaa aloittaa aikaisemmin, kuin kolme tuntia ennen lähtöä. Rinkka on täyttynyt ääriään myöten, vaikka kaikkea on vain yksi. (Toinen vinkki: valitse matkakumppani, jolla on sama vaatekoko.) Vain yksi on rinkkojakin. Päädyimme yhden möhkäleen strategiaan, ja roudaus tapahtuu vuorotellen. Toinen roudaa ja toinen iskee silmää potentiaalisille kantajille. 

Pakkaaminen oli luova prosessi, jossa minuuden ydin tuli lähelle: 

Lea: Kannattaakohan mun vielä pyöräillä hakemaan ne urheilurintsikat, jos me ei edes käydä lenkillä. Kun eihän mulla mikään hylly, jos mä en juokse.

Meeri: No ootko varma.

Lea: Niin no.

Pakatessa tuli hiki kuin aerobikissä konsanaan. Piti sovittaa joka ikinen mannepaita ja haaremihousu. Tilanne meinasi eskaloitua mahdottomaksi, mutta karsinta oli kova. Tässä mukaan selviytyneet tärkeimmät:

Georgialainen siivouspyyhe hien kuivaamiseen, Aswagandha-jauhetta "poistaa tukkeumia ja lisää maidoneritystä ja rintojen kehitystä, sopii erinomaisesti aivotoiminnan maksimoinnista kiinnostuneille henkilöille", muistiinpanovälineet, venäläinen valaanspermakasvovoide, kettinkiöljy, kamera ja kaikkein railakkaimman sävyinen huulipuna. Särkylääkettä Serbian aamuihin. 

Nyt viimeiset ruisleivät ja Meerin anastama raakakakku, muutaman tunnin yöunet ja seikkailu voi alkaa! Nähdään pian, seuraavaksi Köpiksessä! Mitä ne siellä syökään, pelkkiä viinereitä vissiin? Vai sukelletaanko suoraa päätä kahvilan täytekakkuroskikseen? Se on varmaa, että perillä odottavat pyörät ja purjelaiva.

Pus!

Vuoropuhelua pakatessa

Meeri: Et ota tuota Dalai Laman kirjaa, se hyväksyi kaikki Bushin rikokset ihmiskuntaa vastaan, aina sen kanssa käsikynkkää kävelee!

Lea: Et oo tosissas, voi Lama minkä teit! No mä otan tän Mielensäpahoittajan.