Päivän kysymys: Millainen on täydellinen kosinta?
Ladataan...
Yksi vaatii, että siippa kosiaisee punaisten ruusujen kera polvistuen. Toinen kiemurtelee kiusaantuneena jo pelkästä ajatuksesta, että sormusta tarjotaan siirapin kanssa. Kolmas pitää huolta, että on itse se, joka ehdottaa avioliittoa.
Mihin porukkaan sinä kuulut? Mikä kosinta on jäänyt mieleen? Romantiikkaa tai antiromantiikkaa kehiin karkauspäivän kunniaksi!
Kommentit
No ihan ekana tulee mieleen Mirandan ja Steven hynttyyt yhteen, koska se tuntuu järkevältä ja hyvältä -kosinta. Siinä antiromantikkokin lähes herkistyi.
Minä kosin miestäni autossa! :D Vaikka ei ollut edes karkauspäivä. Tajusin vaan että tuossa se maailman ihanin mies on ja olin varma että haluan olla hänen kanssaan aina. Sitten perillä marketissa käydessämme mies ehdotti, että haemme Kultajousesta sormukset :)
Minua kosittiin 13 vuotta sitten kun oli teho-osastolla toipumassa sairaudestani..siellä letkuissa ollessani mieheni tuli sitten minua kosimaan..ollaankin monesti naurettu että aina että mies sai myöntävän vastauksen kun käänsi vaan letkuista..siis jos olisin vastannut kieltävästi olis kääntänyt letkuista kipulääkkeet pois..no vastasin myöntävästi ja kesällä tulee 12 vuotta täyteen onnellista avioliittoa..Vietimmekin ihanat kesähäät sadanhengen voimin ja voin sanoa että olivat kyllä ihanat ..kaupan päälle sain tietää 2 päivää ennen häitä että odotan lastamme..joskus se vaan Onni potkii.
Minulla ei ole suuria yksityiskohtaisia toivomuksia, mutta itse haluaisin, että minua kosittaisiin jollain lailla erityisesti, niin että siinä on selkeästi ajatusta mukana.
Joko siis niin, että mies olisi nähnyt jollain lailla vaivaa tilanteen eteen tai sitten hetki olisi jollain lailla spesiaali.
Olihan sitä aina toivonu, että se olis jokin romanttinen tilanne, mutta koska tiesin tulevan mieheni olevan epäromanttinen, niin...Eli kosi minua silloin, kun vähiten osasin odottaa: tullessaan töistä kotiin. :D Mutta päivä oli perjantai 080808. Eli oli ainakin jotain miettinyt. Ei ollut polvistumista eikä mitään sellaista, mutta en kaivannutkaan. :)
Hyihyihyi ei mitään ällöromanttista :D Mieluiten sellanen joko järkiratkaisuna tehty yhteispäätös, tai sit jos pakko olla jotai romantiikkaa, nii sitte sellanen spontaani tunteita täynnä oleva vuodatus tyyliin: "Oot mulle kaikki kaikessa/mä rakastan sua/haluun olla sun kanssa aina/(joku muu sydämestä tuleva lausahdus), mennään naimisiin". Ei mitään ihmeitä.
Ällöromanttisuudessa ei sillee oo mitään vikaa, jos se tuntuu luonnolliselta. Mutta itse en usko et löydän sellasen miehen jolle ois luonnollista sellanen siirappikosinta, koska se ei oo mullekaan luonnollista.
Ei mitään siirapit roiskuavaa ällöromanttista kosintaa! Enkä halua kuulla elokuvista tuttuja lässytyksiä. :)
Itse kosin poikaystävääni vuoden alussa. Olin tiennyt jo jonkin aikaa, että tämän miehen kanssa haluan naimisiin, ja jotain epämääräisiä suunnitelmanpoikasiakin olin kehitellyt. Oli tarkoitus olla suuria eleitä ja siirappia, koska sellaisiin taipuvaisia me molemmat olemme.
Mutta.
Kävikin niin, että ajauduimme eräänä yönä keskustelemaan avioliitosta, lapsista ja ylipäätään yhteisestä tulevaisuudesta. Se villi ilo, joka minut valtasi, kun kuulin (jälleen kerran) omat ajatukseni poikaystäväni huulilta, sai minut polvistumaan siihen sängyn vierelle ja pyytämään, että rakastamani mies jakaisi elämänsä tällä(kin) tavalla kanssani. Mikään ei ole koskaan pelottanut ihan samalla tavalla, eikä mikään yksittäinen hetki elämässäni ole tuntunut yhtä hienolta kuin se, kun mies sanoi "kyllä".
Kommentoi