Kun pomppuponi leikkaukseen joutui.

Lusikoita kiitos.

Perjantai klo 10:40

Kuten lääkäreille kovin tavallista, olin myöhässä. Se tarkoitti sitä, että potilas joutui odottamaan avustavan lääkärin kanssa saapumistani. Kun saavuin perille, pomppi avustava lääkäri paikallaan, huudahtaen kehoitti lääkäriä tulemaan heti leikkaussaliin. Potilas pomppuponi oli jo saanut anestesialääkkeet.

Koska avustava lääkäri ei ollut koskaan vielä ollut mukana leikkaussalissa, aloitimme alkuvalmisteluista. Laitoimme hotellista otetut suihkumyssyt päihimme, puimme kumihanskat käsiimme. Avustava lääkäri kipitti keittiöön, ja kysäisi äidiltään voisiko hän saada kettukuvioisen essunsa, sekä kukkakuviollisen leikkaavalla lääkärille.

Kun essut oli saatu puettua, alkoi potilaan tarkempi tutkiminen. Ongelman syyksi paljastui tietty kohta pomppuponin vatsasta. Jotta asiaan saatiin lisäselvyyttä, otettiin potilaasta röntgenkuvat mustalla pahvilaatikolla. Molemmat lääkärit ottivat isot röntgenkuvat eteensä, kuvat pomppuponin vatsasta, vai sittenkin leikkaavan lääkärin poskionteloista kymmenen vuoden takaa? Kuvista kuitenkin selvisi, että leikkaus on tehtävä.

Pahvisella kynsiviilalla leikkaus tehtiin, eipä siihen muuta tarvittu. Yksinkertaisen operaation aikana ehti avustava lääkärikin omat korvansa tutkia, ja rokotteen itselleen antaa. Verenvuodon ehkäisemiseksi käärittiin pomppuponin ympärille useampi siderulla. Avustava lääkäri antoi luvan, että potilas voisi mennä toipumaan hänen omaan sänkyynsä.

Haluaisin sanoa, että pomppuponi voi hyvin, mutta poistuessani lokaatiosta useamman tunnin jälkeen, ei pomppuponi ollut vieläkään herännyt heräämöstä. Vastuuntuntoisena leikkaavana lääkärinä soitan avustavalle lääkärille myöhemmin Facetime puhelun, ja pyydän näyttämään miten pomppuponi voi.

 

Tapahtui torstaina klo 09:30

Videotervehdys siskontytölle  siskon puhelimeen. Viestinä se, mitä kivaa yhdessä seuraavana päivänä leikkisimme? Muutaman minuutin kuluttua puhun Facetimepuhelua siskon kanssa, ja pian kuuluu hihkumista! Pieni tyttö hyppii olohuoneeseen raahaamansa pomppuponin vieressä ja sanoo: "Leikittäisiinkö Anna-täti sitä, että tehtäisiin pomppuponille leikkaus?!" No tottahan toki. Seuraavana päivänä lupaus pidettiin.

 

 

Oi minun rakas lukutoukkani, pieni siskontyttöni, jonka sanavarasto on äärettömän suuri, ja muisti suht pettämätön! Hän joka mielikuvitustaan käyttää,  

Share

Kommentoi